Miten hyvin maailmanympärimatkalle pakkaaminen onnistui?

Tein ennen maailmanympärimatkalle lähtöä blogiin oman sivun mukaan lähtevistä tavaroistamme ja kirjoitin postauksen pakkaamisprosessista sekä reissuun ottamistamme rinkoista. Näin jälkikäteen on kiva arvioida, miten hyvin onnistuimme pakkaushommissamme.

Mukaan otettavat vaatteet onnistuimme valitsemaan melko nappiin. Jouduimme kyllä tekemään matkalla jonkin verran vaatehankintoja: muutama vaatekappale yksinkertaisesti hajosi käsiin, joten ne oli pakko korvata. Helteessä paitoja myös tuli vaihdettua usein, joten niiden määrää vähän kasvatimme. Meillä oli mukana vaatetta sen verran, että pyykkiä tarvitsi pestä kerran viikossa.

Tavarakollaasi 1
Hemmo ja tavarat Christchurchissa bussipysäkillä, minun laukkuni lentokentällä New Yorkissa, minä ja laukut vietnamilaisessa yöjunassa ja meidän ja muiden laukut costaricalaisessa vesibussissa.

Jouduimme tekemään vaatehankintoja myös siksi, että sää oli niin hyytävä. Niinpä nyt vähän naurattaa pakkaamisesta kertovan postaukseni tämä kohta: ”Me emme tarvitse toppatakkeja, sillä pysyttelemme suhteellisen lämpimällä vyöhykkeellä koko matkan ajan.” Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja erityisesti New Yorkissa toppatakkia oli kyllä vähän ikävä. Jouduin ostamaan Uudessa-Seelannissa sormikkaat, koska en kyennyt muuten olemaan auringon laskettua lainkaan ulkona. Nykissä piti hankkia paljonkin vaatetta, koska oli vielä kylmempää. Onneksi niitä hankintoja ei tarvinnut raahata enää kauaa mukana, sillä New York oli reissumme viimeinen matkakohde.

Tavarakollaasi 3
Minä ja Kambodzasta hankitut ja jo matkan aikana kuopatut housut, Hemmo ja tavarat bussiasemalla Puerto Iguazussa ja menopeli-majapaikkamme Australian Coffs Harbourissa.

Mukaan otettavien tavaroiden valinta sujui myös kohtalaisen hyvin, mutta muutaman viilauksen tekisin, jos olisin lähdössä nyt uudelleen reissuun. Mukaan ottamani matkahiustenkuivaaja ei lähtisi nyt ollenkaan messiiin, sillä hiukset kyllä kuivuvat ihan itsestäänkin. Lähetin kuivaajan lopulta kotiin Australiasta, kun postitimme Suomeen paketillisen tavaraa. En ole käyttänyt hiustenkuivaajaa matkan jälkeenkään.

Snorkkelit ja maskit kulkivat mukanamme ja niitä myös käytimme, mutta olisimme luultavasti voineet myös vuokrata snorklauskamat niinä harvoina kertoina, kun lopulta kävimme snorklaamassa. Snorklailut jäivät sekä Thaimaassa että Väli-Amerikassa väliin sairastamisen ja säiden takia. Tykkään kuitenkin enemmän käyttää omia kamojani kuin lainakamoja, joten ottaisin varmaankin snorklausvehkeet mukaan myös uudelle reissulle. Jonkinlaiseksi turhakkeeksi sen sijaan osoittautui pieni suomi-espanja-suomi -sanakirja, koska pärjäsimme ilmankin.

Tavarakollaasi 2
Laukut hostellin lattialla New Yorkissa lähtövalmiina kotimatkalle, ei-niin-pakollisia hankintoja Los Angelesista ja laukut lautalla matkalla Japanin Fukuokasta Etelä-Korean Busaniin.

Ehdottoman hyödyllisiä tavaroita olivat USB-varavirtalähde, puhallettavat lentotyynyt ja otsalamput. Hongkongista ostimme auton tupakansytyttimeen laitettavan USB-jakajan ja muistikortinlukijan, ja nämä molemmat olivat ihan ykkösostoksia. USB-jakajaa käytimme tietenkin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa vuokraamissamme autoissa.

Olimme testanneet rinkkoja – ja ylipäätään rinkkojen kanssa reissaamista – yhden kesälomareissun verran ennen kahdeksan kuukauden mittaista matkaa maailman ympäri. Molemmat rinkat osoittautuivat toiveidemme mukaisiksi: ne oli helppo pakata, helppo sulkea ja helppo kuljettaa lentokoneessa. Minun rinkkani painoi Suomesta lähtiessä noin kymmenen kiloa, Hemmon noin 14 kiloa. Palatessa minun rinkkani paino oli noussut noin 14 kiloon (paluumatkalla rinkkaan kuuluva päiväreppu oli kiinni rinkassa ja käsimatkatavarani kulkivat New Yorkista ostamassani uudessa repussa) ja Hemmon rinkan paino noin 17 kiloon.

Tavarakollaasi 4
Laukut hotellihuoneessa Buenos Airesissa, Hemmo ja laukut Fujin juurella Kawaguchikossa ja minä laukkuineni Pekingissä.

Pakkaamista helpottivat Clas Ohlsonilta hankkimamme tyhjiöpakkaukset. Ne auttoivat vaatteiden pieneen tilaan litistämisessä ja suojasivat vaatteita kosteudelta ja hajuilta. Kaikissa maailmanympärimatkamme majapaikoissa ei ollut mitenkään raikas tuoksu, joten tyhjiöpakkauksista oli oikeasti tässäkin mielessä hyötyä. Suosittelen lämpimästi!

Lentojen ja bussimatkojen ajaksi laitoimme rinkat cargobageihin, jotta ne säilyisivät hyvinä, ja rinkat ovatkin tosi hyvässä kunnossa ja kahdeksan kuukauden reissaamisen jälkeen edelleen suhteellisen puhtaita. Molempien rinkkojen kantohihnat saa laitettua suojaan rinkan sisään, joten cargobagit olivat meillä vain ylimääräisenä varotoimena ja suojana. Hemmon rinkan Meru-cargobagia ei oikein voi suositella kellekään, sillä vaikka se suojaa toki rinkkaa hyvin, se on olemukseltaan jätesäkkimäinen: siinä ei ole mitään, mistä saisi otteen. Ospreyn eli minun rinkkani cargobag sen sijaan on ihan toimiva.

Kuinka paljon te muut pakkaatte tavaraa mukaan matkoille? Millaisten laukkujen kanssa tykkäätte reissata?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Matkavalmistelut

Testasimme Hemmon kanssa ensimmäistä kertaa rinkkamatkailua kesällä 2013, kun teimme junalla kiertomatkan Euroopassa. Hankkimamme rinkat osoittautuivat tuolla matkalla toimiviksi, joten pakkasimme niihin tavaramme myös maailmanympärimatkan ajaksi. Jatka lukemista “Matkavalmistelut”

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Rinkkojen sisältö

Tämä viimeinen viikko ennen lähtöä matkalla maailman ympäri on ollut järkyttävän kiireinen. Nyt voin ilolla ilmoittaa, että operaatio nimeltä asunnon tyhjennys vuokralaisia varten on vihdoin ja viimein saatettu loppuun ja olemme itse siirtyneet uusien asukkaiden muuttorumban tieltä väliaikaismajoitukseen lähtöpäivää odottelemaan. Tällä hetkellä meillä on meneillään rinkkojen sisällön hienosäätö. Jatka lukemista “Rinkkojen sisältö”

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail