Karibian aurinkoa Puerto Ricossa: San Juan

Artikkelikuva - San Juanin vanhankaupungin värikkäitä taloja

Karibia tuo monelle mieleen värikkäät talot, letkeän musiikin ja niin ikään letkeät ihmiset. Puerto Rico sopii osittain tähän mielikuvaan, mutta Yhdysvaltain territoriona se on myös hyvin amerikkalainen paikka – hyvässä ja pahassa. Vietimme Puerto Ricon San Juanissa neljä yötä Karibian-risteilyn yhteydessä. Mitä ehdimme siinä ajassa tehdä ja nähdä? Millainen fiilis San Juanista ja Puerto Ricosta jäi?

Saavumme Puerto Ricon pääkaupunkiin San Juaniin keskellä yötä, mutta silti on 27 astetta lämmintä. Vaikka olemme jo viettäneet pari lomapäivää New Jerseyssä, Karibian kosteus ja lämpö vievät ihan eri tavalla lomatunnelmiin. Tropiikkia on ollut ikävä!

Ajelemme lentokentältä taksilla Condadon kaupunginosaan ja katselemme ikkunoista, miltä San Juan ensisilmäyksellä vaikuttaa. Rauhalliselta, hiljaiselta ja ehkä jopa yllättävän siistiltä. Kirjaudumme sisään pieneen Ivy-hotelliin, josta olemme varanneet huoneen. Ilmastointi paahtaa aulassa niin kovalla, että palelee. Myös huoneessamme on jääkaappilämpötila, joten sammutamme ilmastoinnin yöksi kokonaan.

Palmunlehtiä rannalla, taustalla Condadon vaaleita rakennuksia

Aamulla nautimme laiskan aamiaisen kattoterassilla ja katselemme maisemia uudessa valossa. Kaupunki näyttää tavanomaiselta keskikokoiselta tai isohkolta kaupungilta, joka voisi olla melkein missä tahansa. Joka puolella on vaaleita betonisia taloja. Ainoastaan satunnaiset pienet uima-altaat ja palmut kertovat, että olemme shortsivyöhykkeellä, mutta juuri muuta niistäkään ei voi päätellä. Kaukana siintää satama ja risteilyalus. Parin päivän päästä me olemme sellaisen kyydissä, mutta sitä ennen yritämme tutustua vähän San Juanin tarjontaan.

Värikäs San Juanin vanhakaupunki

Aloitamme kävelemällä paahtavassa auringonpaisteessa Condadosta San Juanin vanhaankaupunkiin, Viejo San Juaniin. Matkaa on viitisen kilometriä, mikä tuntuu lämpötilan takia melko hikiseltä rupeamalta. Matkalla ohitamme lukuisia suuria ketjuhotelleja, matkailijoille suunnattuja ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä sekä muutaman uimarannan.

Uimarannat eivät näytä erityisen idyllisiltä, mutta kuitenkin houkuttelevilta. Poikkeamme rantahiekalle ja toteamme, että uimisen varoitellaan olevan näillä rannoilla virtausten ja aaltojen takia erittäin vaarallista. Myöhemmin suunnitteilla olevaa uintikeikkaa varten on siis löydettävä jokin toinen paikka.

Hemmo rannalla San Juanin Condadossa

Mitä lähemmäs San Juanin vanhaa keskustaa pääsemme, sitä kauniimmiksi ja värikkäämmiksi muuttuvat talot. Ne ovat koristeellisia ja hyvin eteläeurooppalaisen näköisiä. Historialla on asian kanssa tekemistä: espanjalaiset valloittajat perustivat San Juanin 1520-luvulla.

Tunnelma on myös vanhassa keskustassa rauhallinen ja saamme kierrellä kaikessa rauhassa. Ei ole vilkasta sählinkiä eikä ympärille keräänny turisteista innostuneita kaupustelijoita tai palveluja tyrkyttäviä hännystelijöitä.

Violetti koristeellinen rakennus San Juanin vanhassakaupungissa
Ihmisiä pienellä näköalapaikalla
Talojen koristeellisia parvekkeita
Pastellinsävyisiä rakennuksia San Juanissa

Kuljeskelemme katuja ristiin rastiin katselemassa viehättäviä taloja, aukioita ja putiikkeja. Bongaamme piña colada -drinkin keksimisestä kunniaa omivan ravintolan, mutta emme kuitenkaan astu sisään, sillä juuri sillä hetkellä ei tee mieli cocktailia – ja koska piña coladan alkuperäisestä syntypaikasta ei ole historiallista varmuutta. Cocktailien sijaan meitä vetää puoleensa historiallinen linnoitus meren äärellä.

Massiivinen El Morron linnoitus

Espanjasta matkustaneet kauppa- ja sotilasalukset käyttivät San Juania ensimmäisenä pysähdyspaikkanaan Amerikoissa. Eurooppaan laivattiin San Juanista muun muassa kultaa ja hopeaa, ja arvokkaat lastit houkuttelivat hyökkääjiä. Turvallisuuden lisäämiseksi San Juania alettiin linnoittaa.

Kaupungin tunnetuin maamerkki onkin Castillo San Felipe del Morro, tuttavallisemmin El Morro. Se on kuusitasoinen valtava linnoitus, jonka rakentamisen espanjalaiset valloittajat aloittivat vuonna 1539. Valmista tuli 1790-luvulla noin 250 vuoden ahertamisen jälkeen. El Morro sijaitsee niemenkärjessä ja sen tykit osoittavat – tai osoittivat – suoraan merelle.

Ruohokenttää El Morron edustalla
El Morron sisäänkäyntiportti
Maisemaa linnoituksen ylätasanteelta
Näkymä El Morron ylätasanteelta merelle

Saavumme El Morron edustalle jo valmiiksi aika läkähtyneinä, joten emme oikein usko lipunmyyjän vakuutteluihin siitä, että ehdimme vielä saman päivän aikana Castillo San Cristóbalin linnaan. Sinne pääsisi samalla lipulla, mikä tietysti houkuttelisi, mutta päätämme katsella tilannetta fiiliksen mukaan kierrettyämme ensin El Morron linnoituksen.

Linnoituksella kapuamme ensi töiksemme niin ylös kuin siellä on mahdollista nousta ja katselemme maisemia joka suuntaan. Ylhäällä on kulmauksissa pieniä vartio- tai tähystystorneja, jotka ovat kapeiden käytävien päässä. Kurkimme niiden ikkuna-aukoista ympäristöä. Katselemme myös tasanteella olevia tykkejä.

Jenni tähystystornin käytävällä
Tykki El Morrossa
Valkokeltaisia linnoituksen rakennelmia
El Morro
Kappeli linnoituksessa
Meren äärelle laskeutuva käytävä linnoituksessa

El Morrolla on vierailupäivänämme melko vähän kävijöitä, joten saamme kierrellä ja kuvailla rauhassa. Kuljeskelemme eri kerrosten lukuisissa syvennyksissä, kammioissa ja varastohuoneissa. Linnoitus on suuri, joten erilaisia tiloja riittää. Rakennuksesta jää vaikuttunut fiilis – komea paikka.

Lipunmyynnissä koettu aavistuksemme osuu oikeaan, sillä muutaman tunnin El Morroa paahtavassa kuumuudessa kierreltyämme meitä ei enää innosta lähteä San Cristóbalin linnoitukseen vaan painumme sen sijaan ilmastoidun ravintolan suojiin elpymään. Päivän lopuksi emme enää jaksa kävellä hotellille vaan otamme tapojemme vastaisesti taksin, sillä julkinen liikenne on San Juanissa käytännössä olematonta kaikkina vuorokaudenaikoina. Taksi on kallis, mutta sen tajuamme liian myöhään. Olisi kannattanut ottaa ennemmin Uber.

Päämäärätöntä kiertelyä ja valtavia ruoka-annoksia

Karibian-risteilyltä palattuamme olemme jälleen pari yötä San Juanissa. Yövymme edelleen Condadon alueella, mutta tällä kertaa Casa Wilson Inn -majatalossa. Tällä kertaa löydämme lähistöltä turvallisen poukaman uimiseen ja pulikoimme lämpimässä merivedessä. Jatkamme myös San Juanin vanhaankaupunkiin tutustumista. Kiertelemme ympäriinsä vailla päämäärää ja nautimme lämmöstä, näteistä rakennuksista, tunnelmasta sekä syömisestä – siis otamme rennosti.

Katselemme Parque de las Palomas -aukiolla, kuinka ihmiset kielloista huolimatta syöttävät puluja, jotka ovat niin kesyjä, että istahtavat kenen tahansa olkapäälle tai ojennetulle kädelle. Kuljeskelemme paikallisilla markkinoilla myyntiartikkeleita ja esityksiä pällistelemässä, ja ihmettelemme myös mielenosoitusta kapeilla keskustan kaduilla. Mielenilmauksen syy jää tosin meille epäselväksi.

Terassi kadulla San Juanissa
Mofongo kanalla

Puerto Ricon ”kansallisdrinkki” piña colada jää aikomuksista huolimatta lopulta maistamatta, mutta saahan niitä muualtakin maailmasta. Paikallisista sapuskoista sentään maistelemme tunnettua riisiannosta, mofongoa.

Jaksan yleisesti ottaen syödä paljon, mutta mofongolle jään toiseksi. Valitsemani kanaa sisältävä mofongo-annos on hyvänmakuinen, mutta valtavan kokoinen. En saa muilutettua jäljellä olevaa ruokaa Hemmollekaan, sillä hänellä on oma taistelunsa voitettavana kyljyksensä parissa. Väistämätön ruokahävikki harmittaa. Seuraavalla ravintolakeikalla tajuamme olla tilaamatta omia annoksia vaan jaamme yhden.

***

San Juanista jäi lopulta ihan hyvä fiilis matkakohteena. Kokonaisuutena San Juan toimi hyvänä aloitus- ja lopetuspaikkana Karibian-risteilylle: saimme yhdistettyä risteilylomaan myös Puerto Ricossa vierailun eli pääsimme tutustumaan jälleen yhteen meille kokonaan uuteen paikkaan.

Ikävä puoli San Juanissa ja ilmeisesti koko Puerto Ricossa on se, että julkinen liikenne on surkeaa tai olematonta ja taksit kalliita, joten liikkuminen on joko työlästä tai kallista tai molempia.

Autoja kapealla kadulla San Juanissa

San Juanin turistien keskuudessa suositut alueet Viejo San Juan eli vanhakaupunki ja Condado ovat turvallisen tuntuisia ja helppoja paikkoja, jotka sopivat varmasti vähän aremmallekin matkaajalle. Jos taas kaipaa enemmän rähjäromantiikkaa, hässäkkää, säätöä ja reissaamisen meininkiä tai jonkinlaista eksotiikkaa, niin Condado ja muut vastaavat hotellien ja (turisti)ravintoloiden täyttämät alueet eivät ehkä tietynlaisessa amerikkalaisuudessaan kolahda niin hyvin.

Minut vanhakaupunki vakuutti kauniilla rakennuksillaan ja Condado toimi helppona tukikohtana ravintoloineen. Neljän yön mittaisella visiitillä ei kuitenkaan ehdi tehdä syväluotausta San Juanista tai edes kiertää kaikkia nähtävyyksiä. Tarkempia vinkkejä San Juanin nähtävyyksistä löydät esimerkiksi Kohteena maailma -blogin listauksesta ja Puerto Ricon turismitoimiston sivuilta.

Onko Puerto Rico tulevaisuudessa matkailututkassasi tai oletko jo käynyt siellä? Mitä tykkäsit?


Lue myös:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

4 vastausta artikkeliin “Karibian aurinkoa Puerto Ricossa: San Juan”

  1. Kyllä, Karibia tuo ainakin itselleni nimenomaan värikkäät talot. Karibiaa olisi kyllä mukava päästä tutkimaan itsekin paremmin, toistaiseksi on tullut käytyä vain Kuubassa. Ihan kivalta näyttää tuo El Morron linnoitus. Puerto Rico ei itselleni ole tuttu, mutta mielellään siellä Karibian risteilyllä pysähtyisi, kun sellaisen aika on.

    1. Puerto Rico tosiaan toimi minusta hyvin yhdistettynä Karibian-risteilyyn, koska sillä tavalla pääsi samalla vähän muuallekin kuin ”vain” risteilylle. Ei sillä, että pelkässä risteilyssä mitään vikaa olisi. Me vain tykkäämme yhdistellä matkoihin useita kohteita, jos mahdollista. Samalla reissulla olimme sen takia myös muutamia päiviä New Jerseyssä / New Yorkissa.

  2. Itse tykästyin Puerto Ricoon ja San Juaniin todella paljon! Itse asiassa sen verran, että olen suunnitellut sinne uutta reissua myöskin yhdistettynä Karibianristeilyyn.

    Varsinkin Santurcen viikonloppubileet paikallisten kanssa oli sellainen kokemus, että sen haluaa kokea kyllä uusiksi. Tästä ja muusta kirjoittelinkin postauksessa, minkä olit linkittänyt – iso kiitos siitä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *