Itävallan ja Saksan rajalla sijaitseva Ehrwald toimii erinomaisena tukikohtana luontonähtävyyksistä kiinnostuneelle matkailijalle. Nähtävää riittää sekä Itävallan puolella että Saksassa Garmisch-Partenkirchenissä, jonne on vain 20 kilometrin matka. Me nautimme Ehrwaldissa klassisista itävaltalaisista alppimaisemista lehmineen patikoimalla mahtavan väriselle Seebenseelle.
Päädyimme kesälomalla Itävallan Ehrwaldiin vähän sattumalta. Alun perin meidän oli tarkoitus yöpyä Saksan puolella Garmisch-Partenkirchenissä, mutta jostain syystä kaikki majatalot olivat joko täynnä tai poskettomissa hinnoissa, joten päädyimme katselemaan majoitusta muualta lähiseudulta. Ehrwaldista on Saksan puolelle Garmisch-Partenkircheniin vain parikymmentä kilometriä, joten totesimme, että itävaltalainen pieni kylä toimisi erinomaisena tukikohtana seudulla seikkailuun.
Päätös osoittautui loistavaksi, sillä löysimme Ehrwaldista kohtuuhintaisen ja erittäin sympaattisen Tannenhof-nimisen majatalon. Huoneessamme oli iso parveke, jolta aukesi kenties söpöin maisema, joka meillä on koskaan ollut missään majapaikassa. Vuoret olivat aivan vieressä! Majatalo sijaitsi hieman syrjässä kylän keskustasta, mikä takasi ihanan rauhan.
Klassisia alppimaisemia Ehrwaldin patikointipoluilla
Teimme Ehrwaldista käsin muutaman patikointiretken: yhden Saksan puolella Partnachklammin rotkossa ja toisen Itävallan puolella Ehrwalder Almissa. Nousimme Ehrwalder Almbahn -hissillä laaksossa sijaitsevasta kylästä hieman korkeampaan maastoon ja patikoimme siellä kirkasvetiselle Seebenseelle ja takaisin. Se teki yhteensä noin 11,5 kilometriä.
Tässä vaiheessa kesälomareissuamme olimme kävelleet jo useamman rotkoreitin niin Itävallassa kuin Saksassa, mutta emme yhtäkään niin sanotusti tavanomaista patikointireittiä vuorten kupeessa. Retki Seebenseelle ja takaisin oli nimenomaan tällainen perinteisempi reitti alppimaisemissa. Reitti oli erittäin helppokulkuinen, sillä suuri osa matkasta oli soratietä ja hyväkuntoista kapeampaa metsäpolkua. Itse reitissä ei ollut mitään kovin ihmeellistä, mutta vuoristomaisemat ovat tietysti aina komeat – niin myös Ehrwaldissa.
Heti alkumatkasta hisseiltä päästyämme meitä ilahduttivat lehmät ja sonnit, joita kuljeskeli siellä täällä pitkin nurmialueita ja teitä. Ne tulivat ihan viereen ja seisoskelivat keskellä tietä kuin maanomistajat, ja niiden maitahan nuo tienoot oikeastaan ovatkin. Jutustelin niistä yhdelle, jolloin se alkoi tehdä vähän liiankin läheistä tuttavuutta, joten päätimme jatkaa nopeasti takavasemmalle.
Reitti Seebenseelle oli osin hyvinkin varjoisa eikä ollut mikään hellesää, mutta kuuma tuli silti. Matkan varrella oli tämän tästä pieniä mäkiä ylös ja alas. Maisemat vaihtelivat metsän siimeksestä avarampiin niittyihin, ja aina taustalla näkyi vuoria joka suunnassa. Oli erittäin kaunista!
Patikointireitin kruunu oli (erinomaisen sään lisäksi) tietenkin Seebensee. Järvi hohti mahtavan turkoosinvihreänä, kun aurinko osui veteen sopivasti. Seebensee oli sekä uskomattoman värinen että uskomattoman kirkasvetinen. Kokeilin veden lämpötilaa. Se oli todella kylmää, joten uiminen ei käynyt mielessäkään.
Reitillä oli yllättävän paljon kävelijöitä siihen nähden, miten hiljaista monissa muissa paikoissa oli syyskuisella automatkallamme tähän mennessä ollut. Mistään ruuhkista ei voi silti puhua. Monet retkeilijät pitivät Seebenseellä pitkän evästauon, joten järven rannoilla oli eniten porukkaa. Kaunista järveä kelpasikin katsella, joten myös me pysähdyimme järvelle hetkeksi levähtämään ennen paluumatkaa takaisin laaksoon.
Olimme Ehrwaldissa osana kolmen viikon automatkaamme Saksassa, Itävallassa ja Italiassa.
Lue myös:
- Patikointia Baijerin ja Tirolin rajalla: Leutaschklamm
- Partnachklamm, huikea patikointireitti kapeassa rotkossa
- Patikointia Kitzlochklammin kanjonissa Itävallan Alpeilla
- Patikoiden vuorelta alas Itävallan Söldenissä
- Patikointia Itävallassa: Lammerklammin rotko
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Nuo Alppimaisemat on aina yhtä säväyttäviä, miten voikaan näyttää noin hienolta. Vuoret, vihreys, lehmät ja kirkkaat järvet. Ihan täydellinen kokonaisuus! Tuli taas sellainen olo itselle, että pitäisiköhän sitä alkaa harkitsemaan matkaa Alpeille kesällä tai syksyllä…
Olen samaa mieltä. Meillä on ollut tapana käydä Alpeilla oikeastaan joka kesä, ja aina nuo maisemat näyttävät yhtä säväyttäviltä. Nyt olisi tarkoitus taas kesäkuussa lähteä, en malttaisi odottaa!