Kolme kertaa matkabloggaajan näkökulmasta

Blogeissa kiersi aikoja sitten kolme kertaa -nimellä kulkenut blogihaaste, jossa listailtiin kolme asiaa kutakin kategoriaa. Itse törmäsin juttuun mielestäni ensimmäisen kerran Natan blogissa ja päätin soveltaa siitä oman versioni matkailun näkökulmasta. Jatka lukemista “Kolme kertaa matkabloggaajan näkökulmasta”

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Matkasuunnitelmia ja blogipalkintoja

Taisinkin jo aiemmin mainita, että olen lähdössä Hemmon kanssa Lissaboniin vuodenvaihteessa? Suunnittelu (tai ainakin fiilistely!) on hyvällä mallilla, ja saimme vastikään lyötyä lukkoon majoitusvarauksen. Lissabonissa meidän on tarkoitus nauttia kaupungin paljon kehutusta ilmapiiristä, herkutella, ihailla maisemia näköalapaikoilta ja muuten vain kierrellä paikkoja. Luvassa ei siis tälläkään kertaa ole mitään minuuttiaikataulua vaan reissussa olemisesta nauttimista. Odotan todella innolla, että pääsen laulattamaan kameraa Lissabonin kaduilla! Toivottavasti ei sada koko ajan.  Jatka lukemista “Matkasuunnitelmia ja blogipalkintoja”

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Tarinani matkailijana

Tämä postaus on vastaus Globe Called Home -blogista saamaani haasteeseen.

Matkustin ensimmäisen kerran Suomen rajojen ulkopuolelle ilmeisesti 3-vuotiaana. Matkakohteina olivat Norjan Ringeby ja Lillehammer, ja olimme liikkeellä perheemme Skodalla. Itse en muista tästä matkasta mitään, mutta äitini muistikuvien mukaan tämä reissu olisi ollut eka ulkomaanmatkani. Vanhempani ovat aina tykänneet matkustaa, joten jo ihan pienenä olen käynyt myös Tukholmassa, Gotlannissa ja Oslossa. Alle kouluikäisenä olin näiden reissujen lisäksi kolmena kesänä perheen kanssa telttareissulla: vuonna 1988 kävimme muun muassa Ruotsissa Eskilstunassa ja Tanskassa Legolandissa, vuonna -89 mm. Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa sekä Italiassa, ja vuonna -90 jälleen Saksassa, Luxemburgissa ja Ranskassa.

Telttailua 80-luvulla Karlskronassa, Ruotsissa
Telttailemassa Karlskronassa, Ruotsissa, vuonna 1988. Mikä auto, mikä teltta!

Paras matkamuisto lapsuudestani ovat nuo telttareissut Euroopassa. Muistan, että noin 6-vuotiaana natiaisena jossain päin Saksaa palautin lasipulloja leirintäalueen respaan ja sain palautuksena karkkia – isä oli opettanut, mitä pitää saksaksi sanoa, jotta homma onnistuu. Ja onnistuihan se! Leirielämästä jäi todella rakkaat muistot, ja olen jatkanut telttareissujen tekemistä näin aikuisiällä. Yksi kivoista lapsuusmuistoista on myös se, kun sain Hollannista matkamuistoksi söpöt punaiset puukengät, jotka roikkuivat vuosia huoneeni seinällä. Nuo kengät ovat edelleen tallessa.

Mieleenpainuvin matkakokemukseni on 2014–2015 Hemmon kanssa tehty kahdeksan kuukauden matka maailman ympäri. Olihan se sellainen reissu, että vastaavaa ei ole tullut aiemmin koettua. Kaikki tuon reissun postaukset löytyvät blogista tunnisteen maailman ympäri alta.

Toinen erittäin mieleenpainuva reissu on ollut niin ikään Hemmon kanssa tekemäni ensimmäinen automatka Euroopassa vuonna 2008. Tämä oli samalla ensimmäinen aikuisiällä tekemäni telttamatka, ja tällä reissulla vakuutuin lopullisesti siitä, että automatkailu on se minun juttuni. Tuona kesänä meillä kävi aivan uskomaton mäihä sääolosuhteiden puolesta: saimme nauttia hellelukemista ja auringonpaisteesta lähes koko kuukauden reissun ajan. Ajelimme Ruotsin ja Tanskan läpi Saksaan, Sveitsiin ja Italiaan. Paluumatkalla kävimme Itävallassa ja ensimmäistä kertaa yhdessä Berliinissä.

Innsbruckissa vuonna 2008
Innsbruckissa vuonna 2008.
Dransfeldissa retkeilyautolla vuonna 2010
Luksusta autoreissulla vuonna 2010: tähän mennessä ainoa Euroopan-autoreissu retkeilyautolla. Olihan se huippua.

Sellaisia matkakohteita on paljon, joihin haluaisin palata – ja moniin olen palannutkin, joihinkin jopa useamman kerran. Tässä tilastossani ykkösenä komeilee Berliini, jossa olen tätä kirjoittaessani käynyt yhdeksän kertaa. Myös muun muassa Lontoossa, Münchenissä sekä tietysti Tukholmassa ja Tallinnassa olen käynyt useamman kerran. Mikään näistä ei kuitenkaan ole kärjessä haavelistallani, sillä siellä on vähän kaukaisempia paikkoja: esimerkiksi Tokio, Uusi-Seelanti, Hongkong, Singapore, Thaimaan paratiisirannat ja Los Angeles ovat paikkoja, joihin palaisin erittäin mielelläni.

Euroopan kohteista tiedän, että Espanjan Torreviejaan tulee palattua, koska minulla on siellä sukulaisia. Samoin olen aika varma, että Münchenin-reissut eivät ole vielä paketissa – se kaupunki kun sijaitsee niin näppärässä solmukohdassa automatkoja ajatellen. Voipi hyvin olla, että käymme siellä jälleen ensi kesänä. Berliinissä olemme Hemmon kanssa perinteisesti käyneet kerran vuodessa.

Riiassa vuonna 2010
Riiassa vuonna 2012. Via Balticaa pitkin ei ainakaan toistaiseksi ole tehnyt mieli ajella uudelleen.

Puhun sujuvasti suomen lisäksi englantia. Pärjään myös espanjaksi, saksaksi ja varmasti myös ruotsiksi, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että ruotsia en ole tarvinnut yhdelläkään reissullani, joten se on aika ruosteessa. Eniten reissuilla on ollut hyötyä englannin lisäksi espanjasta. Etelä-Amerikassa olisi ollut ilman sitä ajoittain erittäin hankalaa saada asioita hoidettua, ja toki espanjasta on hyötyä niin Espanjassa kuin vaikkapa Italiassakin. Myös saksasta on ollut paljon iloa, koska olemme Hemmon kanssa matkustelleet paljon saksankielisissä maissa. Olenpa jutustellut saksaksi myös Thaimaassa, kun snorklausreissulla oli mukana saksankielinen vanhempi herra, ja Costa Ricassa hostellinpitäjän kanssa.

Norjan maaseudulla vuonna 2012
Norjan maaseudulla vuonna 2012.

Kuluneen vuoden aikana olen matkustanut toistaiseksi vain kerran ulkomaille, ja se reissu suuntautui Espanjaan. Tiedossa on kuitenkin huippuja matkoja tälle vuodelle. Kevään aikana edessä on kaksi viikonloppumatkaa, joista toinen suuntautuu Tallinnaan ja toinen Dubliniin. Edessä on myös reilun viikon reissu Amalfin rannikolle Italiaan sekä kesällä useamman viikon autoreissu Eurooppaan. Kyllä näillä suunnitelmilla kelpaa jo lähteä kevättä kohti! Syksyn ja ensi talven matkoja en ole vielä edes miettinyt, mutta eiköhän sinnekin tule kaikenlaista kivaa kehiteltyä.

Lapsuudessani emme tehneet perheen kanssa yhtäkään matkaa lentokoneella, vaan reissasimme aina autolla (tai laivalla). Olinkin ensimmäistä kertaa lentokoneessa vasta teini-ikäisenä, kun olin ystäväni kanssa kielikurssilla Brightonissa, Englannissa. Tuohon matkaan kuului myös neljän tai viiden päivän mittainen Pariisin-vierailu. Pariisista jäivät mieleen törkeän kalliit ja mauttomat räkälästä ostetut pizzat sekä töykeät ja kielitaidottomat ihmiset. Sittemmin käsitykseni Pariisista on muuttunut parempaan suuntaan, mutta tuon teininä tehdyn reissun vuoksi olin vuosia sitä mieltä, että Pariisi on maailman kamalin matkakohde.

Kuvakollaasi vanhoilta matkoilta
Pariisin Disneyland, Brightonin ranta ja Lontoon Piccadilly Circus vuonna 1999. Sokerina pohjalla poro Levin-matkalla vuonna 1996.

Tykkään reissata eniten Hemmon kanssa, mutta myös ystävien ja vanhempien kanssa on mukava lähteä matkaan. Yksin en ole juuri matkustellut, mutta en näe sitä mitenkään poissuljettuna vaihtoehtona. Minusta on kuitenkin mukavaa voida jakaa kokemuksia läheisten kanssa, joten seurassa matkaaminen on siksi kivempi vaihtoehto kuin yksin matkustaminen.

Etsin yleensä ennen matkaa tietoa matkakohteista netistä erilaisilta sivustoilta ja blogeista, matkalehdistä ja myös matkaoppaista. Netin tarjonta on kuitenkin syrjäyttänyt oppaita rankalla kädellä, ja turvaudun painettuihin opuksiin nykyään vain harvoin.

Suunnittelen kyllä matkojani etukäteen, mutta mitään minuuttiaikataulua en rakenna. Matkailijana haluan, että suunnitelmissa on varaa joustoon ja ex tempore -päätöksiin. Tykkään katsoa valmiiksi erilaisia kiinnostavia vaihtoehtoja esimerkiksi nähtävyyksistä, mutta en halua päättää etukäteen, mihin kaikkiin niistä menen ja missä järjestyksessä. Etukäteisvarausten tekeminen on minusta tämän takia usein todella vaikeaa. Mitä pidempi reissu on kyseessä, sitä hankalampaa se on.

Venetsiassa vuonna 2012
Toista kertaa Venetsiassa vuonna 2012. Oli liikaa turisteja ja liian kuuma. Jatkoimme matkaa aiemmin kuin olimme suunnitelleet.

Matkailijana olen omatoiminen, liikkeessä pysyvä ja majoituksen suhteen joustava. Tykkään suunnitella oman reissuohjelmani ja kulkea omaan tahtiini, joten valmiit matkapaketit eivät tavallisesti houkuttele. Voisin kuitenkin tehdä tähän poikkeuksen esimerkiksi jonkin eksoottisemman kohteen osalta, jos matkan järjestäminen itse olisi jostain syystä hankalaa. Kaupunkilomalla tykkään kierrellä kaupunkia kävellen tai julkisia käyttäen, koska sillä tavalla näkee paikallista elämää ja pääsee haistelemaan kaupungin tunnelmaa ihan eri tavalla kuin taksin ikkunoiden läpi. Road tripit ja kiertomatkat ovat lähellä sydäntäni, sillä en jaksa kykkiä paikallani kovin kauaa. Puhtaat rantalomat eivät ole sen vuoksi minua varten. Minua kiinnostaa matkoillani se, mitä voin kokea majapaikan ulkopuolella, joten majapaikaksi kelpaa hyvin vaatimattomampikin paikka (kunhan siellä on kuultu siivouksen puhdistavasta vaikutuksesta). Teltan pystyttäminen leirintäalueelle sopii minulle siinä kuin hotellissa tai hostellissakin nukkuminen.

Tässä haasteessa oli seuraavat kysymykset:

Milloin matkustit ensimmäisen kerran Suomen rajojen ulkopuolelle?
Paras matkamuisto lapsuudestasi?
Mieleenpainuvin matkakokemuksesi?
Kohde, jossa olet käynyt ja johon haluaisit uudelleen?
Mitä kieliä osaat puhua?
Millaisia matkoja olet tehnyt jo kuluneen vuoden aikana?
Entä millaisia matkasuunnitelmia on loppuvuodeksi?
Kamalin matkakohde, jossa olet vieraillut?
Luetko matkaoppaita ennen matkaa?
Mitä mieltä olet yksin matkustamisesta?
Kuvaile kolmella sanalla millainen matkailija olet?

Haluatko tarttua haasteeseen? Ole hyvä!

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail