Huhtikuinen matka Edinburghiin tarjosi yllättävän varaslähdön kevääseen, sillä perillä meitä odotti aurinkoinen ja lämmin sää, josta Suomessa ei vielä ollut merkkiäkään. Olin matkalla parin ystäväni kanssa, ja Edinburgh oli meille kaikille uusi kohde. Kolmen yön reissulla meillä oli päätavoitteena nähdä kaupungin klassikkonähtävyyksiä, kuten Edinburghin linna, sekä vierailla viskitislaamossa – onhan Skotlanti tunnettu erityisesti viskistä. Lisäksi halusimme syödä kivoissa paikoissa ja nauttia kaupunkiin tutustumisesta pääosin kävellen.
Edinburgh on monin tavoin loistava kaupunkilomakohde: lento Suomesta on lyhyt, kaupungissa on helppo liikkua kävellen tai julkisilla, hintataso on suosituksi eurooppalaiseksi matkakohteeksi siedettävä, kaupungissa on paljon nähtävää, ja kivoja kahviloita, pubeja ja ravintoloita on helppo löytää. Etukäteen on ehkä hyvä tiedostaa, että Edinburgh on varsin mäkinen kaupunki. Kävellen liikkuessa matkalla tulee taatusti käveltyä paitsi paljon mäkiä, myös paljon portaita.
Ainut vähän ärsyttävä byrokraattinen juttu Edinburghiin matkatessa on, että Iso-Britanniaan matkustavien täytyy nykyään täyttää ETA-hakemus eli saada sähköinen matkustuslupa. Se maksaa tällä hetkellä 16 puntaa (noin 18,20 euroa, marraskuu 2025). Hakemuksen tekeminen on kuitenkin helppoa.
Lentokentältä Edinburghin keskustaan on loistavat julkiset yhteydet – ei ole mitään järkeä ottaa taksia, kun keskustaan pääsee helposti ja edullisesti bussilla tai ratikalla. Me käytimme bussia (Airlink 100), joka lähtee suoraan terminaalin edestä. Ostin kännykkäsovelluksella menopaluulipun (8 £ eli noin 9,10 €, marraskuu 2025), koska reissun päätteeksi olimme palaamassa takaisin kentälle julkisilla kulkupeleillä.
Bussi toi meidät kentältä rautatieasemalle. Oli aikainen aamu, joten emme päässeet heti varaamaamme majoitukseen. Etsimme siksi paikkaa, johon säilöä pari reppua päivän ajaksi. Rautatieasemalla tätä ei kannata tehdä, sillä laukkujen säilytys siellä on kallista verrattuna moneen muuhun vaihtoehtoon. Esimerkiksi Edinburgh Backpackers Hostel Royal Mile -pääkadun lähellä tarjosi meidän vierailumme aikaan säilytystä viidellä punnalla, kun päärautatieasemalla yli kolme tuntia kestävä säilytys maksoi 15 puntaa.
Edinburghin nähtävyyksiä
Olimme varanneet jo Suomessa liput Edinburghin linnaan ja viskitislaamokierrokselle, sillä halusimme varmistaa, että pääsemme ainakin näihin reissumme aikana. Se oli hyvä idea, sillä lippuja ei välttämättä saa hankittua viime tipassa etenkään Edinburghin linnaan. Muita nähtävyyksiin liittyviä varauksia meillä ei ollut valmiiksi.
Skotlannin kansallismuseo, ilmainen ja upea museo Edinburghissa
Kävimme reissun aikana kiertämässä Skotlannin kansallismuseon (National Museum of Scotland), joka on toteutettu kunnianhimoisesti. Museo on valtavan kokoinen ja näyttelyt ovat erittäin monipuoliset. Myös itse museorakennus on hieno.
Skotlannin historiaan keskittyvä näyttely ulottuu kuuteen eri kerrokseen ja käy läpi Skotlannin koko historian vuodesta 8000 ennen ajanlaskun alkua nykypäivään asti. Tämän näyttelyn lisäksi kansallismuseossa on pysyvät näyttelyt muun muassa designista ja muodista, maailman kulttuureista, luonnosta, tieteestä ja teknologiasta. Lisäksi on väliaikaisia näyttelyitä.
Me kiersimme kokonaan Skotlantiin liittyvän näyttelyn ja lisäksi pyörimme muotiin ja designiin keskittyvässä näyttelyssä. Muut näyttelyt jäivät hieman vähemmälle huomiolle. Koska kansallismuseo on täysin ilmainen, siellä ei ole painetta kiertää joka kulmausta, jos museokunto alkaa hiipua kesken kaiken. Kuten sanottu: museo on iso.
Museon aukioloajat ja muut ajankohtaiset asiat kannattaa ennen vierailua tarkistaa kansallismuseon omilta sivuilta.
Edinburghin Royal Mile
Royal Mile on Edinburghin vanhan keskustan läpi kulkeva katuosuus, jolla kaikki Edinburghissa vierailevat matkailijat tallustavat jossain vaiheessa lähes pomminvarmasti. Meillä Royal Mile oli vuorossa lähes heti kaupunkiin saavuttuamme, sillä majoituimme sen varrella. Royal Mile on kutsumanimi katuosuudelle, joka kattaa viisi peräkkäistä katua: Castlehill, Lawnmarket, High Street, Canongate ja Abbey Strand.
Royal Milen toisessa päässä idässä on Holyroodhousen palatsi, jonka luota näkee korkealle kohoavan Arthur’s Seat -mäennyppylän. Arthur’s Seatille emme tällä matkalla lähteneet könyämään, sillä etukäteisgooglailun perusteella vaikutti siltä, että reitille ei kannata lähteä kaupunkivetimissä. Teimme reissun käsimatkatavaroilla eikä kukaan meistä halunnut pakata mukaan vaelluskenkiä tai vastaavia, joten päätimme jättää Arthur’s Seatin suosiolla valloittamatta.
Royal Milen läntisessä päässä, kadun ylimmässä kohdassa Castle Rockilla, sijaitsee puolestaan Edinburghin linna. Myös kuuluisa St. Gilesin katedraali sijaitsee Royal Milen varrella.
Pitkän kadun varrelta löytyy myös aimo annos matkamuistomyymälöitä ja muita liikkeitä sekä ravintoloita, kahviloita ja baareja. Lisäksi on hauskoja kapeita katuja, closeja, joiden kautta kävelijät pääsevät puikahtamaan viereisille kaduille. Löytyypä kadun varrelta myös yllättävä vihreä keidas, Dunbar’s Closen puutarha. Säkkipillinsoittajia etsivä turisti ei taatusti pety Royal Milellä, sillä siellä näkee tai ainakin kuulee pillipiipareita aamusta iltaan.
Royal Mile on sijainniltaan oiva myös majoituksen kannalta – mutta jos ei välttämättä halua kuulla aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä säkkipillin vingutusta, niin kannattaa valita majapaikka korttelin tai parin päästä. Voin kertoa, että alkuviehätyksen jälkeen säkkipillin ääni voi alkaa nopeasti kyllästyttää. Edinburghissa aikanaan asunut ystävämme, joka ei valitettavasti päässyt matkalle mukaan, varoitti tästä etukäteen – ja oikeassa oli! Meillä oli majoitus Royal Milen varrella olevassa asunnossa, ja säkkipillin ääni kuului sinne jatkuvalla syötöllä.
Värikäs Victoria Street
Toinen näkemisen arvoinen katu Edinburghissa on kaartuva Victoria Street, jonka varrella on taloja kaikissa sateenkaaren väreissä. Edinburghin katukuva on yleisesti aika tummasävyinen, sillä rakennukset ovat tavallisesti tummaa kiveä, joten värikkäästi maalatut talot ovat virkistävä poikkeus.
Kauniin talorivistön näkee erityisen hyvin Victoria Streetin yllä kulkevalta kävelykadulta, joka on nimeltään Victoria Terrace. Siellä on myös muutamia terasseja, joille voi istahtaa nauttimaan tunnelmasta.
Alhaalla Victoria Streetillä on trendikkäitä putiikkeja, ravintoloita ja kahviloita. Täällä voi nähdä ihmisiä jonottamassa muun muassa Harry Potter -teemaiseen putiikkiin. Jonoja voi muodostua myös yllättävämpiin paikkoihin: me näimme samoilla kulmilla todella pitkän jonon myös jätskibaariin.
Moniulotteinen Edinburghin linna
Edinburghin linna on ilmeisesti lähes aina täynnä väkeä, mutta pakkohan meidänkin oli se ruuhkista huolimatta nähdä ja kokea. Suuren linnan edustalla olevalta aukiolta on hyvät näkymät alas kaupunkiin, ja lisää vastaavia näkymiä voi ihailla myös porttien sisäpuolelta.
Liput Edinburghin linnaan kannattaa varata etukäteen, sillä linna on suosittu vierailukohde ja liput saatetaan hyvinkin myydä loppuun. Peruslippu maksaa 21,50 £ eli noin 24,40 euroa (marraskuu 2025). Tarkista aukioloajat, lippuvaihtoehdot ja -hinnat sekä muut ajankohtaiset asiat Edinburghin linnan omilta sivuilta.
Jykevän, moniulotteisen linnan rakentaminen aloitettiin 1000-luvulla, ja linna on palvellut vuosisatojen saatossa niin kuninkaallisten asuinpaikkana kuin varuskuntana. Linnan alueelta löytyy muun muassa Skotlannin kansallinen sotamuistomerkki ja kansallinen sotamuseo.
Toisin kuin monissa muissa linnoissa, Edinburghin linnan alueella on useita eri rakennuksia, sisäpihoja ja tasanteita, joissa voi vierailla. Näihin lukeutuu kunnioitusta herättävän sotamuistomerkin lisäksi muun muassa pieni kappeli, sotilasvankilan sellejä ja haarniskoilla ja erilaisilla miekoilla ja pistimillä vuorattu Great Hall.
Kaikkein pahin ryysis linnan alueella on kuninkaalliseen palatsiin, jonka sisällä kävellään enimmäkseen ahtaasti jonossa ja lopulta päästään ihailemaan Skotlannin kruununjalokiviä.
Jos haluaa välttää piinaavan odottamisen palatsin edustalla kiemurtelevassa jonossa, kannattaa suunnata palatsiin juuri sillä hetkellä, kun ylivoimainen enemmistö muista vierailijoista valuu katsomaan ampumanäytöstä Argylen tykistön viereen. Siellä on ammuttu vuodesta 1861 lähtien muutamia poikkeuspäiviä lukuun ottamatta joka päivä yhdeltä iltapäivällä One o’Clock Gun -nimellä kulkeva tykinlaukaus.
Upeasti koristeltu St. Gilesin katedraali
St. Gilesin katedraali on Edinburghin kiistattomia maamerkkejä. Royal Milen varrella tummanpuhuvaa rakennusta ulkopuolelta katsellessa ei ikinä arvaisi, mikä värien tykitys sisällä on vastassa. Erityisesti katedraalin ikkunoiden koristelut tekivät koko porukkaamme vaikutuksen – todella upeaa lasitaidetta! Myös katonrajassa roikkuvat historialliset liput herättivät positiivista ihmetystä.
Edinburghin linnan tapaan myös St. Gilesin katedraali on suosittu ruuhkaksi asti. Katedraali on ollut toiminnassa yli 900 vuotta, ja tätä nykyä siellä toimii presbyteerinen kirkko. Katedraalissa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi myös erilaisia tapahtumia, kuten konsertti joka sunnuntai.
Katedraalivierailun pääsymaksu on vapaaehtoinen: suositus on 6 puntaa eli noin 6,80 euroa (marraskuu 2025). Kirkossa järjestetään opastettuja kierroksia ja siellä on myös saatavana ääniopastus. Aukioloajat ja muut ajankohtaiset asiat kannattaa tarkistaa St. Gilesin katedraalin omilta sivuilta.
Edinburghin herkulliset pubit ja ravintolat
Olimme tehneet etukäteen ravintolavarauksen matkan joka illalle, koska tämän reissun kaveriporukalla syöminen kivoissa paikoissa on aina olennainen ohjelmanumero. Halusimme myös varmistaa, ettei klassikkoannos fish & chips vahingossakaan jäisi väliin. Fish & chips -annoksen ja paikallisen oluen maistamisen voi helposti yhdistää toisiinsa suuntaamalla perinteikkääseen pubiin, joista ei ole Edinburghissa pulaa, joten riski oli kyllä aika minimaalinen.
Esimerkiksi ensimmäisen illan ravintolamme The World’s End on hyvä vaihtoehto, jos haluaa kokea perinteikkään, rennon pubikokemuksen. Osassa pubia lattia on kokolattiamattoa (!),annokset ovat tuhteja, hinnat helsinkiläisnäkökulmasta kohtuulliset ja tunnelma miellyttävä. Kokolattiamatosta huolimatta ilma ei tuntunut aikanaan meidän vierailumme aikaan tunkkaiselta. Fish & chips -annos (yllä kuvassa) oli The World’s Endissä oikein hyvä. Jos haluaa maistaa klassikkoruoka haggista, sitä löytyy esimerkiksi The White Hart -pubista.
Matkamme muut illallisravintolat olivat trendikäs, DJ-musiikilla ryyditetty Duck & Waffle ja teatterin yläkerrassa sijaitseva hillitympi brasserie Dine (risottokuva alla on Dinestä). Näitäkin molempia ravintoloita voin hyvin suositella, jos hakusessa on hyvät arvostelut saanut ravintola. Söimme molemmissa herkullisia annoksia ja palvelu pelitti hyvin.
Kävimme matkan aikana myös parissa kahvilassa aamiaisella ja välipalalla. Erilaiset kananmuna-annokset vaikuttivat olevan Edinburghissa muodissa, sillä käytännössä jokaisessa kahvilassa listalla oli esimerkiksi uppomuna-annoksia.
Tämän reissun ehdottomasti paras uppomunasetti oli srirachakastikkeella höystetty röstiperuna-kananmuna-annos (kuvassa alla) The Granary -nimisessä paikassa Leithin kaupunginosassa. Mikäpä ruoka ei srirachalla paranisi – nam! Myös Royal Milen varrella Copper Still -nimisessä paikassa matkan ensimmäisenä aamupäivänä tuhoamani avokado-uppomunaleipänen oli herkullinen (alempi kuva alla).
Vierailu Edinburghissa viskitislaamossa
Viskitislaamovierailu Edinburghissa oli linnan ohella toinen etukäteen varaamamme aktiviteetti. Valitsimme eri vaihtoehdoista Port of Leith Distilleryn, koska sinne oli helppo mennä ratikalla keskustasta. Monet tislaamot sijaitsevat vähän kauempana tai kokonaan kaupungin ulkopuolella. Port of Leithin tislaamon sijainti Leithin kaupunginosassa veden äärellä vei meidät pois ydinkeskustasta, mikä oli kivaa vaihtelua. Leithissä ei ollut säkkipilleistä tietoakaan.
Port of Leith Distillery poikkeaa monista muista tislaamoista parillakin tavalla. Ensinnäkin tislaamo on hyvin uusi: se on perustettu vasta 2023. Tislaamorakennus on poikkeuksellinen, sillä se on Iso-Britannian ensimmäinen pystymallinen tislaamorakennus ja maailman korkein tislaamorakennus.
Tislaamokierros Port of Leith Distilleryssä tarjoaakin katsauksen moderniin viskintuotantoon. Meillä oli liput 1,5 tuntia kestävälle kierrokselle, johon kuului maisteluosuus (30 £ eli noin 34 euroa, marraskuu 2025). Oppaanamme toimi Leo-niminen kaveri, joka veti kierroksen vakaalla ammattitaidolla. Huippuunsa viritetyn tislausprosessin sekä modernien laitteistojen ja tilojen ohella porukkaamme teki vaikutuksen myös tislaamon tyylikäs ja harkiten tehty brändäys.
Kierroksen lopuksi saimme maistella muutamia erilaisia juomia. Saimme myös matkamuistoksi pienet pullot paikan omaa new make spiritiä eli viskinvalmistuksen ensimmäisessä vaiheessa syntyvää alkoholijuomaa, joka ei ole vielä saanut väriä tai makua tynnyreistä. Port of Leith Distilleryn varsinaista viskiä pitää vielä odottaa muutama vuosi, sillä ensimmäiset pullot ovat todennäköisesti tulossa myyntiin vuonna 2032.
Viskitislaamovierailun yhteydessä voi samalla piipahtaa myös yläkerran baarissa, josta on avarat näköalat. Baarista saa esimerkiksi maukkaita, paikallisesta Lind & Limen ginistä valmistettuja cocktaileja ja naposteltavaa. (Ginitislaamossakin voi halutessaan käydä kierroksella – se sijaitsee kivenheiton päässä Port of Leith Distillerystä.) Tarkempaa tietoa viskitislaamon maistelukierroksista, kattobaarin aukioloajat ja ajankohtaiset asiat löytyvät Port of Leith Distilleryn omilta sivuilta.
***
Kolmen yön keväinen reissu Edinburghiin oli pintaraapaisu, mutta hyvin onnistunut sellainen. Kaupungista jäi myönteinen käsitys ja kotiinviemisinä tuli kova kiinnostus matkailla muuallakin Skotlannissa.
Onko Edinburgh sinulle tuttu paikka?
Lue myös:
- Unohda Amsterdam, matkusta Utrechtiin!
- Kaupunkiloma historiallisessa Gdańskissa
- Jameson Distillery: kierros viskitehtaassa Dublinissa
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Oho, olipa kiva juttu, että huhtikuussa tuolla oli oikein mukava ja keväinen ilma. Tuo Victoria Street toden totta luo aikamoisen kontrastin värimaailmaan, hauska! Itselle Edinburgh ei ole tuttu, mutta Edinburhin linna ja St. Gilesin katedraali olisivat kyllä ihan ehdottomia vierailukohteita. Muutoinkin Skotlanti laajemminkin kiinnostaisi.
Sään kanssa kävi tosiaan munkki! Oli parhaimmillaan noin 20 astetta. Lähtöpäivänä sää muuttui sateiseksi, mutta se ei enää siinä vaiheessa juuri haitannut – olimme museossa eli joka tapauksessa sisätiloissa.
Edinburghista jäi kokonaisuutena tosi kiva fiilis. Kävisin mielelläni siellä uudestaankin. Lisäksi olen haaveillut jo monta vuotta automatkasta Skotlannissa. Ehkä sellainenkin reissu tulee vielä joskus järkättyä.