Ehkä sinuakin houkuttaisi lähteä omalla autolla kiertelemään Eurooppaan, mutta budjetti mietityttää? Jatka lukemista – tämä postaus voi olla avuksi. Me olimme Hemmon kanssa kesällä 2016 monen aiemman vuoden tapaan auto- ja telttareissulla Euroopassa viiden viikon ajan. Osan öistä nukuimme kuitenkin hotelleissa ja majataloissa, joten vaikka et itse aikoisi yöpyä teltassa, voit hyötyä laskelmistani myös yöpymisten osalta.
Lautalla Saksaan
Aloitimme matkamme menemällä autolautalla Helsingistä Saksaan. Matkareitistä voit lukea tarkemmin reittipostauksesta. Jos mielit autolla suoraan Saksaan eli käytännössä suunnittelet Itämeren ylitystä Finnlinesin kyydissä, lippuja kannattaa alkaa varailla alkuvuodesta – ainakin, jos liikut asuntoautolla. Tiedän kokemuksesta, että suosituimmat lähtöpäivät saattavat täyttyä isojen autojen osalta pikavauhtia jo alkuvuodesta.
Me matkustimme henkilöautolla, mutta varasin silti viime vuonna liput jo tammikuun lopussa varmistaakseni paikkamme tietyillä lähdöillä ja saadakseni liput ns. aikaisen varaajan hinnalla hieman huokeammin.
Autolauttaliput molempiin suuntiin kahdelta hengeltä ja henkilöautolta maksoivat yhteensä 796,40 euroa. Lauttalippujen hintaan vaikuttavat auton koon lisäksi lähtöpäivät. Olen kirjoittanut lauttamatkasta Saksaan oman juttunsa – jos kiinnostuit, lukaise postaukset Autolautalla Saksaan – ABC ja Rahdin mukana Saksaan: lauttamatka Helsingistä Travemündeen.
Autolauttalippujen hinta voi kuulostaa äkkiseltään kovalta, mutta jos olisimme ottaneet samalle ajalle vuokra-auton Saksasta, se olisi maksanut huomattavasti enemmän kuin lauttaliput.
Vertailun vuoksi tsekkasin päivän hinnan Europcarista: halvin vastaavan kokoluokan auto (automaattivaihteinen farmari) maksaisi samalle ajalle Hampurista noudettuna 1398 euroa (sisältää varkausturvan, kolarivakuutuksen, lisäkuljettajan ja rajoittamattomat kilometrit). Saksaan pitäisi joka tapauksessa mennä jollain kulkupelillä autoa noutamaan, joten matkalipuista tulisi kuluja. Oman auton vieminen lautalla Saksaan tulee siis satoja euroja halvemmaksi kuin auton vuokraaminen.
Jos tarkoitus olisi yöpyä meidän tapaamme enimmäkseen teltassa, perille pitäisi myös kuljettaa kaikki siihen tarvittavat kamat (tai sitten reissata kovin alkeellisissa tunnelmissa ilman patjaa, makuupussia ja niin edelleen). Jo pelkkä teltta painaa yli 10 kiloa, sillä meillä on mukavuussyistä iso teltta. Mukavuussyistä meillä on ollut aina mukana myös autojääkaappi (myöskin yli 10 kiloa), telttapatjat, makuupussit, retkituolit ja -pöytä, ruuanlaittovälineet (ml. retkikeitin) ja sen sellaista.
En todellakaan alkaisi roudata näitä tavaroita yhtään millään muulla välineellä Suomesta Saksaan kuin omalla autolla. Hotelliyöpyjän ei tietenkään tarvitse tällaisista huolehtia – mutta hotellissa yöpyminen taas maksaa enemmän kuin teltassa yöpyminen.
Muu liikkuminen
Laivalippujen lisäksi matkakuluja kertyi polttoaineesta 277,40 euroa (ajokilometrejä 4184, kulutus 6,63 l/100 km). Polttoaine ei siis loppujen lopuksi paljoa rokota tällaisella matkalla.
Liikkumiseen liittyviä kuluja tuli myös tietulleista 111,60 euroa (sisältää ”tavallisten” tietullien lisäksi moottoritietarrat Tšekkiin, Itävaltaan ja Sloveniaan sekä Grossglockner Hochalpenstrassen maksun), pysäköinnistä 47,90 euroa (11 eri pysäköintimaksua) ja julkisilla kulkuneuvoilla seikkailusta 56,70 euroa (14 matkaa bussilla, junalla ja metrolla eri kaupungeissa).
Lisäksi teimme junalla päiväretken Wienistä Bratislavaan, ja tuo junamatka rokotti lompakkoa yhteensä 32 eurolla. Laskin tämän Bratislavan-keikan piirakkakaaviossa mukaan julkisten kulkuneuvojen summaan.
Yhteensä kaikkeen liikkumiseen – siis laivaliput mukaan lukien – kului matkalla rahaa 1322 euroa. Liikkuminen verotti lompakkoa siis keskimäärin 35,70 eurolla päivässä.
Yöpyminen
Olimme reissussa 37 yötä. Öistä kolme vietimme laivalla (näiden öiden hinta sisältyy jo mainittuun laivalippujen hintaan, sillä en tiedä, paljonko yöpyminen laivalla varsinaisesti maksoi erotettuna muusta laivalippujen hinnasta), yhdeksän hotellissa ja 25 teltassa leirintäalueella.
Hotelliöistä yksi oli Sloveniassa, kaksi Itävallassa ja loput kuusi Saksassa. Hotelliyön keskimääräiseksi hinnaksi tuli tällä matkalla 56,40 euroa. Jos en olisi käyttänyt varauksissa Hotels.comin palkintoöitä, hinta olisi ollut merkittävästi enemmän: keskimäärin 73,60 euroa yöltä. Hotellit olivat perussiistejä, parin tähden majapaikkoja omalla kylppärillä lukuun ottamatta yhtä neljän tähden hotellia Fuldassa ja yhtä jaetun kylppärin majataloa Lyypekissä.
Leirintäalueilla yövyimme Saksassa, Tšekissä, Itävallassa, Kroatiassa ja Sloveniassa. Leirintäalueyö maksoi keskimäärin 29,60 euroa (sisältää henkilöauton, ison teltan, 2 henkeä ja sähkön) – siis noin puolet siitä mitä hotellissa yöpyminen. Meille telttailu ei kuitenkaan ole (pelkkä) rahakysymys, vaan ihan oikeasti tykkäämme siitä. Tähän aiheeseen liittyen olen kirjoittanut aiemmin postauksen Telttailu – ehdoton ei vai OK vaihtoehto?
Yhteensä reissun yöpymisiin meni rahaa 1247,15 euroa. Majoitus maksoi siis keskimäärin 36,70 euroa yöltä. Laskin tämän 34 yön mukaan eli laivalla vietetyt yöt eivät ole tässä mukana.
Muut kulut
Muista kuluista meillä upposi eniten valuuttaa ruokaan, mutta koska sapuskaan saa törsättyä kulutustottumuksista riippuen todella vaihtelevia summia, en kirjaa ruokakuluja tähän erikseen. Sen voin toki todeta, että missään reissumme maassa ei ollut yhtä kallista syödä ulkona kuin Suomessa on. Ruokakuluissa on helppo säästää, jos pystyy valmistamaan ruokaa itse (ja leirintäalueillahan tämä on useimmiten täysin mahdollista).
Myös aktiviteetteihin uppoava raha riippuu ihan siitä, mitä reissullaan haluaa ja tykkää tehdä, joten ei ole kovin hyödyllistä listata sitäkään tähän. Me kävimme aika monessa museossa ja maksoimme muutamista luontoaktiviteeteista. Vuokrasimme kerran pyörät, kerran kanootin ja kerran soutuveneen.
Saimme tuhlattua jonkin verran myös hankintoihin, mutta sitäkään rahaa ei ole oikein mielekästä listata tähän, sillä kuka nyt mitäkin tulee hankkineeksi. Me olemme aika maltillisia shoppailijoita, ja usein ostamme esimerkiksi elintarvikkeita tavaran sijaan. Tällä matkalla tuliaisiksi kotiin tarttui esimerkiksi oliiviöljyä Kroatiasta sekä viiniä Sloveniasta ja Saksasta.
Rahaa kului jonkin verran myös käytännön asioihin. Pyykinpesuun meni viidessä viikossa peräti 32 euroa, satunnaisiin maksullisiin vessakäynteihin ja pariin nettimaksuun yhteensä 16,20 euroa ja jouduimmepa käyttämään autoakin huoltamolla. Polttimoiden vaihdattaminen maksoi Saksassa 60 euroa.
Liikkumiseen, yöpymisiin ja muihin kuluihin meni yhteensä 2677,35 euroa viiden viikon matkalla eli keskimäärin 72,40 euroa päivässä (henkeä kohti 36,20 euroa päivässä, kun meitä on kaksi reissaajaa). Onko tämä paljon vai vähän? Riippuu, mihin sen suhteuttaa. Minulle ja Hemmolle tämäkin reissu oli joka sentin arvoinen.
Lue myös:
- 5 viikkoa autolla Euroopassa: reitti
- Autolla Euroopassa: reittisuunnitelma Balkanille
- Eurot riviin: mitä maksoi 8 kuukautta maailmalla?
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Onhan se totta, että laivamatkat maksavat ihan hulluna, kun niitä noin katselee (erityisesti pidemmällä autolla!). Varsinkin näinä päivinä, kun lennot Eurooppaan eivät juuri mitään maksa… Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että omalla autolla liikkuessa sitä tavaraakin voi sitten ostella aikalailla huoletta kotiinviemisiksi, lentokoneella matkustettaessa kun se ei mahdollista ole.
Meillä on aina uuden automatkan aikarajana se, kun viinipullokaappi alkaa ammottaa tyhjyyttään 🙂
Joo, voi paitsi ostella kotiin niin myös viedä kotoa – maksaisi nimittäin sekin, jos telttakamat kaikkinensa lennättäisi perille (ei siinä minusta oikein järkeä olisi, mutta näin hinnoista puhuttaessa). 🙂 Ja toisaalta, kuten kirjoitin, auton vuokraaminen perillä tulisi sitten niin kalliiksi, että onkin halvempaa maksaa se laivalippujen hinta. Samanlaiselle reissulle pääsee halvemmalla Ruotsin kautta ajamalla, mutta minusta rahallinen säästö ei siinä ole tarpeeksi versus vaivalloisuus (on kokeiltu kyllä sitäkin vaihtoehtoa), jos siis ei ole nimenomaan tarkoitus matkailla samalla Ruotsissa. Ihan hyvä pointti kuitenkin myös tuo ostelun mahdollisuus, ja sitä varmasti moni automatkailija hyödyntääkin. Mekin olemme tuoneet viinikaappiin joka kerta täydennystä, ja koska Suomessa esimerkiksi vehnäolut on niin kallista, niin sitäkin olemme tuoneet.
Moi!
Kiitos mahtavista reissupostauksista! 🙂 Eksyin blogiin etsiessäni tietoa telttailusta euroopan automatkoilla (yllättävän vähän löytyy muuten mitään aiheeseen liittyvää suomeksi…).
Olisin kysellyt, millainen autojääkaappi teillä on? Näitäkin tuntuu olevan melko monenlaisia eikä tämän tyyppiset hankinnat ole omaa vahvinta osaamisaluetta. 😀
Maria
Moi! Kiitos – mahtavaa, että tykkäät blogista! Ja olet varmasti ihan oikeassa, että aika vähän on tästä telttailuaiheesta juttua saatavilla suomeksi. Olen tietoinen siitä, että olen vähän vähemmistössä näiden telttailuhommieni kanssa, mutta eipä haittaa. 🙂 Jonkin verran ihmiset kyllä telttailevat erämeiningillä, mutta vähemmän on niitä, jotka ns. normaalissa matkailussa majoittuvat telttaan. Meille Hemmon kanssa teltta on ihan normaali majoitusmuoto kesäisillä Euroopan-reissuilla. Haaveilemme kyllä asuntoautosta, mutta se on toistaiseksi tuntunut turhan kalliilta investoinnilta käytön määrään nähden.
Meillä on tällä hetkellä sellainen matkajääkaappi kuin Waeco Coolfreeze CF-35. Kyseessä on vanha malli; uudemmat ovat 4 cm korkeampia kuin meidän versiomme. Meillä kaapin korkeus on 385 mm ja paino 15 kg, eli aika iso vehje on kyseessä. Kaapin tilavuus on 31 litraa, ja se toimii sekä akkujännitteellä että verkkojännitteellä. Kaappi oli tosi kallis, jotain 600 euroa, mutta halusimme kunnollisen laitteen, kun tuolla kaapilla on niin paljon käyttöä meillä. Aiemmin meillä oli monta vuotta tupakansytyttimestä virran ottava kylmälaukku, joka ei oikein pitänyt tuotteita sitten kuitenkaan kovin kylminä, mutta kyllä silläkin pärjäsi vähemmällä käytöllä ja hyvin suunnitellen. Tuota uutta kaappia on pidetty kotona jopa ajoittain varajääkaappina, jos on ollut jotain juhlia tai muuten tarvetta lisäsäilytystilalle. 🙂
Jos sulla tulee mieleen jotain muuta kysyttävää niin laita vain viestiä. 🙂
Kiitos vastauksesta!
Erästely ei ole omaa alaani mutta tuollaisessa autolomailussa telttailu on potentiaalinen vaihtoehto. Meillä lapsikin mukana joten monesti illat voi olla mukavampia viettää miehen kanssa lapsen nukahdettua teltan ulkopuolella, kuin hotellihuoneessa kökkien.
Tuossa telttailupostauksen kommenteissa oli puhetta teltan kasaamisen vaivalloisuudesta. Meillä on ollut pari kesää matkailuauto lainassa ja täytyy sanoa, ettei se leiriytyminen ilman säätämistä mene kyllä senkään kanssa. Ainakaan tällaiselta aloittelijalta. Ja sitten noi ympäristön kiertelyt on huomattavasti helpompia automatkalla. Mutta puolensa tosiaan molemmissa! 🙂
Täytyypäs tsekata nuo antamasi mallit, varajääkaappina ajateltiin itsekin käyttää kun ei olla reissussa. Kiitos vielä nopeasta vastauksesta!
Eipä kestä! 🙂
Olet ihan oikeassa: ei se leiriytyminen loppupeleissä asuntoautollakaan ihan vaivatonta ole, kun pitää löytää sopivan tasainen alusta ja viritellä sähköt, ja yleensä myös ulkosalle tulee laiteltua tuoleja sun muuta. On se kuitenkin vähän miellyttävämpää kuin teltan kasaaminen sateessa jonnekin mutalälliin, sitäkin kun on tullut tehtyä. Mutta noin pääpiirteissään teltan kanssa matkustelu ei ole mitenkään erityisen vaivalloista. Isonkin teltan kaikkine kamoineen kasaa ja purkaa aika nopeasti, kun homman on opetellut. Aluksi menee vähän ylimääräistä aikaa säätämiseen, kun ei vielä ole rutiinia siitä, miten homma kannattaisi hoitaa (esim. miten kamat kannattaa survoa autoon, jotta ne mahtuvat sinne, ja sen sellaista :D). Asuntoautossa on kyllä tavallisesti paremmat patjat kuin mitä telttaan pystyy ottamaan, joten esimerkiksi selkävaivoista kärsiville telttailu ei välttämättä ole paras vaihtoehto.
Mäkään en ole mikään eräpirkko, eli en harrasta mitään ryteikössä telttailua tai mene näillä autoreissuillakaan paikkoihin, joissa ei esimerkiksi pääsisi kunnollisiin suihkuihin. Leirintäalueilta suihkut tavallisesti löytyy, jos ei kyse ole ihan vihoviimeisen perähikiän ankeimmasta paikasta (tarkistan aina mukavuudet etukäteen joko leirintäalueoppaasta tai katsomalla paikan päällä). Mutta en ole myöskään kovin vaativa matkailija siinä mielessä, että mä en tarvitse vaikkapa hulppeaa hotellia yhtään mihinkään vaan mulle riittää perusmukavuudet. Jo telttaillessa ne usein täyttyvät ihan hyvin, ja lisäksi säästyy todella paljon rahaa, kun ei tarvitse maksaa hotellien hintoja ja lisäksi vielä parkkeeraamista. Me olemme olleet matkoilla välillä majataloissa, hostelleissa tai hotelleissa telttaöiden välillä, jos jostain kaupungista tai kylästä ei ole millään löytynyt sopivaa leirintäaluetta tai jos sää on ollut ihan karsea – eli on valittu sopiva yöpaikka tarpeen mukaan.
Nyt mulle tuli kauhea matkakuume, kun aloin ajattelemaan kesää! 😀
Loistavat vinkit taas, kiitos! Mitenköhän isot erot on korjaamojen välillä eri maissa? Kun viimeksi Saksassa mennessä meidän piti viedä auto korjaamolle mutta selvittiin vain apuvirralla onneksi. Hintoja yritettiin kysellä mutta ne jäi aika epäselväksi. Ehkä vakuutus auttaa tässäkin?