Matkustaminen maksaa rahaa, se on selvä. Reissaamisesta aiheutuvia, joskus kovilta kuulostavia kuluja pohtiessa on hyvä muistaa, että rahaa palaa kotonakin muun muassa ruokaan, henkilökohtaiseen hygieniaan ja asumiseen. Kuinka paljon, se on kiinni jokaisen elämäntyylistä. Sama pätee matkustamiseen. Mitä maksoi meidän kahdeksan kuukauden matkamme maailman ympäri?
Maailmanympärimatkan budjetti
Suurin kysymysmerkki ennen maailmanympärimatkalle lähtöä oli budjetin oikeellisuus. Laadin etukäteen arvion siitä, millaisella summalla keskimäärin pärjäisimme omalla elämäntyylillämme ja matkustus- ja majoituskriteereillämme. Arvioni perustui aiempiin matkailukokemuksiimme, kulutustottumuksiimme, muiden matkabudjetteihin ja Googlen avulla kaivamiini hintatasotietoihin.
Olen kirjannut aiemmilla kiertomatkoillamme kuluja ylös, joten minulla oli hyvä näppituntuma siitä, mihin meillä yleensä Euroopan-reissuilla palaa rahaa ja kuinka paljon. Tämän pohjalta pystyimme aika hyvin arvioimaan kulutasoamme muissakin länsimaissa. Muiden reissaajien maailmanympärimatkabudjetteja löysin blogeista. Majapaikkojen hintoja eri kohteissa katselin muun muassa Trivagosta.
Loppujen lopuksi päädyimme Hemmon kanssa noin 40 000 euron kokonaisbudjettiin (eli noin 20 000 euron budjettiin per henkilö). Se antoi päiväkohtaiseksi per lärvi -budjetiksemme noin 80 euroa. Se voi kuulostaa paljolta tai sitten vähältä. Tuolla keskimääräisellä päiväbudjetilla piti kattaa majoituksen ja ruuan lisäksi kaikki muukin, kuten lenteleminen ja muut siirtymät ympäri maapalloa. Budjetti ylittyi vajaalla 5000 eurolla lähinnä siksi, että vietimme kalliissa USA:ssa paljon aiottua pidemmän ajan ja koska loppumatkasta emme viitsineet enää juuri pihistellä.
Kustannukset ennen matkaa
Järjestimme maailmanympärimatkamme siten, että kulumme matkan aikana Suomessa olivat mahdollisimman pienet. Emme siis makselleet reissun aikana esimerkiksi auton seisontavakuutusta tai asunnon vuokraa. Omaisuutemme oli maksullisessa varastossa, mistä aiheutui jokaista matkakuukautta kohti reilun sadan euron kulu. Olen laskenut sen könttäsummana kohtaan Hankinnat kuviossa Kulut ennen matkaa (ks. alempana).
Muita hankintoihin laskemiani kuluja ovat pahvilaatikot varastoon vietäville tavaroille, tyhjiöpakkaukset rinkkoihin pakkaamista helpottamaan ja permetriiniä rinkkojen käsittelyä varten. Itse rinkat, niiden lukot ja cargobagit eivät ole summassa mukana, koska emme hankkineet niitä yksinomaan maailmanympärimatkaa varten.
Kohta Byrokratia puolestaan sisältää passikuvat, minun uuden passini, kansainväliset ajokortit molemmille ja postin siirron.
Ennen matkaa meillä paloi mojova summa euroja rokotuksiin ja lääkkeisiin. Nämä kulut olen laskenut kuvion kohtaan Terveysasiat. Meillä molemmilla oli jo valmiiksi kattava rokotussuoja aiempien matkojen vuoksi, mutta minä jouduin silti hakemaan tehosterokotteita sekä rokotuksen Japanin aivotulehdusta vastaan. Kumpikin meistä otti myös lavantauti- ja kolerarokotteen.
Lisäksi hommasimme malarialääkkeet, joita kuvittelimme syövämme muutamassa kohteessa Aasiassa. Toisin kävi: emme syöneet. Reittimme kulki vähän eri kautta kuin alustavasti olimme suunnitelleet ja lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset kuulostivat liian pelottavilta pieneen riskiin nähden. Viivyimme Kambodzassa vähäisen riskin malaria-alueella vain lyhyen aikaa.
Ostimme mukaan myös matkapahoinvointilääkettä, lääkkeitä vatsavaivoihin ja särkylääkkeitä. Matkavakuutuksista meille ei aiheutunut lainkaan suoria kuluja, koska saimme kuitattua niiden hinnan pankin asiakasbonuksilla.
Maailmanympärimatkan kustannukset matkan aikana
Suurin osa maailmanympärimatkan kuluista syntyi tietenkin itse matkalla (ks. kuvio Kulut matkalla). Kirjasin matkan aikana ylös aivan kaikki kulut jokaista kahvia, jääkaappimagneettia ja croissantia myöten. Niinpä meillä on hyvinkin tarkka tieto siitä, mihin kaikkeen rahaa paloi ja millainen hintataso missäkin maassa oli. Tässä postauksessa keskityn matkan kokonaiskustannuksiin enkä erittele yksittäisissä maissa kuluttamiamme summia.
Päätimme jo suunnittelun alkuvaiheessa, että emme varaa valmista lentopakettia matkaa varten. Emme halunneet lyödä jo ennen Suomesta lähtöä lukkoon sitä, minne haluamme suunnata ja milloin. Alkuperäinen, löyhä reittisuunnitelmamme kulki Aasiasta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, Tyynenmeren saarille, Etelä-Amerikkaan, Väli-Amerikkaan ja lopuksi Jenkkien kautta kotiin. Tämä toteutui lähes sellaisenaan, tosin Tyynellämerellä kävimme vain yhdellä saarella ja Amerikoissa kuljimme reittiä USA – Väli-Amerikka – Etelä-Amerikka – USA.
Lennot ja muut siirtymät kaupunkien ja maiden välillä (bussit, junat, laivat, veneet ja vuokra-autot) olen summannut Kulut matkalla -kuvion kohtaan Siirtymät. Lensimme matkalla 21 lentoa, ja niiden osuus siirtymistä oli meiltä kahdelta yhteensä 9941 euroa. Yritimme aina valita edullisimman järkevän tai siedettävissä olevan vaihtoehdon, kun päätimme, miten taittaisimme seuraavan etapin. Kuten kuviosta käy ilmi, siirtymät oli suurin kuluerämme.
Kovin kauas taakse eivät kuitenkaan jääneet Majoitus ja Ruoka, joihin molempiin upposi meiltä kahdelta yhteensä noin kymppitonni.
Majoitus sisältää kaikki yöpymiskulumme (hotellit, hostellit, motellit, leirintäalueet) ja niihin liittyvät kulut (majapaikkojen nettimaksut, hotellisiivoojien tipit, matkatavaroiden säilytysmaksut). Majapaikkakriteerimme olivat seuraavat: oma huone (ei makuusaleja), wifi (mieluiten ilmainen sellainen), kuumissa maissa ehdottomasti ilmastointi, mielellään oma kylpyhuone ja tarpeeksi hyvä sijainti. Omasta kylppäristä tingimme ajoittain eikä se haitannut. Sijainnin pyrimme valitsemaan niin, että majapaikalta oli joko hyvät kulkuyhteydet tai se sijaitsi kävelymatkan päässä mestoilta.
Ruoka sisältää aivan kaikki matkan aikana syömämme ja juomamme elintarvikkeet, olivat ne sitten itse tehtyjä, kaupasta ostettuja tai ravintoloissa nautittuja ruokia tai juomia. Kun söimme ulkona, pyrimme valitsemaan edullisia ravintoloita. Teimme mahdollisuuksien mukaan ruokaa itse etenkin silloin, kun itse tekemällä säästi hyvän siivun. Erityisesti kalliin hintatason maissa kävimme harvoin ravintoloissa oluella tai drinkillä.
Kohtaan Liikkuminen olen laskenut muut liikkumiskulut kuin jo mainitut siirtymät kaupunkien ja maiden välillä. Liikkuminen sisältää siis esimerkiksi metron, paikallisjunien ja -bussien käytön, bensakulut ja taksi- ja tuk tuk -kyydit. Käytimme matkalla todella vähän taksia, sillä toimimme niin aina muutenkin niin kotona kuin matkoilla. Omat jalat ja julkiset kulkuneuvot olivat ahkerassa käytössä ja tällä tavalla säästimme liikkumisessa pitkän pennin.
Hankinnat sisältää matkalla tekemämme tavarahankinnat (matkamuistot, vaatteet, elektroniikka). Nähtävyydet sisältää nähtävyyksiin (esim. museot) kuluneet rahat ja Retket puolestaan maksullisiin retkiin käyttämämme rahat. Pankki sisältää rahan nostamisesta aiheutuneet kulut ja Kemikalio matkalta hankitut hygieniatarvikkeet, lääkkeet ja Hemmon kolme parturikäyntiä (itsehän en kampaajalle matkan aikana vaivautunut). Byrokratia sisältää viranomaismaksut (ESTA-hakemukset, maastapoistumis- ja maahantuloverot) ja Pyykki puolestaan ne kulut, jotka aiheutuivat pyykin pesettämisestä tai pesemisestä pesuloissa.
Siinäpä se: saimme törsättyä kahdeksan kuukautta kestäneeseen maailmanympärimatkaamme yhteensä noin 45 000 euroa eli reilut 22 000 euroa per naama. Ja mitä sillä saimme? Juuri sitä, mitä lähdimme hakemaan. Elämän Parasta Aikaa. Sammioittain uusia kokemuksia, hienoja maisemia, kummallisia ja herkullisia ruokia, lämpöä, aurinkoa ja kuumaa hiekkaa, yhdessäoloa, tuhansia valokuvia ja tuntitolkulla videota, kirkkaita vesiä ja keskimääräistä enemmän aamuja ilman herätyskellon raastavaa ääntä. Uskomattoman upeita muistoja hellittäviksi pitkälle tulevaisuuteen.
Onko sinulla tiedossa, paljonko olet reissuillasi tarkalleen kuluttanut mihinkin asiaan?
Lue myös:
- Maailmanympärimatkan reitti – onnistuu se näinkin!
- Maailmanympärimatkan kysymykset ja vastaukset
- Miten hyvin maailmanympärimatkalle pakkaaminen onnistui?
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Mä niin ihailen teitä, jotka jaksatte laskea kaiken pilkun tarkasti ja tehdä piirakkakaavioita ja muita käppyröitä. Mulla on vain tieto siitä, että käytimme noin 25000 euroa meidän 9kk maailmanympärimatkaan. Aika paljon vähemmän siis, mutta me sniiduiltiinkin aika paljon 😀
Me ei sniiduiltu kovin kamalasti näin jälkikäteen ajatellen. Joitakin juttuja jätettiin tekemättä rahan takia, kuten nyt vaikka Galapagossaarten sisällyttäminen matkaan :D, mutta jokapäiväisessä olemisessa ei ihan kamalasti köyhäilty. Syötiin ja juotiin enimmäkseen hyvin. Pari majapaikkaa oli liian surkeita, olisi kannattanut ennemmin maksaa vähän enemmän jostain paremmasta ja sama myös toisin päin: osa paikoista oli niin siistejä, että paljon vaatimattomampikin taso olisi kelvannut. Totta kai rahaa olisi saanut palamaan paljon enemmänkin tai sitten jonkin verran vähemmän, mutta budjetti piti aika hyvin kutinsa. Kai se vähän niin on, että harvemmin sitä rahaa ainakaan yli jää näiltä reissuilta. 🙂
Jep, siis tuo Elinan yllä oleva vastaus vois olla suoraan mun näppäimistöltä, budjettia myöten!! 😀 Mekin kun sniiduiltiin todella, todella paljon 😀 Mä en ottanut kuitenkaan tarkasti ylös menoja – siispä en koskaan saanut tehtyä tällaista loistavaa, ketään muuta hyödyntävää täysimittaista budjettipostausta 9kk:n reissustamme, mutta on ihan mahtavaa kun on olemassa teitä, jotka niitä teette! 🙂
Heh, kiitos! Excelin täyttämisestä tulee äkkiä tapa, kun sen vain jaksaa aloittaa. 🙂 Muutama muukin lukujen avulla toteutettava postausidea pyörii päässä, joten ehkä näitä rahajuttuja tulee vielä lisääkin.
Meillä ei tosiaan sniiduilu ollut mitenkään jokapäiväinen sana reissussa, vaikka yritetimmekin aina säästää vähän siellä sun täällä. Ruuassa emme niinkään säästelleet (vaikka emme me silti missään gourmetpaikoissa käyneet, kun emme käy niissä muutenkaan käytännössä lainkaan) ja suurin osa majapaikoistakin oli tosiaan aika jees tasoa, paria hutia lukuun ottamatta.
Itse haaveilen (ja varovasti jo suunnittelen) maailmanympärimatkasta, joten tosi kiva lukea tätäkin puolta. Veikkaan, että itse tulee köyhäiltyä vähän enempi, mutta mistäs sitä vielä tietää… 🙂
Jep, köyhäily on avain pienempään budjettiin. 🙂 Esimerkiksi dormeissa majoittumalla olisimme joissain kohteissa säästäneet rahaa paljonkin (joissain sitten vähemmän tai ei juuri lainkaan). Hermoja sillä tavalla ei olisi tosin säästänyt. 🙂 Samoin 8 kuukauden purkkinuudelidieetti olisi säästänyt meiltä rahaa, mutta noh, se ei oikein houkutellut. Vähän liian pitkä aika tosi askeettiseen sapuskointiin tuo 8 kuukautta. Mutta mahdollisuuksia toki on säästää ja vastaavasti käyttää rahaa vastaavaan matkaan huomattavasti enemmänkin!
Ensi vilkaisulla jäin pohtimaan, että aika paljon tuo 10 000 lennoista maailman ympäri, kun oma, lyhyt (5 vkoa) maailmanympärimatkamme maksoi kokonaisuudessaan "vaan" tuon 10 000 per nuppi majoituksineen ja oppaineen kaikkineen, mutta sitten tajusinkin, että siinä oli 2 hengen lentelyt 🙂
Joo, kulut ovat tosiaan kahdelta hengeltä ja tuossa summassa on 21 lentoa. Se on aika monta.
Täälläkin haaveillaan maailmanympärimatkasta (kukapa ei haaveilisi…) muuta luulen, että jos se joskus toteutuu niin teemme sen lyhyemmässä ajassa ja pienemmällä budjetilla. Äkkiseltään 45 000 € kuulostaa hurjan suurelta summalta, mutta niin sitä rahaa vaan maailmalla menee, varsinkin jos viettää pitkiä aikoja Jenkeissä.
On kai sellaisia ihmisiä paljonkin, joita ei maailmanympärimatka tai matkustaminen ylipäätään oikein kiinnosta. 🙂
Tottahan se on, että 45 000 euroa on hurjan iso summa. Mutta sillä myös saimme paljon. Olimme Jenkeissa tosiaan alkuperäistä ideaa enemmän ja lisäksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa molemmissa kuukauden. Ne ovat Jenkkien tavoin kalliita maita, ja niissäkään meidän ei alkuperäisen suunnitelman mukaan ollut tarkoitus viipyä aivan niin kauaa kuin lopulta viivyimme, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. 🙂 Myöskään kolmisen viikkoa Japanissa ei ollut halvimmasta päästä, vaikka silloin ihan alkumatkasta yritimme sniiduilla vähän enemmän. Jos matkustelee vain todella halvan elintason maissa, budjetti on totta kai pienempi ihan automaattisesti. Sillä tavalla voisi säästää todella huimasti! Kahdeksan kuukauden reissaaminen vaikkapa pelkästään Kaakkois-Aasiassa ei todellakaan tulisi maksamaan 45 000 euroa, vaikka ei sniiduilisi yhtään. (Se ei tosin olisi sitten maailmanympärimatka, joten vähän huono esimerkki, mutta kuitenkin.)
Kuulostaahan tuo hurjalta summalta noin äkkiseltään, kerralla sykäistynä! 🙂 Mutta toisaalta, monethan matkailee maailman ympäri tekemällä jotain pientä hommaa aina muutaman päivän ajan, päärynänpoiminnasta tarjoiluun, mikä on hyvä tapa, jos haluaa reissata pidempään ja pysyä omillaan reissun ajan. Oishan se tietenkin paljon hienompaa vaan reissata reissaamisen vuoksi ja jättää päärynänpoiminnat sikseen. Kokemuksia ne matkalla tehdyt pätkäduunitkin silti tuo! 🙂 Muistaa taas sitten arvostaa omaa työtään kotona. Läpyt myös täältä sille, että olet jaksanut koko reissun ajan noin tarkasti kirjata ylös jokaisen kulun. Tämän hyödyllisempää budjettitietoutta tuskin on saatavilla vastaavaa reissua suunnitteleville.
Toki matkalla voisi myös työskennellä, mutta me halusimme nimenomaan tehdä sellaisen reissun, jolla työnteon voi unohtaa. (Ohimennen tosin tuntui, että matkajärjestelyissä ja blogin päivittämisessä kului välillä aikaa niin paljon, että se melkein kävi työstä – mutta vain melkein. :D) Säästimme siis kaikki tarvittavat rahat etukäteen ja vähän ylikin, jotta voisimme huoletta vain matkustella. Oli todella ihana matka! Kaikilta tuo säästäminen ei syystä tai toisesta onnistu, joten silloin tuo työnteko on oikein hyvä vaihtoehto matkan rahoittamiseen. Kuten totesit, saahan siitä työnteosta myös kokemuksia, vaikka se ei mitään unelmahommaa olisikaan.
Ajattelin raapaista kasaan jotain muutakin budjettiasiaa vielä tulevaisuudessa, kun tuota dataa nyt on tallennettuna tältä matkalta hyvin tarkasti. Omaa budjettia suunnitellessa jouduin kaivelemaan blogosfääriä sieltä sun täältä saadakseni tiedonmurusia. Loppujen lopuksi budjettikirjoituksia ei löytynyt niin kovin paljoa, mutta onneksi kuitenkin muutamia ihan helmiä, joista oli todella paljon apua. Toivottavasti tästä ja niistä mahdollisista tulevista kirjoituksistani on myös hyötyä jollekin. 🙂
Haluaisin tehdä maailmanympärimatkan, mutta oon maailman huonoin pitämään mitään budjettisuunnitelmia. Hyvin velkainen Marika palaisi reissun jälkeen kotiin. 😀 No ehkä onnistuisin pitkällä matkalla, mutta nyt viikon kahden kolmen matkoilla en ajattele rahaa yhtään ja sen huomaa kyllä jälkikäteen… Ehkä mä alan suunnittelemaan nyt vaan ihan rauhassa maailmanympärimatkaa ja sen budjettia niin osaisin hillitä itseäni. 😀
Me teimme ensimmäisiä yhteisiä reissujamme sillä tavalla, että minulla olivat varat hyvin vähissä ja silloin oli pakko olla tarkkana menojen kanssa, ettei mene yli budjetin. Kulujen kirjaaminen on jäänyt niistä ajoista vähän tavaksi, vaikka en olekaan jokaisella lomareissulla niin tehnyt – yleensä vain kiertomatkoilla, joita olemme tehneet Hemmon kanssa Euroopassa. Toisaalta olen kirjannut kuluja ylös myös puhtaasta mielenkiinnosta. Monethan aina kyselevät, paljonko missäkin maassa maksaa bensa, lounas tai baarissa olut, joten ei tarvitse vastata mutu-tuntumalta, kun on oikeaa tietoa. 🙂
Hyvä postaus, tällanen tulee meiltäkin sitten joskus. 🙂
Aika samantyyliseltä näyttää sekä ennakkobudjetointi, että toteuma. Ja näissähän pitää aina muistaa laittaa rahamäärä kontekstiin, että ymmärtää mitä sillä rahalla sitten on saatu. Kotona rahaa menee muuten paljon enemmän, eli sniiduilukin on suhteellista. 🙂
Kiitos! Arvelinkin, että teiltä on varmaan tulossa vastaavaa postausta ulos jossain vaiheessa. 🙂
Olen laskeskellut tässä kotiin tultuamme myös noita kotimaassa kuluvia rahoja, ja kolmen kuukauden perusteella kulut jäävät meillä tuosta reissubudjetista melkein puoleen. Otos on tietty vähän lyhyt ja perustuu osittain arvioon. Se onkin sitten eri asia, mihin sitä rahaa Suomessa menee (kulut jakautuvat eri tavalla kuin reissussa), mutta noin kokonaissummana tarkasteltuna kotona kuluu vähemmän massia.
Minustakin kuluissa on olennaista ymmärtää, mitä rahalla on saatu. Reissun kokonaisbudjetti voi kuulostaa isolta, mutta jos ajatellaan, että kyseessä on (ainakin tähän saakka) ylivoimaisesti elämän paras sijoitus, niin eipä kuulostakaan enää niin pahalta. Kertoo kai sekin jotain, että voi sanoa, että ei ole sekuntiakaan kaduttanut – päinvastoin. 🙂 En kyllä muutenkaan tiedä ketään, jota olisi harmittanut rahan käyttäminen tällaiseen unelmaan. 🙂
Todellakin pisteet teille tästä täydellisestä kirjanpidosta! 🙂 Tästä käy selkeästi ilmi mihin se raha sitten todellisuudessa on mennyt. Mikä meillä vastaavassa budjetti-postauksessa on pitkälti samaa, niin majoitus ja kuljetukset ahmivat suurimman osan. Sitten loput kulutukset ovatkin paljolti matkustajasta kiinni 😉 Mekin haluttiin kokea reissu rennosti ja täysillä ja säästettiin sen vuoksi, että ei ihan sniiduilemaan tarvinnut lähteä.
Aika pitkälti jos laskisi meilläkin alkuvalmisteluiden kustikset ja matkan aikana tehnyt pakolliset ostokset (ruokailu, kemppari yms.) niin karkeasti voisin todeta varmasti samaa, että parikymppiä sitä varmaan mieheen meni meilläkin reilun 9 kuukauden matkaan.
Ps. Samaan muuten minäkin törmäsin, että blogeista ei näitä juuri löytynyt reilu vuosi takaperin. Onneksti näitä nyt on ainakin pari lisää 🙂
Kiitos! 🙂
Muistan sen budjettipostauksesi, se oli kiinnostava. 🙂
Budjetteja on varmaan yhtä monta kuin reissaajiakin, kun kaikki tietysti tekevät vähän erilaisia valintoja matkalla. Näistä tällaisista postauksista on silti paljon hyötyä budjettisuunnittelussa. Itse ainakin hyödyin valtavasti niistä muutamista tosi hyvistä postauksista, joita löysin suunnitteluvaiheessa. Veikkaan, että budjettijuttuja on tulevaisuudessa blogeissa enemmän, kun rahasta puhuminen on muuttunut koko ajan ns. sallitummaksi.
So true. 🙂
Millä tavoin käsittelitte rahaa reissussa? Huomaisitteko isoja eroja valuutan hinnassa nostettuna eri kohteista (lentokenttä,kaupunki..)?
Käytittekö nettipankkeja yleisillä wifi yhteyksillä?
Mitä muuta rahan käytöstä sinulla tulee reissusta mieleen?
Käytimme nettipankkeja wifillä esim. majapaikoissa, mutta aina VPN:n kautta. Meillä oli ja on edelleen F-Securen Freedome tähän tarkoitukseen.
Kuten yleensäkin reissuilla, yritimme myös maailmanympärimatkalla aina arvioida, paljonko missäkin kohteessa voisi kulua rahaa (eli millainen hintataso missäkin oli ja mitä tekemistä olimme sinne kohteeseen suunnitelleet), ja nostimme tai vaihdoimme rahaa sen mukaan. Emme hirmu isoja summia kerralla turvallisuussyistä ja jotta rahaa ei jäisi turhaan käsiin jossain ihme valuutassa, mutta kuitenkin sen verran, ettei vaihtamista tai nostamista tarvinnut olla tekemässä parin tunnin välein.
Kokemustemme mukaan lentokentillä voi olla kalliimpaa sekä nostaa että vaihtaa rahaa kuin kaupungissa. Muutenkin nostokulut vaihtelevat automaateittain ja rahanvaihtokurssi riippuu toimijasta. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos on mahdollista valita mitä automaattia tai vaihtopaikkaa käyttää. Meillä oli joitakin satasia käteistä mukana USA:n dollareina siltä varalta, että mistään ei saisi nostettua rahaa. Nämä vararahat olivat piilotettuna eri taskuihin, eivät päivittäin käytössä olleessa lompakossa. Taalat yleensä kelpaavat missä päin maailmaa tahansa, joten siksi taaloja.
Äkkiseltään ei tule nyt tämän erikoisempaa mieleen. 🙂