Telttailu leirintäalueella Euroopassa: käytännön vinkit aloittelijalle

Teltta ja auto Jumiègesissä, Ranskassa

Majoituimme tänäkin vuonna Hemmon kanssa osan öistä teltassa kuukauden mittaisella automatkallamme Euroopassa. Leirintäalueilla teltassa majoittuminen herättää aina kysymyksiä, joten päätin koota infopaketin aloittelevalle telttailijalle, joka haluaa säästää majoituskuluissa tai muuten vain kokeilla teltassa nukkumista. Millaista leirintäalueilla telttailu on Keski- ja Etelä-Euroopassa, mitä käytännön asioita kannattaa huomioida, mistä leirintäalueita löytää ja paljonko lysti maksaa?

Meidän telttailumme on ”matkailutelttailua” eli leirintäalueilla yöpymistä hotellien tai majatalojen sijaan. Tässä postauksessa ei siis puhuta vaeltamisesta tai sen ihmeellisemmästä eräjormailusta.

Selvitä, että leirintäalue sopii tarpeisiisi

Kun etsit sopivaa leirintäaluetta, mieti millaiseen ympäristöön haluaisit. Leirintäalueita on usein vesistöjen rannoilla, ja joskus alueet ovat hyvin syrjässä. Sellaisesta paikasta ei ole useinkaan kätevää lähteä tutkimaan lähikaupunkia, mutta aina se ei ole edes tarkoituksena. Syrjäiset leirintäalueet ovat usein edullisia ja mukavan rauhallisia.

Suurten kaupunkien liepeillä on usein niin sanottuja city campingejä, joilta voi olla erinomaiset julkiset kulkuyhteydet keskustaan. Esimerkiksi Münchenistä löytyy tällainen paikka, ja onhan meillä vastaava Helsingissäkin, erinomaisella paikalla sijaitseva Rastila Camping. ”Kaupunkileirintäalueet” eivät ole ihan niin luonnon helmassa kuin syrjemmässä olevat, mutta ne ovat hyvä vaihtoehto, kun haluat yhdistää kaupunkiloman fiiliksen ja telttailun.

Aina voi tietenkin lähteä käymään kaupungissa autolla, mutta auton voi yhtä hyvin jättää päiväksi leirintäalueelle, missä sen pysäköinnistä on jo maksettu ja missä se on todennäköisesti turvassa. Leirintäalueilla on usein jonkinlainen valvonta eivätkä paikat tunnu kaikkein houkuttelevimmilta varkaille, sillä asukkaat yleensä istuskelevat autojensa ja telttojensa edustoilla pitkin päivää ja huomaavat helposti epämääräiset hiipparit. Meiltä ei ole koskaan viety mitään leirintäalueella, mutta totta kai se riski on aina olemassa missä tahansa pysäköidessä. Tietenkin auton ovet tulee pitää aina lukossa riippumatta siitä, missä maassa ollaan. Teltassa ei kannata säilyttää mitään arvokasta. Makuupusseja tuskin kukaan sieltä kuitenkaan vie.

Leirintäalueella Dormellettossa Maggiorejärvellä
Leirintäalueen uimarannalla Maggiorejärvellä, Italiassa

Kaikilla leirintäalueilla ei voi yöpyä teltassa vaan osa on tarkoitettu vain matkailuautoilla tai -vaunuilla liikkuville (Stellplatz, caravaning park tai vastaava). Tällaisilla alueilla ei usein ole nurmikenttiä vaan sorapaikkoja tai jopa asfalttia, joten teltan pystyttäminen ja teltassa nukkuminen ei olisi kovin miellyttävää, vaikka onnistuisit kirjautumaan sisään teltan kanssa. Jos googlaat esimerkiksi ”camping”, tuloksissa voi olla paljon muitakin paikkoja kuin leirintäalueita, joten kannattaa olla tarkkana. Kannattaa myös muistaa, että Google ei tiedä kaikkea. Tietoa kannattaa siksi hakea myös leirintäalueisiin vihkiytyneiltä sivustoilta tai leirintäalueoppaista.

Kaikilla leirintäalueilla ei todellakaan ole verkkosivuja tai jos onkin, ne ovat hyvin yksinkertaiset eivätkä juuri tarjoa infoa (ainakaan toivomallasi kielellä). Leirintäalueiden varustelutaso vaihtelee, joten jos haluat varmistaa jotkut tietyt jutut, kuten pyykinpesukoneen olemassaolon, kannattaa joko soittaa leirintäalueelle tai turvautua leirintäalueoppaaseen. Puhelinnumero voi löytyä googlaamalla, vaikka nettisivuja ei olisikaan. Sähköpostiakin voi koettaa lähettää.

Meillä on käytössä Europa Camping + Caravaning (ECC) -opas, joka on saksankielinen. ECC:llä on kuitenkin myös verkkosivut, jotka toimivat useammalla kielellä. Hintoja siellä ei ole saatavilla, toisin kuin painetussa oppaassa, mutta leirintäaluehaku toimii. Tunnettu opas on myös ACSI Eurocampings.

Leirintäalueelle ei usein tarvita varausta

Telttailijat ovat siitä hyvässä tilanteessa, että leirintäalueille ei useinkaan ole tarpeen tehdä varausta: telttailijoita ei tänä päivänä tavallisesti ole ruuhkaksi asti. Tietenkään tähän ei voi luottaa sokeasti, joten jos haluat varmistaa jollekin tietylle leirintäalueelle pääsyn, yritä tehdä varaus. Se voi onnistua netissä tai puhelimitse. Suosittelen kuitenkin tietoturvasyistä miettimään, mitä tietoja lähetät sähköpostitse tai annat puhelimessa. Oma varailuni tyssäsi tänä kesänä erään ranskalaisen alueen kohdalla leirintäalueen pyyntöön lähettää luottokortin tiedot sähköpostitse. Ei kiitos!

Euroopassa lomakausi on vilkkain elokuussa, joten silloin varaus voi olla aiheellinen. Samoin on silloin, jos kohteessa ei ole kuin yksi tai kaksi leirintäaluetta tai jos yksi alueista on selvästi paremmalla paikalla kuin muut (esimerkiksi loistavien liikenneyhteyksien päässä kaupungista). Se täyttyy ensimmäisenä. Monissa matkakohteissa leirintäalueita on useampi ja ne voivat olla jopa ihan vierekkäin. Jos yksi paikka on täynnä, aina voi kokeilla seuraavaa.

Seuraa ohjeita, kun saavut leirintäalueelle

Kun ajat autolla leirintäalueelle, katso, mitä kylteissä neuvotaan. Alueilla on usein puomit ja leirintäalueen asukkaat voivat haluta ajaa ulos tai sisään sillä aikaa, kun sinä olet respassa kyselemässä. Älä siis jätä autoa minne sattuu vaan pysäköi se sille osoitetulle paikalle. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta kaikenlaista törttöilijää ja puomin eteen parkkeeraajaa on tullut nähtyä. Älä liity siihen porukkaan.

Leirintäalueilta täytyy yleensä poistua ennen puoltapäivää ja sen jälkeen respa on kiinni pari–kolme tuntia. Silloin ei siis voi kirjautua sisään ja puomi voi olla lukittu. Myöskään mitään asioita ei tietenkään saa tällöin respassa hoidettua. Sisäänkirjautumisaika päättyy jossain vaiheessa illalla, vaikka respa olisikin jollain tavalla miehitetty yöhön asti. Tarkista sisäänkirjautumisaika mahdollisuuksien mukaan etukäteen, jotta tiedät, milloin voit saapua paikalle.

Leirintäalueella Dormellettossa Maggiorejärvellä
Leirintäalueella Dormellettossa Maggiorejärvellä, Italiassa

Kysy, voiko leirintäalueeseen käydä tutustumassa

Jos paikka näyttää portilla epäilyttävältä (tai vaikkei näyttäisikään), voit kysyä respasta, saako alueella käydä katselemassa ennen kuin päätät, haluatko jäädä vai et. Tämä ei tavallisesti ole mikään ongelma. Voit siis käydä katsastamassa, millaiset suihkutilat, vessat, pyykkituvat ja muu varustelu leirintäalueella on. Tämä on fiksua, jos sinulla on tiedossa pyykkipäivä tai jotain muita tarpeita. Nettisivuilla tai oppaassa mainitussa pesukoneessa voikin paikan päällä olla epäkunnossa-lappu.

Pieni katselmus voi olla paikallaan myös siksi, että laadukkaaksi netissä mainostettu leirintäalue voi paikalla osoittautua kulahtaneeksi. Leirintäalueille annetaan tähtiä vähän samaan tapaan kuin hotelleille: erilaiset palvelut, kuten lasten leikkipaikat, uima-altaat ja henkilöstön kielitaito, lisäävät tähtiä. Tähdet eivät kuitenkaan välttämättä kerro hirveästi siitä, miten elähtänyt paikka on kyseessä. Yleensä leirintäalueet ovat kyllä siistejä, vaikka rakennukset olisivatkin kuluneita, eli ei tästä mitään painajaisia kannata ottaa.

Monet leirintäalueet ovat erittäin moderneja, mutta vanhanaikaisia juttuja tulee välillä vastaan. Esimerkiksi suihkut voivat olla ulkorakennuksessa, joka ei ole lainkaan lämmitetty, ja kun ovien alla on vielä 20 sentin raot suoraan ulkoilmaan, myös ötökät voivat löytää tiensä sisälle. Saattaa olla ikävä fiilis käydä vessassa ja suihkussa yökkösten, itikoiden ja ampiaisten kanssa. Tällaiset avoimet tilat ovat ilmastosyistä yleisempiä etelässä, mutta voi niihin törmätä muuallakin Euroopassa. Aika harvinaisia ne kuitenkin lopulta ovat.

Joissain maissa, kuten Ranskassa, leirintäalueella voi vessoissa olla tänäkin päivänä ranskalainen vessa eli reikä lattiassa. Nämä ovat vähenemään päin, mutta kyllä niihin Euroopassa ajoittain törmää. Jos ranskalainen pytty ei miellytä, voit siirtyä toiselle alueelle. Usein pöntöistä kuitenkin näissäkin paikoissa osa on ”tavallisia” pyttyjä ja vain osa reikä lattiassa -mallia.

Jos aiot pestä pyykkiä, katso onko pesukoneita enemmän kuin yksi. Jos alue on iso ja siellä on vain yksi kone, se voi olla jatkuvasti varattu. Jos sää on epävakainen, kuivausrumpu on ehdottomasti tarpeen.

Jos käyt tarkistuskierroksella, voit saniteettitilojen lisäksi skannata aluetta myös muuten. Onko maa juurakkoista, onko varjopaikkoja? Saako auton tuoda teltan viereen vai pitääkö se jättää kauemmas? On tavaroiden lastaamisen kannalta kätevämpää ja tuntuu myös turvallisemmalta, jos auton saa ajaa lähelle telttaa ja myös pitää siinä koko vierailun ajan.

Tiskaustilat leirintäalueella Dormellettossa, Italiassa
Tiskaustilat leirintäalueella Dormellettossa, Italiassa

Varaudu vastaamaan vakiokysymyksiin ja osta lisäpalvelut heti

Kun päätät jäädä, respa kyselee aina saman tyyppisiä asioita. Millainen auto, mikä on rekisterinumero? Montako henkeä teitä on? Yövyttekö teltassa, asuntoautossa vai -vaunussa? Tarvitsetteko sähköä? Yöpymisen hinta määräytyy henkilömäärän, käytettävien palvelujen ja majoitusmuodon mukaan. Teltta on aina halvin tapa majoittua leirintäalueella.

Respa voi myös kysyä majoittujien passeja ja tiedustella, haluatko tilata lisämaksusta aamuksi tuoreita sämpylöitä. Etenkin Ranskassa ja Saksassa tällainen leipäpalvelu on yleinen.

Jos aiot käyttää leirintäalueella sähköä, kerro se heti ja varaudu omalla jatkojohdolla ja karavaanarisovittimella eli CEE-liittimellä. Se on välikappale, jolla kytket oman johtosi sähkötolppaan. Joskus liittimen voi myös vuokrata, mutta tämän varaan ei kannata missään nimessä laskea, jos todella tarvitset sähköä. Jatkojohdon tarvitset, koska sähkötolppia on usein harvakseltaan. Johdon kannattaa siksi olla useita metrejä pitkä. Sähkön käyttö nostaa yöpymisen hintaa, mutta usein puhutaan vain noin eurosta tai parista per yö.

Kahden hengen telttayöpyminen sähkön ja henkilöauton kanssa voi maksaa niinkin vähän kuin kymmenen euroa. Hienoilla, lomakylää tai resorttia muistuttavilla leirintäalueilla esimerkiksi Kroatiassa tai Italiassa hinta voi olla jopa 40–50 euroa. Keskimäärin yön hinta Keski- ja Etelä-Euroopassa on usein parinkympin pintaan.

Joskus leirintäalueella on wifi, mutta sen varaan ei kannata laskea, sillä usein verkko on surkea. Jos kuitenkin haluaisit käyttää wifiä, kannattaa kysyä siitäkin heti. Wifi on usein lisämaksullinen.

Palvelut kannattaa ostaa heti, jotta et joudu ravaamaan respassa useaan kertaan ja jää pahimmillaan ilman jotakin palvelua, kun respa ehtiikin jo mennä kiinni. Tarkista muutenkin aukioloajat: ovatko esimerkiksi suihkut ja pyykkihuone auki vuorokauden ympäri?

Leirintäalueella Jumiègesissä, Ranskassa
Leirintäalueella Jumiègesissä, Ranskassa

Selvitä suihkusysteemi heti kättelyssä

Suihkuasiat kannattaa kysyä respassa heti alueelle tullessa, sillä iltasuihku voi jäädä välistä, jos respa ehtii sulkeutua. Leirintäalueen suihkut saattavat nimittäin toimia joko ihan normaalisti (harvinaisin tilanne) tai sitten jollain vähän erikoisella systeemillä. Usein veden säästämiseksi käytössä on monista uimahalleista tuttu suihku, jossa täytyy tasaisin väliajoin painaa nappia veden saamiseksi. Vedentulo siis katkeaa, jos nappia ei paina. Käytössä on myös hyvin usein poleteilla tai tavallisilla kolikoilla toimivat suihkut. Jos suihku toimii poleteilla, poletteja voi ostaa leirintäalueen respasta (yleisin tapa) tai niiden vaihtamiseksi voi olla automaatti. Joskus suihku voi toimia myös respassa ladattavalla kortilla.

Poleteilla tai kortilla maksettavan suihkun hinta vaihtelee, mutta tavanomainen hinta on 50 senttiä kahdesta minuutista lämmintä vettä. Se voi kuulostaa tosi lyhyeltä suihkuajalta ja jos se ei riitä, poletteja täytyy vain tunkea automaattiin lisää. Jopa minun pitkien hiusteni kanssa kaksi minuuttia saattaa kuitenkin hyvin riittää. Vedentulon saa nimittäin joskus katkaistua napista painamalla esimerkiksi shampoon levittämisen ajaksi, jolloin suihkuaikakaan ei juokse. Aina systeemi ei kuitenkaan ole tämä – voi olla, että kun suihkun avaa, vesi juoksee tietyn aikaa ja sitä ei saa katkaistua. Silloin kannattaa olla liikkeissään ripeä ja poletteja kannattaa olla varmuuden vuoksi mukana enemmän kuin yksi. Muuten törötät pian suihkukopissa shampoot päässä ja keräät rohkeutta astua jääkylmän suihkuveden alle shampoota huuhtelemaan. Kylmää vettä siis yleensä saa ilmaiseksi.

Yksityisyyden puolesta ei kannata huolestua. Suihkussa saa käydä rauhassa. Suihkutiloissa on omat suihkukopit ja joskus myös erilliset yhden ihmisen pukuhuoneet, joihin voi siirtyä suihkusta päästyään. Yleensä suihkuja on aivan riittävästi, joten jonoja ei pääse syntymään. Toki poikkeuksia voi olla, jos alue on tosi pieni ja/tai poikkeuksellisen täynnä väkeä. Ruuhkaa voi ehkä olla Euroopan suosituimpana turistikautena elokuussa.

Leirintäalueen rannalla Pulassa, Kroatiassa
Leirintäalueen rannalla Pulassa, Kroatiassa

Mieti, mihin laitat teltan

Joskus saat itse valita nurmikentältä paikan teltallesi vapaasti. Sähköpaikat on kuitenkin useimmiten numeroitu ja ne ovat eräänlaisia pikkutontteja, joiden sisään sinun täytyy laittaa telttasi ja rojusi. Usein saatkin respasta kartan, johon on merkitty vapaina olevat paikat, ja voit valita niistä vapaasti omasi. Sitten vain ajat autolla omalle paikallesi ja alat pystyttää leiriä.

Kannattaa katsoa teltalle paikka, joka ei ole kovin vinossa ja johon sähköjohto yltää lähimmästä tolpasta. Jos vinoa ei voi välttää, mieti teltan paikka niin, että päät tulevat nukkuessa ylämäkeen. Katso myös, että teltta ei ole montussa, sillä kaatosateella monttuun muodostuu pahimmillaan pieni lampi ja telttaasi voi tulla vettä.

Siivoa paikalta kävyt ja kivenmurikat pois ennen teltan levittämistä, jotta ne eivät paina selkää nukkuessa. Vältä myös laittamasta telttaa pahimpaan juurakkoon. Usein alustana on enemmän tai vähemmän hyvässä kunnossa olevaa nurmea, mutta välillä maa voi olla mutainen, hiekkainen tai jopa osin soraa tai lähes kivikovaa maata. Kaikkein heppoisimmat telttakepit ovat siinä vaiheessa helisemässä. Ähertämisen päätteeksi teltan saa silti jotenkin aina pystyyn, vaikka se ei ihan alussa siltä tuntuisikaan.

Teltan pystytystä leirintäalueella Jumiègesissä, Ranskassa
Teltan pystytystä leirintäalueella Jumiègesissä, Ranskassa

Pyykkää ja tiskaa näille toiminnoille varatuilla alueilla

Kuten jo mainitsin, leirintäalueilla on yleensä pesukone ja kuivausrumpu. Pyykkiä ei siis tarvitse pestä käsin, jos et halua. Pyykinpesukoneen ja kuivausrummun käyttö on tavallisesti maksullista ja laitteet voivat toimia poleteilla samaan tapaan kuin suihkut. Koneellinen pyykkiä maksaa usein jotakin kolmen ja kuuden euron väliltä ja kuivausrummun käyttö saman verran.

Jos aiot kuivattaa pyykkiä ulkona, varaudu omalla pyykkinarulla ja -pojilla. Joskus narun virittäminen omalle telttapaikalle esimerkiksi puiden tai pylväiden väliin on kuitenkin kiellettyä. Pyykit on silloin kuivatettava rummussa tai yhteisellä pyykkinarulla, jos sellainen on.

Käsin pyykkäämistä varten on usein omat altaansa, vaikka suurin osa peseekin nykyään kaikki vaatteet koneella. Näissä altaissa on kuitenkin kätevää käydä huuhtomassa uikkarit, jos leirintäalue on jonkin vesistön rannalla tai siellä on uima-allas. Tiskialtaat ovat sitten yleensä erikseen. Kannattaa olla tarkkana, mitä altaita käytät, koska joku taatusti huomauttaa tai vähintään katsoo vinoon, jos esimerkiksi peset kalsareita tiskialtaassa.

Vie roskat niille varattuihin astioihin lajitteluohjeiden mukaisesti. Lajittelu voi olla vähän erilaista kuin Suomessa. Joskus lajittelua ei ole lainkaan, mutta tämä on harvinaista. Älä jätä omalle paikallesi mitään roskia.

Pyykkejä kuivumassa leirintäalueella Jumiègesissä, Ranskassa
Pyykkejä kuivumassa leirintäalueella Jumiègesissä, Ranskassa

Mieti ruokahuolto

Juoma- ja ruuanlaittoveden hakemisessa kannattaa olla skarppina. Asuntoautoilijoita varten löytyy usein wc-säiliön huuhtelua varten oma hanansa muista altaista syrjässä – älä missään nimessä hae siitä paikasta juomavettä, sillä saatat saada kaupanpäällisenä mitä tahansa bakteereita. (Tämä paikka on tosin yleensä merkitty niin selkeästi, että erehtymisen vaaraa ei pitäisi olla.)

Muista hanoista tulevaa vettä voi lähes aina Euroopassa juoda, jos ei erikseen näy mainintaa, että vesi ei ole juotavaa (non-potable tai vastaava merkintä). Euroopassa ei siis useinkaan ole tarpeen ostaa pullotettua vettä.

Leirintäalueella voi olla ravintola tai useampikin. Etenkin etelän kohteissa, kuten Italiassa ja Kroatiassa, leirintäalueet voivat olla hulppeita lomakeskuksia uima-altaineen, useine ravintoloineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Pienemmilläkin leirintäalueilla on tavallisesti ainakin jokin pieni kioski tai kuppila. Kioskista tai kaupasta voi ostaa juomista ja syötävää itse valmistettavaksi, mutta usein alueen ulkopuolinen kauppa on jonkin verran edullisempi. Leirintäalueiden ravintolat ovat yleensä kohtuuhintaisia.

Joskus leirintäalueella voi olla ruuanvalmistusta varten hyvät puitteet: käytössä voi olla esimerkiksi hella ja grillipaikkoja. Aina näin ei ole, joten on hyvä idea pakata mukaan oma retkikeitin, jos aikomuksena on tehdä ruokaa itse. Joskus alueella voi olla mahdollisuus yhteisen jääkaapin tai pakastimen käyttöön, mutta tämä on tosi harvinaista. Oma kylmälaukku on siis sekin hyvä idea. Grillaaminen omalla telttapaikalla ei aina ole sallittua, joten tarkista asia ennen kuin virität tulet grilliin. Vaikka grillaaminen olisi sääntöjen mukaan kiellettyä, mutta kaikki naapurisi grillaavat silti, lienee okei laittaa itsekin grilli tulille.

Grilli tulilla leirintäalueella Maggiorejärvellä, Italiassa
Grilli tulilla leirintäalueella Maggiorejärvellä, Italiassa

Leirintäalueella on mukavaa!

Saatoit ehkä säikähtää selostustani suihkusysteemeistä ja reikä lattiassa -vessoista, mutta älä turhaan panikoi. Leirielämä ei ole mitään ankeaa nihistelyä – paitsi ehkä silloin, jos omat telttailukamasi ovat aivan surkeat. Olen kirjoittanut aiemmin siitä, millaisia varusteita meillä on telttareissuilla mukana, mutta vähemmälläkin rojumäärällä pärjää. Olennaisinta on, että teltta pitää riittävän hyvin vettä. Vasta sitten kannattaa miettiä muita varusteita, kuten patjaa ja makuupussia.

Jos ajatellaan asiaa oman teltan ulkopuolelta, niin leirintäalueilla on oikein viihtyisää: kaikki ovat omilla paikoillaan omissa oloissaan, mutta kuitenkin samassa veneessä. Usein vierailijat viipyvät alueella vain muutaman yön, joten kaikki ovat mukavassa matkamoodissa. Ihmiset kokkailevat ruokaa teltoillansa ja asuntoautoillansa ja syövät hämärtyvässä illassa oman paikkansa luona. Metelöintiä tai ördäämistä näkee keski- ja eteläeurooppalaisilla leirintäalueilla äärimmäisen harvoin – meille ei ole itse asiassa sattunut sellaista kertaakaan kohdalle. Yön laskeuduttua on hiljaista, kuten tietysti pitääkin olla, sillä leirintäalueilla on tavallisesti määritelty yöksi hiljainen aika, jota tulee noudattaa.

Vaikka ihmiset kunnioittavat toisten yksityisyyttä leirintäalueilla, monesti muiden matkailijoiden kanssa syntyy jonkinlaista keskustelua. Suomesta tulleet matkailijat herättävät usein mielenkiintoa. Yleisin kommentti onkin, että ”Olettepa tulleet kaukaa!”. Vaikka muiden kanssa ei sen enempiä juttelisi, on hyvä muistaa tervehtiä kaikkia alueella vastaan tulevia ihmisiä eikä jurottaa hiljaa menemään. Tervehtiminen on paitsi kohteliasta, myös eräänlainen yhteisöllisyyden osoitus. Kun siis vaikka vessareissulle mennessä kohtaat ihmisiä, huikkaa vuorokaudenaikaan sopiva tervehdys.

Onko sinulla kokemuksia keski- ja eteläeurooppalaisilta leirintäalueilta? Jäikö joku juttu tässä tekstissäni askarruttamaan?

Pysy matkassa mukana ja seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa.


Lue myös:
Telttailu – ehdoton ei vai OK vaihtoehto?
Automatkailu: telttareissun varusteet
Samppanjakaupunki Reims ja vierailu Taittingerin samppanjatalolla

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail

4 vastausta artikkeliin “Telttailu leirintäalueella Euroopassa: käytännön vinkit aloittelijalle”

  1. Todella hyvä selostus! Minulla on kokemusta noin 3oo leirialueesta ympäri Euroopan ja juuri tuollaista se on kuin kerroit. Lisänä voisin vielä mainita, että kuumaa vettä ei kannata laskea ylenmäärin tiskauspaikallakaan, vaikka sitä tulisikin vapaasti. Eli tiskaaminen kohtuullisella vesimäärällä, mutta saa sitä sentään huuhtoa tiskinsä rivakasti, vaikka etenkin britit katsovat ihmeissään kun suomalainen huuhtoo tiskiaineet pois, eikä vaan kuivaa suoraan vaahtoisia astioita. 😀

    Etenkin saksalaisilla alueilla on usein Mittagsruhe, jolloin ei leirialueella pidä ajella autolla, vaikka olisi useamman päivänkin samassa paikassa. Tai ainakin ajamista tulisi välttää, joten jos vaikka tulee päiväretkeltä, niin jättää auton aluksi yleiselle parkkipaikalle ja ajaa omalle tontille vasta kun päiväuniaika loppuu.

    Meilläkin on ollut noita saksalaisia alueoppaita ja niistä oppii äkkiä leirintäsaksaa tarpeeksi, oppii mitä mikin symboli ja sana tässä kontekstissa tarkoittaa.

    1. Mukavaa, että tykkäsit postauksesta! Hyviä lisäyksiä, pitävät paikkansa. Juoksevan veden alla tiskaaminen ei muutenkaan ole suositeltavaa, mutta etenkään maissa, joissa vedestä voi olla pulaa (Espanja nyt ainakin tulee mieleen). Ja joo, tuokin on totta, että saksankielisistä oppaista saa helposti selkoa ilman kielitaitoakin. Sen verran voi googlata sanoja. 🙂 Itse osaan saksaa perustasolla, joten ei ole sen kanssa ollut ongelmia.

  2. Hienoa, että vielä löytyy muitakin teltan kanssa automatkaavia 🙂
    Tosi kattavasti olet kirjoittanut telttailusta, onneksi luin sen ensin ennen kuin kirjoitin aiheesta itse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.