Teneriffa – ei minun paikkani

Teneriffa, Kanariansaaret, Espanja

Joihinkin matkakohteisiin ihastuu heti, toisiin ei millään. Kanariansaaret ovat monen suomalaisen suosikki, ja on ihanaa, että niin moni on ottanut saaret omakseen ja haluaa matkustaa sinne kerta toisensa jälkeen. Minä en kuitenkaan ole kahden reissun perusteella löytänyt Gran Canarialta tai Teneriffalta mitään niin kiinnostavaa, että haluaisin enää palata Kanariansaarille kolmatta kertaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä. Järjestyksessä toinen Kanariansaarten matkani suuntautui Teneriffalle viime joulukuussa, ja se oli varmaan myös viimeinen reissuni Kanarialle.

Joulukuinen matkamme oli perhematka, joten seura oli kohdallaan. Meillä oli porukan osalta oikein hauska reissu. Majoituimme Costa Adejessa. Siellä on ihan mukavasti ravintolatarjontaa rannan kävelykadulla, mistä siisti ja viihtyisä hotellimme sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä. Puitteetkin olivat siis kunnossa. Hotelli tosin maksoi niin paljon, että sieti ollakin. Kanaria on joulun tietämillä todella tyyris.

Kivikasoja Costa Adejen rannalla

Tietenkin tiesimme asioita etukäteen tutkineina, että Costa Adejessa ei ole mitään varsinaista nähtävää, joten olimme Hemmon kanssa varanneet pariksi päiväksi käyttöömme auton. Me kun tykkäämme katsella paikkoja vähän laajemmin ja omaan tahtiin. Syrjemmälle majoittuminen olisi vaatinut auton vuokraamista koko ajalle ja autolla suhaamista joka paikkaan. Julkinen liikenne ei ole Teneriffalla kummoista. Sen takia oli hyvä majoittua paikassa, jossa ravintolat ovat lähellä.

Kävimme tekemässä autolla päivän mittaisen kierroksen saarella. Parasta antia saarella viiden päivän reissullamme olikin ehdottomasti tämä kierros, sillä maisemat Teiden kansallispuistossa ovat tosi komeat. Siitä ehdottomasti pojot Teneriffalle! Kiemuraisilla teillä ajelu upealla säällä oli kaikin puolin hienoa.

Ajelemassa Teneriffalla
Maisemaa Teneriffalla
Minä serpentiinitien varrella Teneriffalla
Pieni kylä Teneriffalla
Teide
Ajelemassa Teiden kansallipuistossa

Kävimme ajelemassa autolla myös toisena päivänä, mutta silloin emme enää juuri vierailukohteita löytäneet edellisen päivän rundin jälkeen. Teneriffa on lopulta aika pieni saari ja äkkiä koluttu. Kävimme toisena päivänä huvin vuoksi pyörähtämässä muun muassa Playa de las Americasissa. Se toi hieman mieleen Meksikon Cancúnin, ja tämä mielleyhtymä ei siis ole positiivinen. Playa de las Americas on väärällään kauppoja, ja muuta mainittavaa siellä ei sitten olekaan. Paitsi ehkä kaiken paikallisen luonteen puuttuminen, mutta tämä taitaa koskea koko Kanariansaaria (ja Cancúnia).

Se jokin puuttuu

Ei pidä käsittää väärin: en missään nimessä halveksu ketään Kanariansaarista ja Teneriffasta tykkäävää. Kukin saa tykätä juuri niistä matkakohteista, joista tykkää – sehän on matkailussa parasta! Kanariansaaret eivät kuitenkaan ole kaikille se unelmien kohde ja luulen, että minun osaltani ne on nyt lopullisesti nähty, vaikka koskaan ei kai pitäisi sanoa “ei koskaan”. Pyörsimmehän Hemmon kanssa vuosi sitten päätöksen olla koskaan enää ajamatta Ruotsin ja Tanskan läpi autoreissulle Keski-Eurooppaan.

Serpentiinitietä Teneriffalla

Meillä oli Teneriffalla ihan kivaa, mutta se jokin jäi pahasti puuttumaan. Jos matka olisi ollut yhtään pidempi, aika olisi taatusti käynyt todella pitkäksi.

Kaipaan matkoiltani historiaa ja kulttuuria, arkkitehtuuria, upeita luonto- tai kaupunkimaisemia ja hyvää ruokaa ja juomaa. Kaipaan paikallista tunnelmaa, vaikka meitä matkailijoita olisikin kohteessa pilvin pimein. Kaipaan tunnetta, että en ole tusinamatkalla tuhansien muiden kanssa vaan ilmassa on pientä seikkailun tuntua – vaikka se olisi osin illuusiota. Kaikkia näitä ei tietenkään löydy aina samasta paikasta, mutta kun löytyisi edes muutama.

Autokierroksella Teneriffalla
Costa Adejen rantaa
20190428-Unelmatrippi-Teneriffa-DSC0834

Teneriffalla ja Kanarialla yleensäkin homma toimii. Turisteihin on todellakin totuttu. Ruokalistat ovat nähtävillä miltei kaikilla Euroopan kielillä jokaisessa ravintolassa. Yleisesti ottaen palvelu pelaa hotelleilla ja ravintoloissa. Helppoudessa ei ole mitään vikaa! Olen silti tajunnut jo aikaa sitten, että matkailijaminäni tykkää ihan toisenlaisesta touhusta. Minulle helppous ei ole matkoilla tärkein kriteeri.

Tykkään siitä, että matkalla tuntee olevansa oikeasti matkalla. Pieni säätäminen, kielimuuri tai muut pienet haasteet ja eksotiikka ovat siis ihan tervetulleita. Liian ”helpoista” kohteista tämä reissun suola yksinkertaisesti puuttuu ja matkasta jää valju fiilis.

Terassiviljelmiä Teneriffalla

Valjua tunnetta voi hälventää merkittävästi, jos matkakohteessa on paljon kiinnostavaa nähtävää, kuten upeita historiallisia rakennuksia tai monumentteja, vaikuttavia museoita tai huikeita maisemia luonnon tarjoamina tai ihmisen rakentamina. Teneriffalta löytyy Teide, jonka jo mainitsinkin, ja luonto tarjoaa myös mustaa laavakivirantaa, mutta muuten anti on todella vaisua minun tarpeisiini.

Kaupoissa nuohoaminen, yökerhoissa notkuminen tai rannalla makaaminen eivät ole minua varten. Teneriffalla ei sitä paitsi ole kovin lämmin talvella, joten rannalla ei edes välttämättä tarkenisi. Uima-altaat ovat tietysti usein lämmitettyjä kalliissa hotelleissa, mikä on kiva – ja toisaalta energiantuhlausta.

Jollekin toiselle päivät lämmitetyn uima-altaan laidalla ja illalliset hotellin buffetissa tai rantakadun turistiravintoloissa ovat paras mahdollinen loma, eikä siinä mitään. Minun taitaa olla kuitenkin parempi pysyä jatkossakin saarten sijaan Manner-Espanjan kiehtovissa kaupungeissa ja näteissä pikkukylissä. Espanja on ihana matkailumaa ja siellä on todella paljon nähtävää, mutta Kanariansaarilla sitä ei välttämättä uskoisi.

Autokierroksella Teneriffalla

Teneriffan miinuksia ja plussia

– saaren pieni koko, ei juuri nähtävää
– melko pitkä lentomatka
– kallis majoitus
– ei kovin edullista ruokaa
– talvikuukausina ei erityisen lämmin kohde (lämpötila noin 20 astetta)
– samat shoppailumahdollisuudet kuin missä tahansa muualla
– paikalla lähinnä muita turisteja, paikallinen tunne puuttuu
– julkinen liikenne ei kovin hyvä, julkisilla liikkuminen työlästä
– autolle vaikea löytää parkkipaikkaa

+ helppo matkakohde, ei mitään yllätyksiä
+ matkailijoihin on totuttu
+ matkailijapalveluita saatavilla helposti (esim. vuokra-autot)
+ ravintoloissa asioiminen helppoa, ruokalistat kaikilla kielillä
+ leuto ilmasto
+ Kanariansaaret kuuluvat Espanjalle: ei tarvetta viisumille, käytössä tuttu euro

Mikä matkakohde on sinusta yliarvostettu? Iskeekö Teneriffa?

Tämä postaus liittyy 11-päiväiseen omatoimiseen kiertomatkaamme Espanjan Andalusiassa ja Kanariansaarilla joulukuussa 2018. Lensimme Málagaan, sieltä Teneriffalle ja Teneriffalta Suomeen. Andalusiassa matkustimme kaupunkien välillä junalla. Yövyimme matkan aikana Málagassa, Córdobassa, Sevillassa ja Teneriffalla Costa Adejessa.

Pysy matkassa mukana ja seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa.


Lue myös:
Aina loma ei mene putkeen – tapaus Malta
Kehitysmaaraivareista ja turnauskestävyydestä maailmalla
Oppeja Kaakkois-Aasiasta

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail

12 vastausta artikkeliin “Teneriffa – ei minun paikkani”

  1. Virkistävä näkökulma Teneriffaan! En ole koskaan käynyt Kanarialla ja olen suhtautunut siihen aika karsaasti. Viime vuosina olen kuitenkin alkanut harkita juuri Teneriffaa luontokohteena, johon voisi matkustaa, kun esimerkiksi talvella haluaa päästä vähän lämpimämpään ja valoisampaan ympäristöön helposti. Tämän postauksen perusteella Teneriffa ei ehkä sittenkään olisi sopiva paikka…
    Kirjoittamasi “Kaipaan tunnetta, että en ole tusinamatkalla tuhansien muiden kanssa vaan ilmassa on pientä seikkailun tuntua – vaikka se olisi osin illuusiota” osuu aivan nappiin! Juuri tällaista tunnetta minäkin tarvitsen. Liian helppo matkustaminen käy äkkiä tylsäksi, ja vaikka matkakohteessa ei olisikaan aivan itsekseen, on kiva tehdä tavallisesta matkaohjelmasta poikkeavia asioita.

    1. On joskus tosi vaikea eritellä tarkemmin, miksi joku paikka ei vain iske tai vastavuoroisesti miksi joku paikka tuntuu aivan ihanalta matkakohteelta. Teneriffassa ja Kanariansaarissa ylipäätään on paljon hyviä puolia, mutta ei niinkään juuri minua varten. Mutta Teiden kansallispuisto on kyllä upea. Ehkä Teneriffa toimisi paremmin, jos loman järjestäisi niin, että vuokraisi jostain syrjästä talon ja vain patikoisi ja valokuvaisi Teiden rinteillä koko loman. En tosin taida olla ihan niin innokas patikoija, että tuokaan niin kauheasti lopulta houkuttaisi. 😀 Minusta ei sinänsä haittaa mitään, jos paikalla on paljon muita turisteja – olenhan turisti itsekin – mutta jos tuntuu, että kohteessa on vain ja ainoastaan minä ja muita turisteja, paikallinen fiilis jää kyllä vähiin.

      1. Täytyy harmitella puolestasi kun et asunut pohjoispuolella. Asun itse Puerto Cruzissa jossa lähes kaikki on vanhaa, ruokapaikkoja joka lähtöön eikä aika tule pitkäksi. Eteläpuolella ei olekaan muuta kuin tuontihiekkasaaret, hirveät hinnat, taskuvarkaat ja kaljasiepot. Sinulta jäi näkemättä mm pääkaupunki Santa Cruz, Masca, Unescon maailmanperintökylä, Orotavan laakso, Guimari, ym ym. Joten etpä sitten oikeasti mitään nähnyt Teneriffalla🙄

        1. Kuten tuossa kerroin, niin kiersimme käytännössä koko saaren ja kävimme mm. mainitsemassasi Mascassa. En törmännyt kaljasieppoihin enkä taskuvarkaisiin. 🙂

  2. Ehkä olisi kannattanut käydä upeilla Anagan vuorilla, Santa Cruzissa ja Mascassa, joka ei ole edes niin kaukana Adejesta. Ei kannata parjata saarta, jossei osaa löytää sieltä juuri niitä hienoimpia maisemia.

    1. Käytiin kyllä Mascassa. 🙂 Maisemat olivat monin paikoin hienoja Teiden kansallispuistossa! Mielestäni ei ole parjaamista sanoa, että ei juurikaan tykännyt jostain paikasta. Se, ettei Teneriffa tunnu olevan oikein minua varten ei tarkoita, etteikö se voisi olla juuri hyvä paikka vaikkapa sinua varten.

      1. Teneriffa on iso saari. Jos käy vain saaren länsiosan turistimestoissa ja jättää koko etelän ja erityisesti idän ja pohjoisen huiman upeat paikat näkemättä niin silloin ei kannata teilata koko saarta. Pääkaupunki Santa Cruz on täysin kanarialainen kaupunki.

        1. Hienoa, että olet löytänyt Teneriffalta upeita paikkoja! Kuten sanottua, minusta Teiden kansallispuistossa oli upeita maisemia eli maisemat eivät nyt varsinaisesti olleet se “ongelma” vaan kokonaisuus. Ihan kiva matka meillä joka tapauksessa oli, kuten kirjoitinkin. Ajoimme käytännössä saaren ympäri ja kävimme useissa kaupungeissa, ja siinä tuli nähtyä aika paljon. Saari ei tunnu erityisen isolta, kun sen pystyy päivässä kiertämäänkin, mutta toki pienempiäkin saaria on olemassa eli riippuu täysin mihin vertaa. Maisemat olivat minusta Teneriffan paras puoli! Saaresta ei nyt vain silti tullut suosikkimatkakohdettani enkä tämän reissun perusteella aio matkustaa sinne uudelleen. Mutta jos kuitenkin joskus matkustaisin, niin muistan ilman muuta vinkkisi pohjoisosista ja tähtään sinne!

          Meitä matkailijoita on moneksi ja kaikki paikat eivät vain viehätä samalla tavalla jokaista. Onneksi maailmassa on niin paljon matkakohteita, että jokaiselle löytyy varmasti myös niitä paikkoja, jotka sykähdyttävät kerrasta.

          Ihania Kanarianmatkoja sinulle!

  3. Ihanan virkistävää lukea vaihteeksi myös pohdintaa siitä, miksi joku paikka ei oikein iskenyt! Tuntuu, että matkablogeissakin on nykyään jos ei nyt ihan pelkkää hehkutusta, niin ainakin kertomuksia vain niistä onnistuneista matkoista tai matkakohteiden hyvistä puolista. Ei ollenkaan helpota valintaa, kun etsii mahdollisia tulevia matkakohteita 🙂 Kiitos siis, että et kertonut pelkästään Teneriffan hienoista maisemista, vaan kokonaisuudesta sellaisena kuin sinä sen koit. (Siitä ei pitäisi kenenkään loukkaantua.)

    1. Kiitos! Kaikille eivät sovi kaikki paikat eikä siinä minustakaan ole mitään kummallista eikä toisten erilaisista mieltymyksistä ole syytä loukkaantua.

  4. Mikään paikka ei voi olla kaikkien makuun, ja mielipiteensä saa totta kai kertoa. Sinun kommenttisi eivät olleet edes tylyimmästä päästä. Jotkut kommentoivat matkakohteita “paska paikka, kamalia ihmisiä” -tasoisesti, ja silloin näen jo punaista vaikka en ko. kohdetta edes tuntisi.

    Silti luulen ymmärtäväni, miksi osa lukijoista ärsyyntyy arviostasi. Jos kommentoit esimerkiksi, että paikassa ei ole paljoa nähtävää, joku joka on löytänyt sieltä nähtävää pidemmäksikin aikaa voi kokea sen oman makunsa arvosteluna. Tai hermostua että nyt tuokin luulee, että me matkustetaan vain rantojen, yökerhojen ja helppouden perässä. Vaikka olisit tarkoittanut vain, että ei ole juuri sinua kiinnostavia nähtävyyksiä. Inhimillinen tunnereaktio siis, ja mikäpä vaikeuttaisi kommunikointia enemmän kuin tunteet…

    Kanariansaarilla on upeita luontokohteita. Mutta jos ei ole innokas patikoija vaan enemmänkin autoilija, niin eihän niitä katsastettavia paikkoja kovin pitkäksi aikaa riitä. Sekin on totta, että muista turisteista ei pääse Kanarialla eroon oikein mitenkään. Paikalliselämää kyllä on, mutta sitä voi olla yllättävän vaikea löytää kaikkien muiden aitoutta etsivien turistien joukosta… Etenkin pienessä vuoristokylässä, jonne tulee paljon päiväretkeilijöitä. Ehkä Santa Cruz ja Las Palmas ovat juuri riittävän suuria, että paikalliset eivät huku turistien sekaan ainakaan kaikissa kaupunginosissa.

    On hyvä että kaikki eivät tykkää samoista paikoista. Eihän koko planeetan matkusteleva väestönosa samaan paikkaan mahdu. Luonnon kestokyvyn kannalta olisi myös hyvä matkustaa vähemmän tai lähemmäs. Vaikka tämä nyt meni jo ohi aiheesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.