Tränenpalast – suomeksi kyynelten palatsi – esittelee Berliinin rajamuodollisuuksia ja kaupungin kahtiajaon vaikutuksia ja merkitystä aikalaisille. Tränenpalast-museo sijaitsee entisellä rajanylityspaikalla: DDR pisti heti Berliinin muurin rakentamisen jälkeen vuonna 1962 pystyyn rajatarkastusaseman Friedrichstraßelle. Museossa voi jopa kulkea vanhan rajatarkastuspistekopperon läpi ja yrittää eläytyä todellisuuteen, jossa kahtia jaetun Berliinin asukkaat elivät.
Berliinin muuri jakoi kaupungin Itä-Berliiniin ja Länsi-Berliiniin vuodesta 1961 vuoteen 1989. Rajanylityspisteitä oli muutama, ja näistä yksi oli Friedrichstraßen aseman tarkastuspiste. Sadat matkustajat ylittivät siellä rajan joka päivä junalla. Friedrichstraßen rajanylityspaikka Länsi- ja Itä-Berliinin välillä oli toiminnassa vuodesta 1962 vuoteen 1989.
Tränenpalast, jäähyväisten näyttämö
Friedrichstraßen rajanylityspistettä käytettiin vain länteen suuntautuviin ylityksiin. Itäsaksalaiset sanoivat siellä hyvästit lännestä tulleille sukulaisilleen. Tränenpalastin nimi kääntyy suomeksi kyynelten palatsiksi, mikä kuvaa tunnelmia rajanylityspaikalla. Monet rajan ylittäneet eivät tienneet, tulisivatko näkemään toisiaan enää uudelleen ja jos, niin milloin.
Alkuperäisen rajatarkastuskopperon lisäksi Tränenpalastin museossa on monenlaisia näyttelyesineitä ja tallenteita, joiden kautta voi tutustua Berliinin jaon vaikutuksiin tavallisten ihmisten näkökulmasta. Saatavilla on myös ääniopastus, jota voi käyttää omaan tahtiin.
Näyttelyssä käydään läpi, miten Saksan jakautuminen ja Berliinin muurin rakentaminen tapahtuivat. Lisäksi kerrotaan, miten tulli ja passintarkastus toimivat Tränenpalastissa ja esitellään Friedrichstraßen rajanylityspaikalla käytössä ollutta valvontajärjestelmää.
Näyttelyssä ovat esillä jaetussa Saksassa eläneiden henkilökohtaiset tarinat. Haastattelutallenteilla he kertovat esimerkiksi pakenemisestaan kommunistisesta Itä-Saksasta ja siitä, miten he onnistuivat pitämään yhteyttä idän puolella oleviin perheisiinsä lähettämällä kirjeitä tai paketteja. Osa myös salakuljetti asiakirjoja ja salaisia valokuvia rajan yli.
Tränenpalastin museo on tilana jokseenkin kolkko, mutta se toki sopii teemaan. Sisällöllisesti museo on hyvin kiinnostava, kuten mielestäni oikeastaan kaikki jaetun Berliinin historiaan liittyvät museot ovat.
Tränenpalast on kompaktin kokoinen, joten se on kokonsa puolesta suht ripeästi kierrettävissä. Pienen kokonsa ansiosta museo toimii varmasti hyvin myös vierailijoille, jotka eivät ole kovin pitkäpinnaisia museokävijöitä. Meitä museot kiinnostavat, mutta Tränenpalastissa meillä kului silti vain reilu tunti. Enemmänkin aikaa olisi varmasti saanut kulumaan hitaammalla tahdilla.
Tränenpalastin museo on kävijöille ilmainen ja se sijaitsee kätevällä paikalla Berliinin ytimessä (junat: S/U Friedrichstraße). Esimerkiksi Brandenburgin portille on museolta vain kivenheiton matka. Aukioloajat ja muut ajankohtaiset asiat kannattaa ennen vierailua tarkistaa Tränenpalastin omilta sivuilta.
Lue myös:
- DDR:n arkielämää Kulturbrauerein museossa Berliinissä
- Berlin Story -bunkkeri, pahuuden dokumentaatio
- Koe jaetun Berliinin historia
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Todella kiinnostava museo. Vaikka museot kiinnostavatkin, ne ovat yleensä vain ns. sadepäivän aktiviteetteja, mutta tämä voisi olla käymisenarvoinen ihan säästä riippumatta.
Tränenpalast on tosiaan sen verran kompakti, että vierailu ei välttämättä vie ihan hirveästi aikaa eli raaskii ehkä käydä kauniillakin säällä. 🙂 Berliinissä on kyllä paljon kiinnostavia museoita ja muitakin historiaan liittyviä mielenkiintoisia kohteita, joista Tränenpalastin lisäksi myös moni muu on täysin ilmainen. Sekin on kiva!
Kiitos vinkistä, Tränenpalast kuuluu varmasti seuraavan Berliinin-matkan ohjelmaan! Kylmän sodan aika ja Berliinin jako ovat mielestäni todella mielenkiintoisia historian vaiheita, ja pidän aina kovasti tavallisten ihmisten tarinoista joihin voi samaistua. Museon kompakti koko on oikein hyvä asia, jos vaikka ihan koko perhe ei viihtyisi montaa tuntia. Ilmaisuus on tietysti plussaa myös.
Joo, tämä museo on tosiaan aika kompakti, joten ei vaadi koko päivän panostusta. Aikaa voi varmasti silti saada kulumaan paljon enemmän kuin mitä me käytimme – riippuu, miten tarkkaan ja pieteetillä katsoo kaiken läpi.