Meillä oli Hemmon kanssa Wienissä melko vähän aikaa, koska olimme päättäneet käyttää yhden reissupäivän tehdäksemme päiväretken Bratislavaan. Noudatimme siis Wienissä hyväksi havaittua tyyliä: kun on vain vähän aikaa, emme ahnehdi sitäkin vähää liian täyteen kaikkea toimintaa, koska kiire ei vain ole kivaa. Keskityimme Wienissä enimmäkseen mahtailevan ydinkeskustan jokseenkin päämäärättömään ihmettelyyn (okei, oli meillä päämääränä syödä lounaaksi gulassia), ja meillä oli rento hengailufiilis.
Yhden kunnon turistitärpin kuitenkin nappasimme listalle, koska korkeuksia on vaikea vastustaa – ja maailmanpyöriä, etenkin jos pyörällä on niin hieno ja pitkä historia kuin Wienin maailmanpyörällä. Teimme siis tietenkin kierroksen Wiener Riesendarin kyydissä.
Pyörä ei ole ihan eilispäivältä, sillä se on ihastuttanut Wienissä jo vuodesta 1897. Se tosin paloi maan tasalle 1944, mutta rakennettiin pian uudelleen. Wienin maailmanpyörä seisoo Leopoldstadtin kaupunginosassa Würstelpraterin huvipuistossa, joka on – ei enempää eikä vähempää kuin – maailman vanhin huvipuisto. Puisto viettää tänä vuonna 250-vuotisjuhlaansa. Itse maailmanpyörä on myös yksi maailman vanhimmista, ja se oli lisäksi hyvin pitkään maailman korkein maailmanpyörä.
Wiener Riesenrad on esiintynyt useissa elokuvissa, kuten Bond-pätkässä 007 vaaran vyöhykkeellä (The Living Daylights). Ehkä jotakuta kiinnostaa romanttinen hetki pyörän kyydissä tyylillä, vähän kuin Bondin tapaan? Se on mahdollista, sillä pyörän vaunuja vuokrataan myös kolmen ruokalajin kynttiläillallisia varten. Tästä ilosta saa pulittaa 345 euroa. Myös yksityinen, nopealla vilkaisulla ihan tyylikäs, cocktailvaunu löytyy, ja se irtoaa puoleksi tunniksi 110 eurolla.
Me kävimme ihan tavallisella ajelulla pyörän kyydissä. Sisääntuloaulassa on näyttely, jossa kerrotaan Wienin ja Praterin puistoalueen historiasta, ja esillä on pyörän vanhoja vaunuja. Vaunuun jonotettuamme ja sen kyytiin päästyämme näimme hieman toisenlaisen Wienin kuin ydinkeskustassa olimme nähneet. Oli vehreää, ja talot eivät kaikki olleet ylenpalttisen koristeellisia, vaan enimmäkseen ihan tavallisia. Pilvenpiirtäjä ja tv-tornikin näkyivät kauempana, toisella puolella kaupunkia.
Huvipuiston lähistöllä Leopoldstadtissa näytti jo aika erilaiselta kuin Wienin koristeellisessa ytimessä, Innere Stadtissa. Hyvin lyhyessä ajassa Wienissä pystyi toteamaan, että kaupungilla on (vähintään) kahdet kasvot.
Oletko käynyt Wienissä? Mitä erityisesti suosittelet kokemaan kaupungissa?
