Slovenian länsiosissa sijaitsevat Tolminin rotkot ovat erinomainen esimerkki Slovenian tarjoamista hienoista luontoelämyksistä. Rotkoissa kulkeva kävelyreitti on helppo, minkä ansiosta siellä voi seuraavan askeleen sijaan keskittyä täysillä ympäröivään kauniiseen luontoon. Turkoosin veden ja vehreän kasvillisuuden äärellä on helppo hengähtää ja rentoutua.
Tolminin rotkoihin viitataan suomeksi joskus myös yksikössä Tolminin rotkona, mutta kyse on kahdesta rotkosta: Tolminkasta ja Zadlaščicasta. Ne muodostavat Tolminin rotkoina tunnetun luontonähtävyyden.
Tolminin rotkot ovat Triglavin kansallispuiston alueella Slovenian länsiosissa lähellä pientä Tolminin kylää. Koilliseen Bledin kaupunkiin on sieltä vajaan 80 kilometrin matka, itään Ljubljanaan on noin sata kilometriä. Me ajoimme Tolminiin rannikolta viehättävästä Piranin kaupungista.
Triglav on Slovenian ainoa kansallispuisto, ja sen alueella sijaitsevat Tolminin rotkojen lisäksi muun muassa upea Vintgarin kanjoni ja komea 2864 metrin korkeuteen kurkottava Triglavin vuori. Tolminin rotkot ovat vain 180 metrin korkeudessa merenpinnasta, mikä tekee niistä kansallispuiston matalimman kohdan. Tunnelma rotkoissa kävellessä ei kuitenkaan taatusti ole matalalla, sillä ne tarjoavat hienon luontoelämyksen.
Veden solinaa Tolminin rotkoissa
Saavumme Tolminin rotkojen sisäänkäynnille tallusteltuamme parikymmentä minuuttia leppoisasti hiekkatietä. Sisäänkäynti toimii samalla lipputiskinä ja uloskäyntinä, sillä rotkoissa kulkeva reitti palaa lopulta lähtöpisteeseen.
Saamme lipputiskiltä mukaamme reittikartan ja käskyn seurata kartalla näkyviä numeroita. Niitä on kahdeksan. Kartasta hahmotamme hyvin, että rotkoissa kulkevan reitin voi kiertää vain yhteen suuntaan. Osa reitistä kuljetaan silti edestakaisin, sillä reitti sisältää pieniä pistoja ”varsinaisen” rengasreitin ulkopuolelle.
Lähdemme käpöttelemään kohti ensimmäisiä kartalle merkittyjä pisteitä. Pian pääsemmekin jo joen rantaan ja näemme ensimmäiset vilaukset turkoosista vedestä. Aina yhtä kaunis näky! Kasvillisuus ympärillä on varsin vehreää ja vihreää, ja kun ilmankosteus on lisäksi korkea, välillä rotkoissa tulee suorastaan sademetsämäinen fiilis. Sloveniassa se tuntuu hassulta.
Kartalle merkityt pisteet löytyvät helposti numerokylttejä seuraamalla. Mitään eksymisen vaaraa ei toki muutenkaan ole, mutta jos haluaa kiertää kaikki pisteet, numeroihin kannattaa jonkin verran keskittyä, jotta jokin pisto ei jää vahingossa käymättä.
On mukavaa, ettei reitillä kulje jatkuvasti väkeä molempiin suuntiin. Tolminin rotkoissa ei ole vierailumme aikaan varsinaisesti ruuhkaa, mutta kuitenkin jonkin verran porukkaa. Pääosin reitillä mahtuu ohittelemaan muita helposti. Muutamassa kohtaa polku on vähän kapeampi, mutta väistäminen onnistuu silloinkin sujuvasti.
Näemme Tolminin rotkojen reitillä muutamia lapsiperheitä ja myös koiran kanssa kulkijoita. Jotkut viettävät reitin varrella piknikiä. Tähän on parissa kohtaa ihan hyvät puitteetkin, sillä polulta pystyy poikkeamaan aivan joen äärelle kivikkoon istuskelemaan. Yhdessä kohtaa kivien päälle on jopa tehty puusta pieniä penkkejä, jotka maastoutuvat hauskasti ympäristöön.
Vaihtelevia maisemia Tolminin rotkoilla
Tolminin rotkoissa kulkeva reitti on monin paikoin melko tasaista hiekkapolkua eli varsin helppokulkuista. Tasaisten osuuksien lisäksi reitillä tulee välillä vastaan rappusia, mutta ei mitään erityisen hankalia tai raskaita sellaisia. Matkalla on myös yksi valaistu (mutta silti verrattain hämärä) tunneli, jossa on loivahkot betoniraput.
Tunnelin lisäksi reitiltä löytyy muutama muukin hämärämpi kohta, sillä yksi pistoista on hyvin kapeassa osassa rotkoa. Korkeat kallionseinämät rajoittavat siellä päivänvalon pääsyä rotkoon, mikä tekee maisemasta dramaattisen näköisen. Alhaalla virtaava joki näyttää kapealla ja hämärällä osuudella vieläkin turkoosimmalta kuin avarammissa kohdissa.
Reittiin tuo vaihtelua myös se, että polku kulkee välillä alhaalla lähellä jokea ja välillä ylempänä eli korkeuseroja on jonkin verran. Loppua kohti rappusia ylöspäin on hieman enemmän putkeen, mutta ei mitään älyttömiä määriä.
Korkein kohta tulee vasta reitin loppupuolella, kun noustaan ylös asfaltoidulle tielle ja Hudičev-sillalle. Katselemme sillalta alas ja näemme osan aikaisemmin kulkemastamme reitistä. Silta on kymmenien metrien korkeudessa, joten alas katseleminen vähän hirvittää, mutta silta on onneksi leveä ja tukeva ja siellä on korkeat verkkoaidat.
Loppumatka sillan ylittämisen jälkeen talsitaan pikitien laitaa. Liikennettä tiellä ei meidän vierailumme aikaan ole enkä tiedä onko ikinä, sillä tie ei varsinaisesti näytä miltään valtatieltä. Käveleminen on leppoisaa. Tie kulkee alkuun melko korkealla, joten näkymät ympäristöön ovat aika kivat, vaikka enää ei tunnukaan siltä, että olisimme samalla tavoin luonnon helmassa kuin aiemmin. Vähitellen tie laskeutuu takaisin lähtöpisteelle.
Katson lopuksi kelloa. Tolminin rotkoreitin pituus on vain kaksi kilometriä, mutta olemme käyttäneet reitin kulkemiseen melkein kaksi tuntia. Reitille annettu ohjeaika on 1,5 tuntia eli ylitimme sen niukasti. Aikaa kului itse kävelyn ja maisemien katselun lisäksi kuvaamiseen emmekä muutenkaan pitäneet kiirettä. Näissä maisemissa kelpaa viipyillä.
Kun varsinaisen reitin kävelemiseen kuluneen ajan päälle lasketaan tulo- ja poismenomatkalla parinkymmenen minuutin kävely parkkipaikalta rotkolle ja takaisin, meillä kului Tolminin rotkoilla noin 2,5 tuntia.
Käytännön asioita Tolminin rotkoilla vierailemisesta
Tolminin rotkojen sisäänpääsymaksu vaihtelee vierailun ajankohdasta riippuen kuuden ja kymmenen euron välillä. Heinä- ja elokuu ovat kalleimmat kuukaudet. Kävijöiden määrää on rajoitettu, joten suosituimpina kuukausina kannattaa ostaa liput etukäteen rotkon omilta sivuilta ja varmistaa pääsy reitille.
Myös aukioloajat vaihtelevat eri kuukausina, mutta pääosin sisäänpääsypiste aukeaa aamulla kahdeksalta tai yhdeksältä ja sulkeutuu kuuden tai seitsemän aikaan illalla. Talvella rotkot on kokonaan suljettu vierailijoilta marraskuulta maaliskuulle.
Aivan rotkojen sisäänkäynnin viereen ei voi ajaa autolla. Pysäköintiin on kolme eri aluetta, joista lähin ja ainoa maksullinen on P1 (hinta 3 €/tunti). Muut kaksi pysäköintialuetta ovat ilmaisia ja sijaitsevat kauempana sisäänkäynniltä. Parkkipaikkojen ja sisäänkäynnin välillä kulkee kesäkuukausina (heinä–syyskuu) maksuton shuttlebussi.
Vielä vierailumme aikaan (kesäkuu 2024) parkkipaikkoja oli vain kaksi, ja tuolloin matkailuautojen tuli pysäköidä nimenomaan parkkipaikalle P2. Tilanne kuitenkin muuttui pian vierailumme jälkeen, ja tällä hetkellä matkailuautot on pysäköitävä kauimmaiselle parkkipaikalle P3:lle. On mahdollista, että kesäsesongin ulkopuolella pysäköinti on sallittua myös P2:lla.
P2:lta on matkaa rotkojen sisäänkäynnille noin 20 minuuttia hiekkatietä kävellen, joten se on hyvä vaihtoehto ilmaista parkkipaikkaa etsivälle henkilöautolla liikkujalle myös niinä kuukausina, kun shuttlebussi ei kulje.
Tarkista aukioloajat, lippuhinnat ja muut ajankohtaiset asiat Tolminin rotkojen omilta sivuilta.
Kävimme Tolminin rotkoilla osana kuukauden mittaista automatkaa Euroopassa. Koko matkareitin kuvauksen löydät postauksesta Reitti automatkalle: Saksa, Ranska, Italia, Slovenia, Itävalta ja Tšekki.
Lue myös nämä jutut Sloveniasta:
- Virtaavan veden äärellä Bledissä: Vintgarin sola
- Slovenia: Postojnan tippukiviluolasto
- Slovenian Bohinj: luonnonystävän aktiviteettitaivas
- Satumainen Bledin linna
- Slovenia: Vogel-vuorella hakemassa lintuperspektiiviä
- Välietappina autio Maribor
- Juhlapyhinä reissussa: juhannus Bledjärvellä soudellen
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Tolminin rotkot ovat todella upea paikka. Tykätään kovasti Triglavista, siellä on valtavasti upeita patikointireittejä. Tai oikeastaan, ehkä pitää sanoa niin, että koko maa on kaunis ja nähtävää riittää todella paljon. Ilman muuta yksi suosikkejamme Euroopassa.
Hieno paikka tosiaan! Ja kuten kirjoititkin, niin Slovenian luonto noin ylipäätään on tosi kaunista. Slovenia on myös siitä kätevä matkailumaa, että se on niin pieni. Joka paikkaan on suht lyhyt matka. Automatkailijan (ja vielä tarkemmin määriteltynä nimenomaan karavaanareiden) näkökulmasta Slovenia ei tosin valitettavasti ole ihanteellinen kohde. Emme ole koskaan nähneet missään muualla yhtä paljon kieltokylttejä matkailuautoilla ajamiselle ja pysähtymiselle ja matkailuauton pysäköinnille. Tuli harvinaisen selväksi, että matkailuautoilijoita ei oikeastaan toivota koko maahan ehkä just ja just leirintäalueita lukuun ottamatta (ja leirintäalueet ovat tupaten täysiä). 😀 Tämä söi väkisin jonkin verran fiilistä, vaikka maa kaunis onkin.