Los Angelesista etelään ja sananen amerikkalaisista

Viimeinen päivämme Losissa oli aikamoista kykkimistä. Olimme varanneet yölennon Costa Rican pääkaupunkiin San Joséen. Emme halunneet päivällä lähteä pahemmin hikoilemaan kaupungille, jotta lennosta ei tulisi yhtä tuskaa, sillä pääsisimme seuraavan kerran suihkuun vasta seuraavana päivänä Costa Ricassa. Niinpä jätimme laukut hostellille ja menimme vastapäiseen Cairo Cowboy -kahvilaan notkumaan, napostelemaan kaikenlaista pientä ja surffaamaan netissä. Paria tuntia pidempään emme jaksaneet kahvilassa istua, joten kävimme vielä patsastelemassa jonkin aikaa Venice Beachin rantakadulla ennen kuin luovutimme ja lähdimme raahautumaan lentokentälle.

Saimme tuhrattua matkaan Venicestä lentokentälle yhteensä noin kaksi tuntia. Tuona sunnuntaina väkeä oli liikkeellä kuin pipoa ja bussi mateli rantatiellä ruuhkassa. Lisäksi ajelimme ohi lentokentän pysäkistä, joten jouduimme menemään bussilla Aviation-metroasemalle asti ja palaamaan sieltä takaisin kohti kenttää lentokenttäshuttlen kyydissä. Meillä ei todellakaan ollut kentälle kiire, joten matkaan kuluneella ajalla ei ollut merkitystä.

Hollywood signKentällä alkoi jo melkein kuumottaa Delta Airlinesin virkailijan syynätessä moneen otteeseen papereitamme. Costa Ricaan ei pääse, jos ei ole esittää poistumislippua maasta, ja sitä varten olimme pyytäneet oikein printit hostellilla lipuistamme. Papereiden pitkällisen pyörittelyn jälkeen saimme lopulta lentoliput käteen ja pääsimme laittamaan laukut hihnalle.

Teimme kentällä pari pakollista hankintaa. Ostimme uuden lukon Hemmon rinkkaan, sillä edellinen hajosi Rarotongalla. Ostimme myös muistikortin hajonneen tilalle puhelimeeni. Lento lähti yhdentoista aikaan illalla, joten yleisen pällistelyn lisäksi tapoimme aikaa kännyköitä räpläämällä.

Auringonlasku Venice Beachillä, Los AngelesissaLos Angeles yllätti myönteisesti. Jostain syystä ajattelimme etukäteen, että kaupungissa ei ehkä olisi kovin paljoa kivaa tekemistä tai kiinnostavia paikkoja. Olimme väärässä. Venice Beachillä olisimme viihtyneet helposti pidempäänkin, eikä Koreatownissakaan mitään vikaa ollut. Jos tie vie vielä joskus uudelleen Los Angelesiin, keksimme taatusti siellä puuhasteltavaa, sillä miljoonakaupungista jäi tällä käynnillä leijonanosa näkemättä.

Chinese Theatre, Los AngelesMainitsin aiemmin muutamasta epämiellyttävästä kohtaamisestamme amerikkalaisten kanssa. Myös täysin päinvastaisia kohtaamisia tapahtui, ja tasapuolisuuden nimissä kerron niistä muutaman esimerkin.

Warner Brothersin elokuvastudiokierroksella vieras nainen kehui ensin sormuksiani. Vaihdoimme pari sanaa ja sen jälkeen nainen tarjosi meille sisäänpääsylippuja Madame Tussaudiin. Emme viitsineet hyväksyä ilmaisia lippuja, sillä tiesimme, ettemme enää ehtisi vahanukkemuseoon vierailumme aikana. Kaunis ele silti, tuntemattomalta.

Busseissa kohtasimme pariinkin otteeseen kohteliaita kanssaihmisiä. Istuimme noina kertoina vähän eri puolilla bussia ja joku lähellä ollut tarjoutui heti siirtymään omalta paikaltaan muualle, jotta saisimme vierekkäiset paikat. Emme niitä varsinaisesti kaivanneet, mutta huomaavaista käytös oli silti. Vastaavaa en ole kuuna päivänä kokenut Helsingissä enkä missään muuallakaan Suomessa.

Myös aikanaan vietnamilaisessa yöjunassa kanssamme samassa hytissä matkustanut amerikkalainen nainen tarjoutui vaihtamaan Hemmon kanssa paikkaa, jotta me pariskunta voisimme helpommin jutella keskenämme, kun olisimme molemmat ylätasolla. Ilmeisesti amerikkalaisille on tärkeää päästä istumaan aina vierekkäin oman porukan kesken, kun he niin hanakasti tarjoavat mahdollisuutta myös muille?

Palvelutaso ravintoloissa ei ollut Losissa mieleenpainuva suuntaan tai toiseen. Sen sijaan Victoria’s Secretin liikkeessä palvelu oli erinomaista, tosin se on kuulemieni huhujen mukaan tyypillistä ketjun kaikissa liikkeissä. Yleisesti ottaen niin tällä matkalla kuin aiemmillakin matkoilla olemme todenneet, että amerikkalaisten kanssa on helppo keskustella – ovathan he small talk -kansaa, joten juttu luistaa yleensä heidän kanssaan vaivattomasti. Yleensä he ovat myös suomalaisesta näkökulmasta tarkastellen kohteliaita ja huomaavaisia. Ehkä tämän jo aiemmin syntyneen mielikuvan takia olikin niin hassua nähdä täysin toisenlaista käytöstä Losissa (ne epämiellyttävät kohtaamiset), vaikka eihän siinä sinänsä mitään yllättävää ole. Totta kai urpoja löytyy joka paikasta, myös valkaistujen hampaiden Amerikasta!

Seuraavissa postauksissa siirrytään lattarikulttuurin pariin ja keskitytään edesottamuksiimme Costa Ricassa. Pysyhän siis linjoilla!

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Päiväkävely Venice Beachiltä Santa Monicaan

Meidän oli tarkoitus vuokrata Venice Beachillä pyörät ja kruisailla niillä rantakatua 3,5 kilometrin päähän Santa Monican kaupunkiin. Pyörien vuokraaminen jäi haaveeksi, sillä kävimme aamulla ensin Venicen kanaaleilla ja sillä välin kaikki pyörät olivat jo menneet vuokralle. Tai no, emme tietenkään tarkistaneet jokaista vuokraamoa, mutta meitä lähinnä olevista vuokraamoista pyörät olivat joka tapauksessa loppu. Olisi ollut hauska testata tandemia, mutta niitäkään ei ollut enää saatavilla. Jäipähän jotakin seuraavaan kertaan!

Pyöräilyn sijaan päätimme ottaa jalat alle ja kävellä Santa Monicaan. Oli lauantai, ja väkeä oli rantakadulla liikkeellä huomattavasti enemmän kuin edellisenä päivänä, kun saavuimme Veniceen. Rullaluistelijoita, pyörillä kruisailijoita, lenkkeilijöitä ja kävelijöitä oli ajoittain suorastaan ruuhkaksi asti. Tässä mielessä oli ehkä ihan hyväkin, että pyörät jäivät saamatta. Niillä ei nimittäin siinä ihmispaljoudessa olisi päässyt kovinkaan miellyttävästi etenemään.

Santa Monica, CaliforniaSanta Monica, CaliforniaSanta Monica on oma kaupunkinsa eli se ei kuulu Los Angelesiin. Santa Monica on Venice Beachiä fiinimpi, minkä huomaa esimerkiksi rannan läheisyydessä olevista rakennuksista. Hippitunnelma puuttuu ja tilalla on hienostuneempi, joskin silti rento fiilis. Santa Monicalla on oma Muscle Beachinsä. Se ei ole kuntosalilaitteita täynnä oleva aitaus, kuten Venicen Muscle Beach, vaan hiekalla olevien voimistelutelineiden kokoelma. Paikalla vierähtää helposti muutama hetki esimerkiksi taitavia tasapainoilijoita seuratessa. Miten joku voikin istua puolen metrin korkeuteen tolppien varaan viritetyn ohuen nauhan päällä risti-istunnassa?

Santa Monicassa monia matkailijoita kiinnostaa rannan lisäksi Third Streetin ostoskatu, jolta löytyy monia merkkiliikkeitä. Meitä ei kalliissa muotikaupoissa pyöriminen kiinnostanut, mutta Lushin liikkeessä kävimme ostamassa shampoota. Olen tykännyt Lushin kiinteistä shampoista erityisesti siksi, että ne ovat käteviä lentokoneiden nesterajoitusten takia. Shampoopalaa kun ei tarvitse tunkea nestepussiin tilaa viemään. Muutenkaan pieni shampoopala ei vie laukusta läheskään yhtä paljon tilaa kuin pulloshampoo. Hiustenpesun turvattuamme emme muuta sitten ostaneetkaan, vaan katselimme vain kävelykadun vilinää.

Santa Monica, California Santa Monica Pier, California Santa Monica Pier, CaliforniaSanta Monica Pier, CaliforniaSanta Monica Pier, CaliforniaSanta Monica Pier, CaliforniaOstoskatua suositumpi ajanviettopaikka lienee vuonna 1909 avattu Santa Monica Pier. Laiturilta löytyy Forrest Gump -elokuvan jälkimainingeissa perustettu Bubba Gump -liike ja pariskuntia viehättävä maailmanpyörä. Mekin ostimme liput tuohon kuuluisaan maailmanpyörään, jonka kierros ei onneksi saanut meitä yhtä kauhusta kankeiksi kuin eräällä matkalla Saksan Trierissä tivolissa testattu maailmanpyörä sai.

Valitettavasti Santa Monican maailmanpyörästä ja koko päivältä minulla ei ole tallessa yhtäkään kännykällä nappaamaani kuvaa, kiitos hajonneen muistikortin. Lievästi sanottuna harmittaa, mutta onni onnettomuudessa on, että sentään muut samalla kortilla olleet kuvat säilyivät edellisenä päivänä tekemäni varmuuskopioinnin ansiosta. Järkkärillä tuli onneksi tallennettua päivän aikana joitakin kuvia, ja toki myös Hemmo kuvaili omalla puhelimellaan. Teknisiä ongelmia on ollut viime aikoina enenevässä määrin, joten ei auta kuin toivoa, että kaikki mukana olevat rakkineet kestäisivät toimintakuntoisina matkan loppuun asti.

Santa Monica Pier, California Santa Monica Pier, California Santa Monica Pier, California

Palasimme Santa Monicasta Venice Beachille auringonlaskun aikaan ja kävimme vielä drinkeillä ravintolassa ennen yöpuulle vetäytymistä. Jos pitäisi valita yöpymispaikka Santa Monican tai Venice Beachin välillä, valitsisimme tämän lyhyen tutustumisen perusteella toistekin Venicen. Santa Monica vaikuttaa vähän turhan hienostuneelta meidän makuumme, sillä rosoisuus ja eläväisyys viehättävät. Hienoja paikkoja ne ovat silti molemmat, ja välimatka niiden välillä on lyhyt, joten molempiin ehtii tutustua jonkin verran jo yhden viikonlopun aikana.

Onko teistä lukijoista joku käynyt Venice Beachillä ja/tai Santa Monicassa? Mitä tykkäsit?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Amerikan Venetsia

Venice Beach on tunnettu sen rantakadulla pyörivistä hörhöistä. Kaikenlaista vipeltäjää mekin siellä näimme, mutta täytyy taas kerran todeta, että huhut taitavat olla paljon todellisuutta värikkäämpiä. Lähinnä törmäsimme muutamiin tyyppeihin ilman paitaa (nämä tapaukset olivat miehiä, joten he eivät saaneet aikaan suurta yleisöryntäystä) ja muutamiin erikoisesti pukeutuneisiin kulkijoihin. Siinä se.

Venice on tunnettu Muscle Beachistä eli ulkoilmakuntosalista. Huhujen mukaan salilla treenaavat todelliset järkäleet, ja sali onkin tunnettu myös historiastaan Arnold Schwarzeneggerin vanhana treenipaikkana. Meiltä jäivät jääkaappipakastimen kokoiset saliäijät ja -muijat näkemättä, mutta muutaman melko tavallisen näköisen kuntoilijan siellä jossain vaiheessa näimme. Muscle Beach on sinänsä näkemisen arvoinen, sillä onhan aika hauska idea laittaa kuntosali pystyyn rantahiekalle.

Venice Beach, Los Angeles Venice Beach, Los Angeles Venice Beach, Los Angeles

Venice on tunnettu upeista auringonlaskuistaan, joita mekin saimme todistaa. Venicen mahtavalla rannalla seisovat hengenpelastajien tornit kuin Baywatchissa konsanaan. ”Mutta missä ovat rantahiekalla punaisissa uikkareissa kirmaavat David Hasselhoff ja Pamela Anderson?”, käväisee väkisinkin mielessä rannan maisemia katsellessa.

Venice on tunnettu myös kanaaleistaan. Ne rakennettiin vuonna 1905 käsivoimin. Mahtoi olla kova duuni! Kanaalien takana oli suunnittelija Abbot Kinneyn idea Amerikan Venetsiasta. Vesiväylillä oli aluksi jopa gondolieereja veneineen, mutta Kinneyn suunnitelma kuitenkin lopahti ilmeisesti osittain sen takia, että autoilu saavutti suosiota ja veneillä liikkuminen kanaaleja pitkin alkoi vaikuttaa vanhanaikaiselta. Gondolieerit häipyivät, mutta kanaalit kuitenkin jäivät – ja rapistuivat. Ne kunnostettiin vasta 1990-luvun alussa, ja ainakin minun mielestäni alue näyttää nykyisellään oikein hyvältä.

Jenni Venicessä, Los Angelesissa Venice, Los Angeles

Rannan kävelykadulta on kanaaleille lyhyt matka, mutta niiden sijaintia ei välttämättä huomaa helposti (tai lainkaan!), jos ei osaa etsiä niitä. Me aloitimme kanaalikortteleihin tutustumisen Washington Bulevardin ja Strongs Driven kulmasta, läheltä Washingtonin ja Pacific Avenuen risteystä. Kadunkulmassa on pieni ja huomaamaton kyltti, joka osoittaa Venice Canals Walkwaylle.

Venice, Los Angeles Venice, Los Angeles Venice, Los Angeles

Kanaaleille saapuminen tuntuu hassulta, sillä niiden idyllisen hiljaisuuden keskellä on todella vaikea kuvitella olevansa massiivisessa Los Angelesin kaupungissa. Tunnelma kanaaleilla on rauhallinen. Toinen toistaan upeammat omakotitalot pistävät pohtimaan talojen hintalappuja. Sen verran komeita rakennuksia ne ovat ja niin poikkeuksellinen on kanaalien alue, että mistään halvoista kämpistä ei ole kyse.

Venice, Los Angeles Venice, Los Angeles

Taloissa on mahtavaa se, että ne ovat kaikki kovin erilaisia. Toiset ovat skandinaavisen selkeitä, toiset eteläeurooppalaisen rönsyisiä, kolmannet puisia ja kartanomaisia, neljännet suorastaan linnoja. Kanaalien alue on lopulta melko pieni, joten sen kiertämiseen ei kulu kovin kauan aikaa, vaikka kuinka pysähtelisi ja valokuvailisi. Venetsia (se alkuperäinen) alueesta tulee mieleen vain vesiväylien ja nimen takia – muuten alue on täysin erilainen kuin Venetsian rosoiset ja sokkeloiset korttelit.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail