Postojnan tippukiviluolasto

Artikkelikuva - Postojnan tippukiviluola

Kesän Euroopan-autoreissulla eteläisimmät kohteemme sijaitsivat Kroatiassa Istrian niemimaalla – niistä jo kirjoittelinkin useampia postauksia (ks. Motovun, Rovinj ja Pula). Paluumatkalle kohti pohjoista lähdimme Porečista, josta matkasimme Slovenian puolelle. Alkumatkasta Istriassa ajelimme lähes kokonaan kahdeksankymmentä kilometriä pitkän D21-tien, jonka varrella on upeita, kumpuilevia maisemia. Sloveniassa nyppylät alkoivat kasvaa: maasto muuttui vuoristoiseksi. Lähestyimme Alppeja. 

Automatkailun parhaita puolia on se, että matkalla paikasta A paikkaan B voi omaan tahtiin käväistä matkan varrelle osuvissa kiinnostavissa kohteissa. Matkalla Porečista Blediin hyödynsimme tätä mahdollisuutta ja poikkesimme Postojnan tippukiviluolastolle. Ja se jos mikä on paikka, jota ei kannata missata!

20161016-Unelmatrippi-Postojna-DSC_0926

Luolastossa vieraillaan opastetusti: lippu (noin 24 €) ostetaan tietyllä kellonlyömällä alkavalle kierrokselle, joita järjestetään slovenian lisäksi englanniksi, saksaksi ja italiaksi. Kierros kestää noin puolitoista tuntia.

Yhteensä viiden kilometrin mittainen rundi alkaa junaan nousemisella. Vuoristoratajunaa muistuttava kulkuneuvo kuljettaa vierailijat syvälle tippukiviluolaston uumeniin. Juna on kuljettanut vierailijoita noin 140 vuotta, eli mistään uudenkarheasta jutusta ei ole kyse – tällä paikalla on pitkä historia nähtävyytenä.

20161016-Unelmatrippi-Postojna-DSC_0941

Matka kestää arviolta kymmenen minuuttia, eli voit ehkä jo tästä päätellä, miten iso kompleksi lopulta on kyseessä. Kierroksesta taitetaan junalla 3,5 kilometriä, loput kuljetaan kävellen. Junatunnelissa on paikoin hyvin matalaa ja veikkaankin, että pitkällä ihmisellä voisi oikeasti kopsahtaa pää kattoon. Junan kyydissä kannattaa siis olla skarppina. Tunnelissa on kylmää, kosteaa ja pimeää, ja vettä tippuu katosta tämän tästä.

20161016-Unelmatrippi-Postojna-DSC_0955

Perillä hypätään junan kyydistä ja tehdään noin puolentoista kilometrin mittainen kävelykierros luolaston uumenissa. Postojnan luolastossa on erilaisia käytäviä ja halleja peräti 24 kilometrin verran, joten koko luolastoa ei pääse kierroksella näkemään. Mutta ne osiot, joissa kierroksen aikana käydään, ovat todella vaikuttavia.

Opas kertoo kierroksella erilaisista kivimuodostelmista ja luolan historiasta, ja meidän oppaamme testasi vielä lopuksi luolan akustiikkaa lurauttamalla lyhyen laulun. (Onneksi hän osasi laulaa, sillä muuten tämä olisi herättänyt lähinnä myötähäpeää.) Matkalla kuljetaan useiden, valtavan kokoisten hallien läpi, ja muutenkin koko luolasto on ihan uskomaton paikka niin kokonsa kuin ulkonäkönsä puolesta. Olin käynyt tippukiviluolissa ennenkin, vaan en tällaisessa!

Oletko käynyt Postojnassa tai haluaisitko käydä?

Poikkesimme luolassa osana viiden viikon automatkaamme Euroopassa.

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä Facebookissa ja Instagramissa.


Lue  myös:
Virtaavan veden äärellä Bledissä: Vintgarin sola
Välietappina autio Maribor
Istrian pikkukaupungit: Motovun

2 vastausta artikkeliin “Postojnan tippukiviluolasto”

  1. Me käytiin tuolla kanssa elokuussa. Siinä oli tosiaan luolalla kokoa ja tuo junamatka sinne oli hauska kokemus. Vähän tosin vierailun miellyttävyyttä vähensi se, että luolassa liikuttiin niin isoissa ryhmissä, ettei esimerkiksi oppaan puheita läheskään aina kuullut :/

    1. Jep, luola on ihan tajuttoman iso, ja junamatka hauska! Tuo on ärsyttävää, jos maksaa opastetusta kierroksesta, ja sitten ei kuulekaan oikein mitään. Meillä ryhmä oli ihan siedettävän kokoinen, tosin itsehän tungin muutenkin heti etujoukkoihin ja jututin tilaisuuden tullen opasta vähän tarkemmin. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *