Patikointia Kitzlochklammin kanjonissa Itävallan Alpeilla

Kitzlochklamm - artikkelikuva

Taxenbachin kylä Itävallassa on paikka, jonne emme ehkä koskaan olisi eksyneet, jos emme harrastaisi automatkailua. Matkalla Saksan Baijerista Italian rannikolle Riminiin tarvitsimme pari kivaa pysähdyspaikkaa – ja mielellään sellaisia, joissa meillä olisi jotakin mukavaa tekemistä. Karttaa tutkimalla päädyimme valitsemaan yhdeksi etapiksi Taxenbachin kylän. Sinne meidät houkutteli aivan kylän keskustassa sijaitseva Kitzlochklammin kanjoni, jossa kulkee hieno patikointireitti. 

Saavumme Taxenbachiin alkuillasta. Aikaisin aamulla olemme lähteneet liikkeelle Schönau am Königgeestä Saksasta, ylittäneet rajan Itävaltaan ja käyneet patikoimassa hienon Lammerklammin rotkoreitin. Sen jälkeen olemme ajelleet Werfeniin ja vierailleet Eisriesenweltin valtavassa jääluolassa, mikä myös on tarkoittanut patikointia. Vielä ei kuitenkaan kyllästytä, vaan Taxenbachissa Sonnhof-nimisessä majatalossa viettämämme yön jälkeen on jälleen uuden patikointipäivän vuoro. 

Kitzlochklammin kanjoni on siitä kiitollinen patikointikohde, että se sijaitsee käytännössä Taxenbachin keskustassa. Jos nyt keskustasta voi niin pienessä kylässä edes varsinaisesti puhua. Majataloltamme on rotkoreitin parkkipaikalle vain kilometrin matka. Ajamme sinne silti autolla, jotta meidän ei tarvitse palata enää takaisin majatalolle patikoinnin jälkeen vaan pääsemme suoraan jatkamaan matkaa kohti etelää. Parkkiksella on ennen kymmentä aamulla hyvin tilaa.

Tervetuloa-maalaus Kitzlochklammin reitillä
Patikointireitin rappusia Kitzlochklammin kanjonissa
Rappusia Kitzlochklammin reitillä

Ostamme pääsyliput ja nappaamme telineestä muoviset potat päähän. Kitzlochklammin patikointireitti on kesäisellä kolmen viikon reissullamme ainoa patikointireitti, jolla on pakko käyttää kypärää. Reitti ei silti tunnu juuri sen vaarallisemmalta kuin muutkaan kävelemämme reitit, mutta alkumatkasta emme tietenkään sitä vielä tiedä.

Kitzlochklammin rotkoreitillä on pitkä historia, sillä sieltä löytyy muun muassa 1500-luvulta peräisin oleva kaivos. Nykyinen reitti on 1970-luvulta, joskin rakenteita on epäilemättä uusittu ja kunnostettu sen jälkeenkin. Reitin vierustalla on myös via ferrata -kiipeilyreitti, ja seudun kallioseinämillä harrastetaan myös ”tavallista” kiipeilyä. Me seuraamme alkumatkasta erään kiipeilijän taidokasta etenemistä pystysuoralla seinämällä.

Vesiputous Kitzlochklammin rotkoreitillä
Rappusia Kitzlochklammin reitillä

Kun lähdemme etenemään reitillä, käy nopeasti ilmi, että Kitzlochklammin patikointireitillä on aika paljon portaita. Rappusia on tullut talsittua aikamoinen määrä muutamana edellisenä päivänä muun muassa Almbachklammin ja Wimbachklammin patikointireiteillä sekä Gollingin vesiputouksella, mutta mikäs siinä. Kaltaiselleni tietokonetyöläiselle tekee oikein hyvää käyttää lomansa rappusten tahkoamiseen! 

Reitti nousee korkealle ylöspäin ja alhaalla rotkossa on valtavia, osin sileäksi kuluneita kivenlohkareita. Ne näyttävät todella komeilta ja tuovat mieleen muistoja vuosien takaa Uuden-Seelannin Eteläsaaren patikointireiteiltä. Vettä rotkossa ei ole juuri lainkaan. Mietin, että keväällä olisi varmasti toisin, mutta nyt on syyskuu.

Kitzlochklammin reitillä on myös jokseenkin kuumottava ritiläpohjainen näköalatasanne ja melko lyhyt, mutta pimeä tunneli. Kännykän taskulampulle on tunnelissa käyttöä, jotta näemme eteemme. 

Kävelysilta Kitzlochklammin reitillä
Kiipeilijä kallioseinämällä Kitzlochklammin reitin varrella
Kallion kupeessa kulkevaa Kitzlochklammin kävelyreittiä
Näköalapaikka Kitzlochklammin patikointireitillä
Tunnelin loppupää Kitzlochklammin reitillä
Kitzlochklammin rotko ja sen vierustaa kulkeva kävelysilta

Jos lukemattomia rappusia, korkeita paikkoja ja pimeää tunnelia ei lasketa, niin reitti on melko helppokulkuinen. Matkalla on paljon kapeita kohtia, ja välillä täytyy vähän kumarrella kallionkielekkeiden alta, jotta reitillä mahtuu kulkemaan. Ehkä tästäkin syystä kypärät ovat pakolliset. Ne suojaavat myös kiviltä, joita voi mahdollisesti irrota seinämistä ja tippua alas kävelijöiden päälle.

Sulavimpia Kitzlochklammin reitin osuuksia ovat kävelysillat sekä ympyräreitin paluumatka parkkipaikalle, sillä se taitetaan leppoisaa metsäpolkua pitkin. Reitin kävelemiseen kuluu noin puolitoista tuntia.

Taxenbachin kylä on hyvä pysähdyspaikka sekä Kitzlochklammin kanjonireitin että läheisen Grossglocknerin alppitien alkupisteen ansiosta. Kuuluisa ja kertakaikkisen upea serpentiinitie Alppien ylitse alkaa Fuschin kylästä alle 20 kilometrin päässä Taxenbachista, ja se olikin toinen syy, miksi valitsimme yöpaikaksi juuri Taxenbachin. Virkistävän aamuisen rotkopatikoinnin jälkeen meidän matkamme jatkui upeiden vuoristomaisemien pariin.

Vierailimme Kitzlochklammin rotkossa osana kolmen viikon autoreissuamme Saksassa, Itävallassa ja Italiassa.


Lue myös nämä jutut Itävallan luontokohteista:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

4 vastausta artikkeliin “Patikointia Kitzlochklammin kanjonissa Itävallan Alpeilla”

  1. Kivan näköinen reitti! Voisikohan kypäräpakko johtua siitä, että tuolla olisi ollut paikoitellen erityinen riski siitä, että jotain kiviä tms. putoaa ylhäältä? Tuo pystysuoran seinämän kiipeäminen on kyllä hämmästyttävää, olemme sellaista ihmetelleet Suomessakin Repovedellä sanmoin kuin jääseinämän osalta Koroumassa, jossa kiipeilijöitä oli yllättävän monia.

    1. Kyllä, näin ajattelin itsekin. Reitillä oli myös muutamassa kohdassa verkkoa reitin päällä samasta syystä. Ympäristöstä ei ihan heti olisi ajatellut, että siellä olisi vaaraa kivistä, mutta epäilemättä suojaustoimenpiteisiin oli syynsä. Hyvähän se on, että ollaan varovaisia, jottei kellekään sattuisi pahasti.

  2. Tällaiset paikat ovat todellakin yksi automatkailun positiivinen puoli. Tulee pysähdyttyä ja sitten näkee jotain aivan fantastista, kuten taas tämäkin. Näyttää aika houkuttelevalta paikalta, mutta tiedän, että tällaiseen en saa seuraa, joten luultavasti näkemättä jää. Mekin olemme ajaneet tämän seudun läpi, mutta jatkoimme länteen Uttendorfin kylään asti, joka oli sitten meidän lähtöpisteemme Krimmlin vesiputouksien näkemiseen ja Salzach-joen rantojen pyöräilyyn ja niiden jälkeen Grossglocknerin kautta Alppien yli. Kyllä Itävalta tarjoaa paljon. Jaan ihastuksesi. Aila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.