Uuden-Seelannin Eteläsaarella sijaitseva Lake Tekapo oli juuri niin upean näköinen kuin olimme etukäteen lukeneet, tai ehkä vielä hienompi kuin osasimme lukemamme perusteella kuvitellakaan. Sinne Christchurchistä ajaessamme ensimmäiset pilkahdukset käsittämättömän värisestä järvestä näkyivät puiden katveesta, ja kun pääsimme mäennyppylän päälle, maiseman koko komeus aukesi edessämme. Tekapon seutu kuuluu maailmassa niihin paikkoihin, joissa on erityisen hyvä katsella tähtitaivasta, sillä siellä on niin vähän valosaastetta.
Turkoosi järvinäkymä sai meidät pysäyttämään auton pikavauhtia tien sivuun ja allekirjoittanut aropupuili tien sivussa kamera ojossa ja yritti kuvata näkyä. Näimme matkalla myös lumihuippuja horisontissa.
Perille Tekapoon päästyämme tuli todettua, että niin kauniin väristä kuin Tekapo-järven vesi onkin, se on myös jäätävän kylmää. Hemmo tietysti urheana kävi uhmaamassa sietokykyään ja räpiköi hetken aikaa vedessä, mutta minä vietin aikaa tyytyväisenä rannan kivillä istuskellen ja auringosta nauttien. Alla olevalla matkalta kuvatulla videolla ääni särisee ja kamerakin temppuilee, mutta sellaista sattuu.
Leirintäalueemme Lake Tekapo Motels and Holiday Park oli loistopaikalla aivan rannan kupeessa ja kivenheiton päässä Tekapo Springsin kuumista mineraalivesialtaista. Kylpyläliput maksoivat 22 taalaa per henki (noin 14,60 euroa) ja tuolla hinnalla sai käyttää kylpylän kolmea kuumaa allasta, joista yksi on tarkoitettu vain aikuisille.
Kävimme lillumassa altaissa muutaman tunnin ja sen jälkeen syömässä kylpylän kahvilassa jäätävän kokoiset suklaakakkupalat. Mukavia kokemuksia, niin altaat kuin kakkukin.
Dark Sky Reserve – uskomaton tähtitaivas Tekapo-järvellä
Illalla virittelimme auton takaosaan sängyn valmiiksi ja asemoimme itsemme ulos retkituoleille odottelemaan tähtitaivaan syttymistä. Tekapo on osa Aoraki Mackenzie International Dark Sky Reserveä, joka on maailman suurin tumman taivaan alue (onko tälle jokin oikea suomenkielinen termi?). Keinovalosta syntyvän valosaasteen määrä on alueella minimoitu ja sen ansiosta alue on yksi maailman parhaista paikoista tähtitaivaan katseluun.
Sää suosi meitä ja saimme kokea omin silmin, että tähtitaivas on Tekapon alueella todellakin upea. Tähdet tuikkivat sitä mahtavammin mitä pimeämpää on. Sellaista tähtimäärää ei kumpikaan meistä ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Näky oli sanalla sanoen uskomaton.
Valitettavasti kamerassa eivät riittäneet paukut (tai kuvaajalla taidot) näyn dokumentointiin kaikessa komeudessaan, mutta se säilyy taatusti muistoissamme ilman kunnollisia valokuviakin. Yö Lake Tekapolla jää varmasti mieliimme yhtenä matkamme kohokohdista. Ei hassumpi aloitus roadtripille Uudessa-Seelannissa!
Merinovillaostoksilla Uudessa-Seelannissa
Ensimmäisen autossa nukutun yön jälkeen oli selvää, että vaikka Uudessa-Seelannissa voi näin kesällä olla päiväsaikaan suorastaan kuuma, niin yöllä lämpötila laskee lähes jäätäväksi. Aamulla menimmekin kipin kapin hankkimaan minulle kylän pikkuliikkeestä merinovillapaidan.
Merinovillatuotteet ovat Uudessa-Seelannissa suosittuja ja niitä mainostetaan joka kulmalla. Oma kokemukseni tähän mennessä on, että kehut eivät ole turhia. Ohut neule on osoittautunut loisto-ostokseksi, ja tuossa pikkuliikkeessä paidan hintakin oli huokeampi kuin urheilukaupoissa, jotka myyvät merinovillavaatteita suolaiseen hintaan.
Taidankin täyttää matkalta palattuani vaatekaappini merinovillavaatteilla, sillä Suomessa lämpimät pukineet ovat toden totta tarpeen. (Loistavia Teseman merinovillasukkia kotoa jo löytyykin.)
Kauppareissun jälkeen matkamme jatkui Tekaposta kohti Dunediniä. Maisemia matkalta luvassa seuraavassa postauksessa – pysyhän mukana unelmatripillä!
Reitti Christchurchista Lake Tekapolle
Ajoimme vuokra-autolla Uuden-Seelannin Eteläsaaren ympäri. Tämän postauksen kohteet ja reitti näkyvät alla olevalla kartalla.
Lue myös:
- Järistysten runtelema Christchurch
- Ensikosketus Uuden-Seelannin Eteläsaareen
- Silmäkarkkia matkalla Tekaposta Dunediniin
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Komeat on maisemat ja aivan huikea tähtitaivas! Erittäin mielenkiintoinen tämä tieto tumman taivaan alueesta. En ollut moisesta kuullutkaan. Mukavaa matkan jatkoa!
Kiitos!
Yritin googlailla tuolle suomenkielistä termiä, mutta ei nyt osunut haaviin. Noita Dark Sky Reserve -paikkoja on pallon päällä enemmänkin. Euroopasta löytyy esimerkiksi Ranskasta ja Saksasta. Enpä ollut itsekään tietoinen niistä ennen kuin kävimme tuolla Tekapossa.
Uijui, nyt on meikäläisen makuiset oltavat! 🙂
Sara
Jep, ja parempaa on vielä luvassa! 🙂 Uusi-Seelanti on älyttömän kaunis maa.
Vau! Kelpais matkustaa tuonne, tähtitaivaan tutkailu kiinnostaa ja olemme hankkimassa piakkoin kaukoputkeakin. Melko unelmapaikka siis olisi 🙂
No taatusti olisi! Tähtitaivas oli tuolla Tekapossa aivan uskomaton, mutta on se kyllä muuallakin täällä näkemisen arvoinen. Esimerkiksi eilen illalla Kaikourassa, jossa olemme nyt, oli ihan mielettömän hieno tuike taivaalla. Täällähän on monessa paikassa mahdollisuus lähteä opastetulle retkelle tähtiä tiirailemaan. Tuolla Tekapossakin oli sellaisia retkiä tarjolla. Olisi varmasti hieno kokemus sekin.
Näyttää upealta! Viettäisin yöni tuon tähtitaivaan alla milloin vain 🙂
Oli livenä vielä paljon upeampi! Mutta joo, itsekin viettäisin mieluusti enemmänkin öitä tuollaisen taivaan alla! 😀 Hieno kokemus.
Voi miten kaunista! Turkoosi vesi saa aina hymyn huulille. Koittakaahan tarjeta 😀
No nyt on taas ollut paljon lämpimämmät yöt, joten ei mitään ongelmaa. Ja kyllä, turkoosi vesi pistää aina hymyilyttämään! 🙂
Mekin käytiin Tekapolla mutta silloin satoi vettä ja oli pilvinen sää, eli maisemat ei olleet lähellekään tätä luokkaa. Kuumat lähteet olivat silti ihanan rentouttavat (oltiin siellä heti 10 aamulla kun ei siellä mitään muutakaan tekemistä sateella ollut :D) ja kirkastivat tuolloin kovasti meidän ryytyneiden reissaajien mielialaa 🙂
Voin kuvitella, että huonolla säällä ne lähteet ovat olleet just passeli paikka loikoilla. Ihanan lämmintä vettä. Varmaan talvellakin kiva paikka lillua. Sen sijaan tuonne järveen ei kyllä huvittanut meikäläistä mennä uimaan. Sairaan kylmää vettä. Mutta on se vain aivan ihanan väristä!
Ai niin joo, merinovillasta tulikin mieleen, että mäkin taisin ostaa yhtenä ensiostoksenani itselleni merinovillapaidan Uuteen-Seelantiin saapuessamme. Se oli niin loistava! Ehdin nautiskella sen käytöstä pari kuukautta, kunnes joku urpo katsoi asiakseen pölliä sen Queenstownissa hostellin kuivausnarulta. MUR! Vieläki ärsyttää 😀
Ei vitsi, argh! Vähänkö varmaan on jurppinut ja vissiin vieläkin! 😀 Tosi törkeää pölliä toisten kamoja!! Meille ei ole onneksi sattunut tuollaista ainakaan toistaiseksi. Merinovillavaatteet on ihania. Musta tuli fani ihan heti kun laitoin sen ostamani paidan päälle.
Wow, mikä tähtitaivas! Kun se on kuvassakin jo noin upea, niin livenä varmasti ihan huikea 🙂
Voi että, se oli niiiiin paljon hienompi livenä! Harmitti aika reippaasti, että kamera (tai kuvaaja?) ei kyennyt taltioimaan sitä näkyä niin upeana kuin se oli, mutta onneksi sen tosiaan itse muistaa ilman täydellistä valokuvaakin. 🙂