Suomen hienoimmat nähtävyydet: Imatrankoski ja Valtionhotelli

Imatrankoski ja Imatran Valtionhotelli

Otsikko voi vaikuttaa yliampuvalta, mutta ei ole. Imatrankoski oli aikanaan Suomen ensimmäinen matkailunähtävyys, eivätkä vuodet ole himmentäneet sen vaikuttavuutta. Imatran Valtionhotelli puolestaan on kaltaiselleni linnafanille ihan ehdoton ykkönen koko Suomessa, kun puhutaan rakennuksen kauneudesta. Nämä kaksi nähtävyyttä jokaisen suomalaisen pitäisi kokea!

Olen viettänyt Imatralla lapsuuteni ja nuoruuteni. Joku voisi siksi väittää, että vedän tässä kotiin päin tai että näkemykseni ovat nostalgian kultaamia. Mutta minä katselin Imatrankoskea ja Imatran Valtionhotellia viikoittain vuosikausien ajan. Pyöräilin, kävelin ja autoilin jatkuvasti niiden ohitse. Asetelmassa oli kaikki edellytykset näiden nähtävyyksien yliannostukselle ja arkipäiväistymiselle.

Imatrankoski ja kosken ylittävä silta

Olin kuitenkin koko ajan Imatralla asuessani sitä mieltä, että Imatrankoski ja Imatran Valtionhotelli ovat kertakaikkisen ainutlaatuinen ja upea yhdistelmä, ja olen sitä mieltä edelleen. Myös sellainen vaikutus koskella on ollut, että ihan mikä tahansa pikkupuro ei tee minuun vaikutusta – Imatrankoski on kuohuessaan niin komea, että sitä ei noin vain pieksetä. Kalevalan sanoin: ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.

Kun piipahdimme tänä kesänä seitsemän vuoden tauon jälkeen Imatralla kosken partaalla veden pauhatessa vapaana, huokaisin jälleen kerran syvään silkasta riemusta tuon näyn äärellä. Imatrankoski on yksinkertaisesti todella hieno matkailunähtävyys! Samoin ajattelin kiertäessäni auringossa hohtavan valkoisena komeilevan Imatran Valtionhotellin ympäri.

Imatrankoski ja näköalapaviljonki

Imatran Valtionhotelli, Suomen kaunein rakennus

Pidän arkkitehtuurista ja erityisesti linnoista, ja olen kierrellyt Euroopassa katsomassa kymmeniä erilaisia linnoja. Imatran Valtionhotelli tekee silti minuun suuren vaikutuksen kerta toisensa jälkeen. Se ei ole rauniolinna eikä myöskään synkänkomea keskiaikainen linna, vaan viehättävä ja koristeellinen vaaleasävyinen jugendlinna.

Imatran Valtionhotelli
Imatran Valtionhotelli takapuolelta

Nykyisen Imatran Valtionhotellin paikalla seisoi aikaisemmin pari puuhotellia, jotka kärventyivät tulipaloissa maan tasalle, joten tilalle rakennettiin lopulta vuonna 1903 kivinen hotellirakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström, ja sen nimeksi tuli Grand Hôtel Cascade. Myöhemmin nimi vaihdettiin Imatran Valtionhotelliksi.

Kun sanon Imatran Valtionhotellia Suomen kauneimmaksi rakennukseksi, en ole mielipiteeni kanssa yksin. Jugendlinna on äänestetty sellaiseksi pariinkin otteeseen. Syitä ei tarvitse kauaa vatvoa, kun hotellin näkee.

Valtionhotelli on mahtavan näköinen jo kaukaa. Kun menee lähemmäs ja kiertää rakennuksen ympäri, ymmärtää vielä selvemmin, mistä kauneus koostuu. Läheltä katsoessa kaikki hotellin upeat yksityiskohdat tulevat esiin: kivikaiverrukset ja -koristelut, lukuisat erilaiset parvekkeet, ulokkeet ja syvennykset sekä ikkunat, joita on ripoteltu sinne tänne. Miten upeaa työtä!

Imatran Valtionhotellin yksityiskohtia
Imatran Valtionhotellin edustaa
Imatran Valtionhotellin torni
Imatran Valtionhotellin koristeluja

Sisällä Valtionhotellissa on tyyliin sopivaa sisustusta, jossa on vanhanajan charmia. En ole koskaan yöpynyt Valtsussa, mutta kokemus on tukevasti ämpärilistallani. Osallistuin vuosia sitten siellä jonkinlaiselle esittelykierrokselle ja muistan, että opas kertoi jokaisen huoneen olevan erilainen. Kiehtovaa!

Hotelliin kuuluu myös uudempi siipi, joka sijaitsee vanhan rakennuksen vieressä. Onneksi se katoaa maastoon eikä vie huomiota upealta linnarakennukselta.

Aikanaan vietimme lukiokavereideni kanssa vanhojentanssiemme jatkot Valtionhotellin kellarissa, jossa toimi tuolloin baari. Puitteet olivat upeat, mutta tilan käyttö yökerhona tuntui brutaalilta. Se oli silti parempi kuin ei mitään. Näkisin mielelläni vielä jonain päivänä kellarissa tunnelmallisen illallisravintolan.

Imatran Valtionhotelli

Imatrankoski, Suomen vanhin matkailunähtävyys

Imatran matkailumaine alkoi keisarinna Katariina Suuren vierailusta vuonna 1772, kun hän matkusti seurueineen katsomaan Imatrankosken kuohuja. Vierailulla kävivät Katariinan lisäksi muun muassa keisari Aleksanteri I vuonna 1801 ja keisari Aleksanteri II vuonna 1871. Merkintöjä kuuluisista vierailijoista voi nähdä kosken uomaa kiertävien kävelypolkujen varrella: sieltä löytyy kiviä, joihin on aikoinaan kaiverrettu paikalla käyneiden kuuluisuuksien nimiä.

Nuo kävelyreitit kannattaakin muistaa, kun vierailee Imatralla. Moni matkailija nimittäin käy katsomassa koskinäytöstä vain kosken ylittävältä korkealta sillalta, mutta ihailua ei kannata jättää siihen. Kosken uoman kummallakin puolella (ja myös kummallakin puolella siltaa) kulkee polkuja, joita pitkin kuljeskelemalla saa koskesta ihan toisenlaisen otteen kuin pelkästään sillalta käsin katsoen on mahdollista.

Kävelypolku Imatrankosken partaalla
Imatrankoski näköalatasanteelta käsin
Imatrankosken kuohut sillalta katsoen
Imatrankoski näköalatasanteelta

Itse tykkään käydä katsomassa kuohuja sillan lisäksi alempana kosken tuntumassa. Hyvä paikka tähän löytyy esimerkiksi laskeutumalla alas pitkiä portaita Valtionhotellin vierestä. Rappusten alapäästä löytyy näköalatasanne ja hieman pidemmällä alajuoksulla on paviljonki, jonne pääsee polkua pitkin.

Koskea ympäröivät viheralueet polkuineen tunnetaan nimellä Kruununpuisto. Puistosta löytyy historiallisten vierailijoiden nimikirjoitusten ja näköalapaviljonkien lisäksi muun muassa hiidenkirnuja ja kesäteatteri.

Imatralle matkailu oli vilkkaimmillaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Etenkin varakkaat pietarilaiset matkustivat ahkerasti ihailemaan koskea. Pietarista oli Suomen rajalle vain nelisenkymmentä kilometriä, ja Suomen suuriruhtinaskunta oli autonominen osa Venäjää, joten rajan yli pääsi jouhevasti. Suurimmillaan matkailijoiden määrä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja kasvoi taas 1920-luvulla sotavuosien jälkeen.

Tuolloin koski pauhasi vielä vapaana, ja veden kohinan kerrotaan kuuluneen kilometrien päähän. Imatrankoski padottiin vuonna 1929, minkä jälkeen se on kuohunut säännöllisesti järjestetyissä koskinäytöksissä. Näytös kestää noin vartin, ja kuohut ovat parhaimmillaan noin kahdeksan minuutin kohdalla.

Imatrankosken pato
Imatrankoski alajuoksulta katsottuna
Paviljonki Kruununpuistossa
Imatrankosken kuohuja

Muuna aikana kosken uoma on lähes kuiva, ja vaikka sekin on massiivisuudessaan aika huikea näky, se ei tietenkään tarjoa minkäänlaista käsitystä kosken mahtavuudesta. Imatrankosken voi kokea vain veden juostessa vapaana.

Tänä kesänä Imatralla vierailijoilla on ollut ja on vielä muutaman viikon ajan poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet nähdä Imatrankoski valtoimenaan aikatauluista riippumatta. Koski nimittäin virtaa vapaana jatkuvasti 9. heinäkuuta saakka, koska voimalaitoksella tehdään huoltotöitä ja vettä ohijuoksutetaan niiden vuoksi koskeen.

Muuna aikana koskinäytösten ajat kannattaa tarkistaa seudun matkailuportaalin goSaimaan sivustolta, jotta kosken pääsee näkemään elementissään. Tavallisesti koskinäytöksiä on kesäkuukausina päivittäin iltakuudelta. Silloin kannattaa olla paikalla!

***

Onko Imatra sinulle tuttu paikka?


Lue myös:

4 vastausta artikkeliin “Suomen hienoimmat nähtävyydet: Imatrankoski ja Valtionhotelli”

  1. Ensi alkuun, otsikosta olen eri mieltä.

    Mutta sitten täytyy sanoa, että viimein nyt viikonloppuna kosken vapaana virtaavana nähneenä, olihan se vaikuttava. Ja niin on vaikuttava myös Valtionhotelli, ja jaan kanssasi toiveen siitä, että olisi joskus mukava päästä yöpymään siellä.

    Mitä Imatraan muuten tulee, niin varsin vieraaksi on paikka jäänyt…

    1. Subjektiivisia näkemyksiähän nämä tällaiset ovat, mutta onneksi otsikon mielipiteelleni löytyy sentään tukea historiasta ja erinäisistä äänestyksistä. 😀 Pysyn siis kannassani. 😀

      Valtionhotellissa yöpyminen on tosiaan ollut itselläni niin sanotusti työn alla luvattoman pitkään. Luulen kyllä, että saan eniten iloa tuosta upeasta rakennuksesta nimenomaan ulkoa käsin enkä niinkään sisätiloista, mutta silti: olisihan se nyt hieno kokemus myös yöpyä siellä! Vastaavia rakennuksia kun ei Suomessa todellakaan ole joka niemennotkossa. Kuten ei vastaavia koskiakaan. Imatrankosken kuohuihin en kyllästy varmaan ikinä.

  2. Mä yövyin Valtionhotellissa muutama viikko sitten ja olihan se aika päheetä katsella kosken kuohuja omalta parvekkeelta linnasta. Sisätilat olivat tyylikkäät ja fiilis historiallinen. Olisi ollut mahtava osallistua opastetulle kierrokselle, jotta olisi saanut vieläkin enemmän irti. Mutta mahtava kokemus näinkin!

    1. No tämä olisi varmasti mahtavaa, parveke koskelle! <3 Muutenkin olisi tosi kiva päästä yöpymään noiden historiallisten seinien sisällä ja tutkia rakennusta muutenkin myös sisältä. Olen toki sisälläkin pyörinyt, kuten kirjoitin, mutta siitä on jo aika kauan aikaa. Uusinta on todo-listalla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *