Autolla Uudessa-Seelannissa: Tähtien alla Tekapo-järvellä

Lake Tekapo, Uusi-Seelanti

Lake Tekapo oli juuri niin upean näköinen kuin olimme etukäteen lukeneet, tai ehkä vielä hienompi kuin osasimme lukemamme perusteella kuvitellakaan. Ensimmäiset pilkahdukset käsittämättömän värisestä järvestä näkyivät puiden katveesta, ja kun pääsimme mäennyppylän päälle, maiseman koko komeus aukesi edessämme. Pysäytimme auton pikavauhtia tien sivuun ja allekirjoittanut aropupuili tien sivussa kamera ojossa ja yritti kuvata näkyä.

Matkalla Christchurchista Lake Tekapolle

Niin kauniin väristä kuin järven vesi onkin, se on myös jäätävän kylmää. Hemmo tietysti urheana kävi uhmaamassa sietokykyään ja räpiköi hetken aikaa vedessä, mutta minä vietin aikaa tyytyväisenä rannan kivillä istuskellen ja auringosta nauttien. Matkalta kuvatulla videolla ääni särisee ja kamerakin temppuilee, mutta sellaista sattuu.

Leirintäalueemme Lake Tekapo Motels and Holiday Park oli loistopaikalla aivan rannan kupeessa ja kivenheiton päässä Tekapo Springsin kuumista mineraalivesialtaista. Kylpyläliput maksoivat 22 taalaa per henki (noin 14,60 euroa) ja tuolla hinnalla sai käyttää kylpylän kolmea kuumaa allasta, joista yksi on tarkoitettu vain aikuisille. Kävimme lillumassa altaissa muutaman tunnin ja sen jälkeen syömässä kylpylän kahvilassa jäätävän kokoiset suklaakakkupalat. Mukavia kokemuksia, niin altaat kuin kakkukin.

Matkalla Tekapo-järvelle

Leirintäalueelta aukesi maisema järvelle ja vuorille

Illalla virittelimme auton takaosaan sängyn valmiiksi ja asemoimme itsemme ulos retkituoleille odottelemaan tähtitaivaan syttymistä. Tekapo on osa Aoraki Mackenzie International Dark Sky Reserveä, joka on maailman suurin tumman taivaan alue (onko tälle jokin oikea suomenkielinen termi?). Keinovalosta syntyvän valosaasteen määrä on alueella minimoitu ja täten alue on yksi maailman parhaista paikoista tähtitaivaan katseluun.

Sää suosi meitä ja saimme kokea omin silmin, että taivas on alueella sitä upeampi mitä pimeämpää on. Sellaista tähtimäärää ei kumpikaan meistä ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Näky oli sanalla sanoen uskomaton. Valitettavasti kamerassa eivät riittäneet paukut näyn dokumentointiin kaikessa komeudessaan, mutta se säilyy taatusti muistoissamme ilman kunnollisia valokuviakin. Yö Lake Tekapolla jää varmasti mieliimme yhtenä matkamme kohokohdista. Ei hassumpi aloitus roadtripille Uudessa-Seelannissa!

Tekapo on osa Aoraki Mackenzie International Dark Sky Reserveä.

Ensimmäisen autossa nukutun yön jälkeen oli selvää, että vaikka Uudessa-Seelannissa voi päivällä olla suorastaan kuuma, niin yöllä lämpötila laskee lähes jäätäväksi. Aamulla menimmekin kipin kapin hankkimaan minulle kylän pikkuliikkeestä merinovillapaidan.

Merinovillatuotteet ovat Uudessa-Seelannissa suosittuja ja niitä mainostetaan joka kulmalla. Oma kokemukseni on, että kehut eivät ole turhia. Ohut neule on osoittautunut loisto-ostokseksi ja tuossa pikkuliikkeessä paidan hintakin oli huokeampi kuin urheilukaupoissa, jotka myyvät merinovillavaatteita suolaiseen hintaan. Taidankin täyttää matkalta palattuani vaatekaappini merinovillavaatteilla, sillä Suomessa lämpimät pukineet ovat toden totta tarpeen. (Loistavia Teseman sukkia kotoa jo löytyykin.)

Kauppareissun jälkeen matkamme jatkui Tekaposta kohti Dunediniä. Maisemia matkalta luvassa seuraavassa postauksessa – pysykäähän mukana unelmatripillä!

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail

16 vastausta artikkeliin “Autolla Uudessa-Seelannissa: Tähtien alla Tekapo-järvellä”

    1. Kiitos!

      Yritin googlailla tuolle suomenkielistä termiä, mutta ei nyt osunut haaviin. Noita Dark Sky Reserve -paikkoja on pallon päällä enemmänkin. Euroopasta löytyy esimerkiksi Ranskasta ja Saksasta. Enpä ollut itsekään tietoinen niistä ennen kuin kävimme tuolla Tekapossa.

    1. No taatusti olisi! Tähtitaivas oli tuolla Tekapossa aivan uskomaton, mutta on se kyllä muuallakin täällä näkemisen arvoinen. Esimerkiksi eilen illalla Kaikourassa, jossa olemme nyt, oli ihan mielettömän hieno tuike taivaalla. Täällähän on monessa paikassa mahdollisuus lähteä opastetulle retkelle tähtiä tiirailemaan. Tuolla Tekapossakin oli sellaisia retkiä tarjolla. Olisi varmasti hieno kokemus sekin.

  1. Mekin käytiin Tekapolla mutta silloin satoi vettä ja oli pilvinen sää, eli maisemat ei olleet lähellekään tätä luokkaa. Kuumat lähteet olivat silti ihanan rentouttavat (oltiin siellä heti 10 aamulla kun ei siellä mitään muutakaan tekemistä sateella ollut :D) ja kirkastivat tuolloin kovasti meidän ryytyneiden reissaajien mielialaa 🙂

    1. Voin kuvitella, että huonolla säällä ne lähteet ovat olleet just passeli paikka loikoilla. Ihanan lämmintä vettä. Varmaan talvellakin kiva paikka lillua. Sen sijaan tuonne järveen ei kyllä huvittanut meikäläistä mennä uimaan. Sairaan kylmää vettä. Mutta on se vain aivan ihanan väristä!

  2. Ai niin joo, merinovillasta tulikin mieleen, että mäkin taisin ostaa yhtenä ensiostoksenani itselleni merinovillapaidan Uuteen-Seelantiin saapuessamme. Se oli niin loistava! Ehdin nautiskella sen käytöstä pari kuukautta, kunnes joku urpo katsoi asiakseen pölliä sen Queenstownissa hostellin kuivausnarulta. MUR! Vieläki ärsyttää 😀

    1. Ei vitsi, argh! Vähänkö varmaan on jurppinut ja vissiin vieläkin! 😀 Tosi törkeää pölliä toisten kamoja!! Meille ei ole onneksi sattunut tuollaista ainakaan toistaiseksi. Merinovillavaatteet on ihania. Musta tuli fani ihan heti kun laitoin sen ostamani paidan päälle.

    1. Voi että, se oli niiiiin paljon hienompi livenä! Harmitti aika reippaasti, että kamera (tai kuvaaja?) ei kyennyt taltioimaan sitä näkyä niin upeana kuin se oli, mutta onneksi sen tosiaan itse muistaa ilman täydellistä valokuvaakin. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.