Viininmaistelukierros Montenegron Kotorissa

En muista, mistä saimme Hemmon kanssa ajatuksen viininmaistelusta Kotorissa, Montenegrossa. Haaveilimme viinitilakierroksesta, mutta vaikutti siltä, että kohtuuhintaisia yhden päivän kierroksia ei ollut tarjolla ainakaan sillä aikataululla, että ehtisimme sellaisen varata. Sattumalta kierros kuitenkin järjestyi ja pääsimme kiinnostavalle ja mukavasti vaihtelua sisältäneelle viininmaistelukierrokselle Montenegrossa.

Viininmaistelua Montenegrossa googlaillessa selvisi, että Old Winery -niminen paikka Kotorin vanhassakaupungissa saattaisi järjestää tiloissaan viininmaistajaisia, joten suuntasimme helteisenä iltapäivänä sinne utelemaan asiasta. Saisimme sentään maistella viiniä, vaikka emme ehkä varsinaiselle tilakierrokselle pääsisikään.

Istahdimme kapealla kujalla sijaitsevan Old Wineryn varjoisalle terassille ja tutkailimme viinilistaa. Kappas, listassahan mainittiin suoraan viininmaistajaisista, joten enää tarvitsisi selvittää tarjoilijalta niiden ajankohdat.

Koska olimme aiemmin miettineet viinitilakierrosta, Hemmo muotoili vahingossa kysymyksen koskemaan wine toureja, ei wine tastingeja. Hieman huolimattomasti muotoiltu kysymys tuli oikeaan saumaan, sillä tarjoilija ilmoitti, että ravintola järjestää myös viinitilakierroksia. Siinä sitten valkkarilasillisten äärellä sovimme tarjoilijan kanssa koko päivän kestävästä viinitila- ja maisemakierroksesta, jolle lähtisimme parin päivän päästä.

Upeita maisemia ja kiinnostavia tarinoita viininmaistelukierroksella Montenegrossa

Kotorin viininmaistelussamme ei ollut kyseessä mikään jättiryhmän turistibussikierros vaan yksityinen rundi, jonka oppaana toimi Old Wineryssä tarjoilijana työskentelevä Nenad – sama mies, jonka kanssa olimme sopineet kierroksesta.

Retkipäivänä tapasimme Nenadin aamulla Old Wineryssä, mistä lähdimme ajelemaan jo elämää nähneellä henkilöautolla kohti ensimmäistä varsinaista pysähdyspaikkaamme, kahvila-ravintola Kafana Kodpera na Bukovicua. Siellä ei tuolloin ollut juuri muita, mutta panimme merkille, että ovessa oli erään suomalaisen matkatoimiston tarra ja päättelimme, että kapakassa on varmasti käynyt yksi jos toinenkin maanmiehemme kinkkusämpylää mutustamassa. Nautimme kahvilassa aamiaista ja kävimme kurkistamassa vanhoja kinkunsavustustiloja.

Matkalla kahvilaan ajelimme upeissa maisemissa serpentiinitietä, joka nousi Kotorin yläpuolelle. Kävimme Kotorissa ollessamme kurvailemassa kyseistä serpentiinitietä pitkin sekä viinikierroksen yhteydessä että ihan erikseen.

Kävi ilmi, että emme olleet ainoastaan maistelemassa viinejä ja katselemassa ja kuvaamassa maisemia, vaan oppaamme myös kertoi sujuvasti Kotorin ja Montenegron historiasta pitkät tarinat. Koska olimme Hemmon kanssa ainoat kierroksen osallistujat, meidän oli helppo myös kysyä kaikesta mieleen juolahtavasta. Autossa istuminen olikin harvinaisen antoisaa, kun upeiden maisemien lisäksi saimme kiinnostavan historia- ja kulttuuriluennon. Aivan mahtavaa!

Kaksi täysin erilaista viinitilaa Montenegrossa

Seuraava varsinainen pysähdyksemme oli pikkukaupunki Cetinjessä, joka on Montenegron vanha pääkaupunki. Nykyinen on Podgorica. Teimme terassien täyttämässä Cetinjen keskustassa pienen kävelykierroksen, minkä jälkeen hurautimme retkemme ensimmäiselle viinitilalle.

Syrjässä sijaitseva rakennus oli tavallisen omakotitalon näköinen – ja sitä se olikin, sillä tilan pitäjät asuivat siinä. Pihanurmella lyllersi kilpikonna ja isännän metsästyskoirat haukkuivat aitauksessaan.

Oppaamme Nenad kertoi, että Vinarija Vukmirovićin pieni perhetila valmistaa vuosittain vain 1000–2000 litraa viiniä. Sympaattinen iäkkäämpi pariskunta toivotti meidät iloisesti hymyillen tervetulleiksi kotiinsa, ja meidät istutettiin autotallintapaiseen tilaan pöydän ääreen maisteluhetkeä varten.

Rouva taikoi pöytään herkullista kinkkua ja juustoa sekä tuoretta leipää, ja Nenad tulkkasi meille pariskunnan puhetta. Juomien kaatamisesta huolehti pariskunnan lapsenlapsi, joka harjoitteli samalla erittäin ujosti englantia. Pojan suunnitelmissa oli ottaa aikanaan tilan ohjat.

Maistelu aloitettiin meidän mielestämme vähän hassusti vahvimmasta päästä – tilalla tuotetaan viinin lisäksi brandyä ja liköörejä – ja eteni miedompia juomia kohti eli viinit olivat maistelussa vasta viimeisinä. Tyhjentelimme laseja kiltisti sitä mukaa kun niitä eteemme ilmestyi, ja mikäs niitä sinänsä oli hörppiessä, kun ei tarvinnut miettiä autolla ajamista. Viinien sijaan tykkäsimme Vukmirovićin tilalla enemmän miedoista, marjaisista likööreistä.

Kierroksen toinen viinitila, Vinarija Vučinić-Zenta, oli modernilla ja erittäin ammattimaisella otteellaan aivan toisenlainen kokemus – hyvin erilainen kuin hieman kotikutoinen Vukmirović, mutta yhtä kaikki erittäin miellyttävä. Matkalla tilalle näimme jälleen huikean kauniita maisemia ja fiilistelimme upeaa päivää ja viinikierrosta niin auton penkeiltä käsin kuin pienillä kuvaustauoilla tien varrella.

Montenegron pääkaupungin Podgorican liepeillä sijaitseva Vinarija Vučinić-Zenta on niin ikään perheyritys, mutta tuotantomäärät ovat aivan eri sarjassa kuin ensin vierailemallamme tilalla. Tilan viinit ovat myös voittaneet palkintoja erinäisissä viinitapahtumissa. Viinejä maistellessamme se ei tuntunut mitenkään yllättävältä, sillä ne olivat kerrassaan herkullisia.

Vastuuvapauslausekkeena sanottakoon, että emme toki Hemmon kanssa ole mitään viiniasiantuntijoita, mutta olemme me sen verran viinejä maistelleet, että ihan mikä tahansa litku ei kirvoita ilahtuneita fiiliksiä. Vučinić-Zentan viinit olivat erittäin maistuvia.

Maistamiemme viinien lisäksi tykkäsimme Vučinić-Zentan tilalla valtavasti viinin ohessa tarjotuista naposteltavista ja erityisesti ystävällisestä vastaanotosta tilalla.

Yleensäkin meille jäi kierrokselta sellainen mielikuva, että montenegrolaiset ovat erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista sakkia. Vučinić-Zentan viinitilassa oli lisäksi se hyvä puoli, että siellä ei ollut kielimuuria, sillä meidät vastaanottanut nuorehko mies osasi englantia varsin hyvin.

Piipahdus Skutarijärven rannalla viinikierroksen päätteeksi

Iltapäivä oli jo pitkällä kun lähdimme tilalta, mutta piipahdimme vielä Virpazarin kaupungissa Skutarijärven rannalla ennen kuin kaartelimme rannikkoa hyväilevää tietä pitkin takaisin Kotoriin. Auringonlasku merelle oli kaunis.

Kotoriin saavuttuamme nautimme vielä kierroksen hintaan kuuluneen illallisen Old Wineryssä, minkä jälkeen olimme aivan valmiita petiin aamusta iltaan kestäneen turreilun jäljiltä. Maksoimme koko päivän kestäneestä yksityisestä viinikierroksesta aamiaisineen, maistajaisineen ja illallisineen 100 euroa per lätty.

Onko sinulla kokemuksia viininmaistajaisista tai viinitilakierroksista jostain päin maailmaa?

---

Lue kaikki kolmen viikon mittaiseen Balkanin-matkaamme liittyvät jutut:

• Autolla Euroopassa: reittisuunnitelma Balkanille
• Kokemuksia autoilusta Balkanilla
• Kesäloma alkoi Dubrovnikista
• Dubrovnikin kaupunginmuurilla
• Lokrum – saaritauko Dubrovnikin hälinästä
• Kaunis Kotor – mitä siellä voi tehdä?
• Autolla Euroopassa: serpentiinitiellä Kotorin yllä
• Idän ja lännen rajalla: Mostar
• Kontrastien Sarajevo
• Durmitorin kansallispuiston maisemia
• Merkintöjä matkan varrelta: Bajina Bašta, Serbia
• Serbiasta Montenegroon: historiallinen juna ja Euroopan syvin kanjoni
• Albania – maa, josta jopa hammaslääkärini varoitti