Ensikosketus New Yorkiin

Aikamme Floridassa vierähti äkkiä, ja ennen kuin ehdimme oikein tajutakaan, oli maailmanympärimatkan viimeisen kohteen vuoro. Nokka siis kohti New Yorkia! Siirtymä sinne oli vain kaikkea muuta kuin sulava. Revimme itsemme Miamin-kämpällämme ylös kolmen aikaan aamuyöllä, pakkasimme kamat vuokra-autoon ja ajelimme Fort Lauderdalen lentokentälle. Autoa palauttaessa onnistuimme ajamaan halliin näkemättä työntekijää, joka kuittaa kaikki autot saapuneiksi, joten palautuskuitin saamiseksi piti vähän säätää. Saimme tästä hyvästä kummeksuvia katseita ja kommentteja Budget-vuokraamon työntekijältä. Kenttämuodollisuudet menivät jouhevasti, toisin kuin tullessamme, jolloin kentällä vallitsi kunnon kaaos.

Kaikki oli jees ja pääsimme koneeseen, mutta sitten homma lähti luistelemaan alamäkeen. Jonkin aikaa koneessa kykittyämme kaikki matkustajat paimennettiin ulos. New Yorkissa oli niin huono keli, ettei sinne voinut lentää. Odottelimme kentällä muutaman tunnin, pääsimme takaisin koneeseen, kykimme siellä lähes tunnin ja jouduimme taas ulos koneesta. Loppujen lopuksi pääsimme lähtemään 7,5 tuntia myöhässä puoli neljän aikaan iltapäivällä. Paksuun sumuun kääriytynyt New York otti meidät vastaan kuuden jälkeen illalla.

Kuvituksena on tällä kertaa Hemmon otoksia Isossa Ompussa hengailusta.

Brooklynissä BrooklynissäLensimme John F. Kennedyn kentälle, joten pystyimme hyödyntämään Air Trainiä ja matkustamaan sillä Howard Beachin metroasemalle. Etsimme lentokentällä Air Trainin terminaalista lipunmyyntiautomaattia, mutta turhaan. Lopulta nousimme vain kyytiin, kun olimme ensin kysyneet joltakin naiselta lippujen myynnistä. Nainen oli sitä mieltä, että eiköhän siellä junassa joku myyjä olisi. Myyjää ei ollut, mutta oli kyltti, että lipun voi maksaa Howard Beachillä tai jollain toisella asemalla. Tästä sepustuksesta saattoi joku jo arvata, että olimme New Yorkissa ensimmäistä kertaa.

Brooklyn Hights Promenadella Amerikkalainen koulubussi Flatiron buildingHoward Beachin asemalla metroa odotellessamme vilkuilin ympärilleni ja yritin aistia, millaiseen paikkaan olimme tulleet: vastasiko kaupunki mielikuviani vai tuntuiko se vieraalta. Arvatenkaan en saanut New Yorkista välittömästi mitään otetta. Nousimme A-linjan metroon, josta hyppäsimme pois Hoyt-Schermerhornin asemalla Brooklynissä. Siitä oli ehkä kilometrin kävelymatka Comfort Inn -hotellille, josta olimme varanneet huoneen ensimmäisiksi kuudeksi yöksi. Aurinko oli jo laskenut ja pimeillä kaduilla leijaili sumu. Tuli syksyinen fiilis, kun lämpötilakin oli aika eri luokkaa kuin Floridassa. Huoneen saatuamme lähdimme heti hakemaan iltapalaa läheisestä delistä. Kaduilla oli lähes tyhjää, mutta delissä kyllä ravasi asiakkaita sämpylöitä ja muuta särvintä ostamassa.

Minä Top of the Rockin näköalatasanteella Central Parkissa

Ensimmäisen New York -päivämme suunnitelmat kosahtivat lennon myöhästymiseen, eli emme ehtineet tehdä ensimmäisenä päivänä mitään muuta kuin raahautua hotellille ja syödä. Sitten olikin jo pakko kaatua sänkyyn.

Uuteen päivään herätessämme sumu oli hälvennyt ja keväinen New York esitteli meille parhaita puoliaan, kun kaivauduimme ylös pohjakerroksen hotellihuoneestamme ja lähdimme uteliaina tutkimaan meille kokonaan uutta kaupunkia. Arvatkaapa, mitä maamerkkiä menimme katsomaan ensimmäisenä?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Kuiva Everglades ja kokemuksia Fort Lauderdalesta

Jos joku halajaa pelkistettyä lentokokemusta, sellaisen tarjoaa ainakin Spirit Airlines. Tämä tuli koettua lennolla Limasta Fort Lauderdaleen. Lentokoneen penkit olivat hyvin ohutta mallia, joten niitä oli saatu mahdutettua koneeseen tavallista enemmän. Karjaluokan penkkejä ei saanut kallistettua ollenkaan (mikä oli ehkä hyvä, sillä tilaa tuntui muutenkin olevan poikkeuksellisen vähän). Lipun hintaan ei kuulunut mitään syötävää, mutta tässä ei taida nykypäivänä olla mitään kummallista. Erikoinen oli kuitenkin mielestäni sääntö, jonka mukaan lähtöportille ei saanut viedä yli litraa nesteitä. Tuo litrahan monilla täyttyy käsimatkatavaroissa olevista nesteistä, ja sellaisessa tilanteessa on turha yrittää Spiritin lennoilla ottaa kentältä juomapulloa mukaan, koska lentoyhtiön henkilökunta nappaa sen portilla pois. Lentokokemus oli niin riisuttu, että napotimme tuon kuusituntisen koneessa suorastaan huvittuneina.

Otin postauksen kuvat Evergladesin kansallispuistossa, jossa kävimme vierailulla.

Everglades, FloridaPerillä Fort Lauderdalessa opimme, että Jenkeistä todellakin löytyy niitä kenttiä, joilla asiat toimivat järjettömän hitaasti. (Aiemmin tällä matkalla Losissa olimme yllättyneet siitä, miten sutjakasti kaikki hoitui.) Maahantulomuodollisuuksien jono kiemurteli laukkuhihnojen välissä ja ihmiset kimpoilivat ihmeissään etsien jonon päätä. Lopulta reilun puolentoista tunnin jonottamisen jälkeen saimme hommat omalta osaltamme pakettiin ja pääsimme shuttlebussin kyydissä autovuokraamoon. Alle uudenkarhea maasturi – kokoa isompi kuin minkä olimme alun perin valinneet, koska liikkeessä oli liian hyvä myyjä – ja huristelemaan Floridan iltaan.

Olimme päättäneet yöpyä kolme yötä Fort Lauderdalessa Tropicana-motellissa ja siirtyä sitten Miamiin. Ennakko-odotukset huonettamme kohtaan eivät varsinaisesti olleet korkealla, sillä leffojen perusteella mielikuvamme motelleista oli vähän ankea. Saimme kuitenkin yllättyä positiivisesti. Huoneessa oli kaikki tarvittava (jääkaappi, mikro, kahvinkeitin jne.), hyvä suihku ja muhkea sänky. Kelpasi!

Kotka Evergladesin kansallispuistossa Kierroksella Evergladesin kansallispuistossa Everglades, FloridaHalusimme vierailla Evergladesin kansallispuistossa, joten ajelimme seuraavana päivänä Shark Valleyn sisäänkäynnille ja vierailukeskukseen. Sinne oli motellilta matkaa 106 kilometriä. Joka paikassa oli lättänää – olimmehan Floridassa.

Perillä otimme liput kahden tunnin turrejunatyyppiselle ajelulle. Kierroksen veti eläkeläisikäinen pariskunta: mies ajoi ja nainen toimi oppaana. Olimme paikalla huhtikuun puolivälissä ja sadekausi ei ollut vielä alkanut, joten koko suoalue oli todella kuivunut. Näimme tästä huolimatta paljon alligaattoreita ja kilppareita, koska toki joitakin vesiväyliä on kuivallakin kaudella olemassa. Lintuja oli jonkin verran. Opastus pelasti kierrosta jonkin verran, mutta pakko sanoa, että emme lähtisi toiste Evergladesiin huhtikuussa kuivuuden ja siitä johtuvan eläimien vähäisyyden takia. Lämpöä paikalla kyllä riitti ja hikoilimme itsemme tärviölle jo muutamassa tunnissa. Kuumuuden ja kuivuuden takia päätimme, ettemme kiertele Evergladesia tuota parin tunnin kierrosta enempää, vaikka puistomaksulla (10 taalaa henkilöautolta) olisikin saanut käydä puistossa vapaasti seitsemän seuraavan päivän ajan.

Everglades, Florida Everglades, Florida Alligaattori EvergladesissaKävimme pyörähtämässä Hard Rock Casinolla, kun sellainen kerran lähistöllä oli. Hard Rock Cafe Seminole Hotel & Casino sijaitsee Hollywoodissa jonkin matkaa Fort Lauderdalesta etelään. Menimme alun perin paikalle vain Rock Shopin takia, sillä niissä käyminen nyt vain kuuluu vakio-ohjelmaan, mutta nähtyämme massiivisen kasinon emme malttaneet olla viettämättä hetken aikaa sielläkin. Tupsahdimme parkkihallin hissistä suoraan kasinolle, jossa pelikoneet kilkattivat, valot välkkyivät, sikari tuoksui ja tunnelma oli kuin vanhoina hyvinä aikoina Ruotsin-laivoilla (tämä toteamus kaikella hyvällä), mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Kasinokompleksissa on lukuisia liikkeitä ja ravintoloita, ja tulimmekin siihen tulokseen, että jotkut varmaan viettävät lomansa vain siellä kierrellen, sillä kaikkea mahdollista on tarjolla.

Everglades, Florida Alligaattori EvergladesissaKoska meillä oli auto ja vieläpä kiva sellainen, käytimme Fort Lauderdalessa aikaa ihan vain lähiseuduilla kurvailuun. Pohdimme Kennedy Space Centerissä vierailua, mutta lopulta jätimme sen tekemättä, sillä ihan niin paljoa emme halunneet autossa yhden päivän aikana istua. Näin matkan viime metreillä löysäsimme vähän shoppailujarrua, mutta vain vähän. Hyvää sapuskaa tuli osteltua ja mätettyä, sillä Tropicana-motellia vastapäätä sijaitsee Winn-Dixien ruokakauppa, josta saimme kätevästi roudattua motellille kaikkea herkkua. Kolme yötä Fort Lauderdalessa hurahtivat nopeasti ja pian oli aika vaihtaa majapaikkaa Miamiin vähän keskeisemmälle seudulle.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Kahdeksas eli viimeinen kuukausi reissua takana

Jos jotain tässä on tullut havaittua niin se, että aika kiitää todella nopeasti. Olemme nimittäin palanneet Suomeen viime viikolla, eli unelmatrippi on tullut siinä mielessä päätökseensä. Täällä blogin puolella matkakertomuksestamme on kuitenkin jäljellä kokonaan tuo viimeinen eli kahdeksas kuukausi. Tarinoita maailmanympärimatkalta on siis luvassa vielä vino pino! Tähän väliin laitan eetteriin perinteisen kuukausikatsauksen.

Kuun alussa olimme vielä Buenos Airesissa, mutta jo kolmantena päivänä lensimme Peruun. Uusi maa, josta emme oikein tienneet, mitä odottaa. Mielikuvissamme Lima oli jostain syystä melko ankea paikka, mutta todellisuus osoittautui aivan toiseksi. Teimme Limasta käsin taatusti ikuisesti muistoissamme säilyvän matkan Machu Picchuun. Tuo kolmen yön keikka oli varmaankin koko maailmanympärimatkamme upein kokemus! Palasimme Machu Picchusta takaisin Limaan muutamiksi päiviksi, ja tuona aikana muun muassa hyödynsimme kansalaisoikeuttamme eli kävimme äänestämässä Suomen Perun suurlähetystössä.

Machu Picchu Montaña - kyltti Machu Picchu, Peru Lima, PeruLimasta matkamme jatkui halpojen lentojen innostamina Yhdysvaltojen Floridaan Fort Lauderdaleen. Hieman ehkä harmitti jättää Etelä-Amerikka taakse etenkin Perun huippuhyvien kokemusten jälkeen, mutta matkan oli jatkuttava ja lopulta viihdyimme Floridan auringonpaisteessa oikein hyvin. Majoituimme Fort Lauderdalessa ja naapurikaupunki Miamissa. Vuokrasimme auton kruisailua varten, kävimme Evergladesin luonnonpuistossa, kiertelimme Miamin art deco -kortteleissa, kävimme rannalla uimassa ja ihailemassa turkoosia vettä ja teimme päiväretken täydellisen söpöön Key Westiin.

Miami, Florida Key West, FloridaFloridasta lennähdimme matkamme viimeiseen etappiin, New Yorkiin. Sielläkään kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt, ja laitoimmekin siksi kunnon turrevaihteen päälle. Katsastimme monia ikonisia nähtävyyksiä, kuten Empire State Buildingin, Rockefeller Centerin näköalatasanteen Top of the Rockin, Brooklyn Bridgen ja Vapaudenpatsaan. Herkuttelimme dinereissa, kävimme hampurilaisilla, pirtelöillä ja pizzalla, ja vetelimme pariin otteeseen sushia napaan akuuttia Japanin-kaipuuta lääkitsemään. Reissummehan alkoi syksyllä Japanista, ja ilmeisesti matkan päättymisen läheisyys aiheutti etenkin minulle kovan kaipuun takaisin itään. (Tämä tarkoittanee pian uusia matkasuunnitelmia! Ennen niitä yritämme kuitenkin päästä takaisin kiinni arkeen maailmanympärimatkan jälkeen.)

New York City High Line, New YorkKävimme museoissa, teimme rentoja kävelylenkkejä keväisessä Central Parkissa, ihailimme televisiosta ja elokuvista tuttuja nättejä katuja ja kävimme myös shoppailemassa. Tätä jälkimmäistä harrastettiin sekä pakon edessä (New Yorkissa oli sinne saapuessamme todella viileää, vain muutama lämpöaste!) että huvin vuoksi. Mitään suuria hankintoja emme tehneet, mutta jotakin pientä kivaa ja tarpeellista kuitenkin. New York täytti kaikki odotukset, joskin minä taisin ihastua kaupunkiin Hemmoa enemmän.

Entä mitä muuta viimeiseen reissukuukauteen kuului? Tässä joitakin lukuja:

  • 6 lentomatkaa
  • 2 junamatkaa Andeilla
  • 2 pikkubussimatkaa Andeilla
  • 1 vuoren valloitus
  • 1 pala aitoa New York -juustokakkua
  • 2 vierailua Empire State Buildingiin (päivällä ja illalla)
  • 2 majapaikoissa liiskattua torakkaa
  • 1 kulutettu lisähappipullo
  • 4 museovierailua
  • päiväbudjetti keskimäärin 112,70 euroa/lätty (sisältää kaikki kulut, majoitukset ja liikkumiset, mutta ei maiden välisiä lentoja)

Tällaista settiä kuului viimeiseen reissukuukauteemme lyhyesti koottuna. Palaan kaikkiin näihin mahtaviin kohteisiin tarkemmin seuraavissa postauksissa. Tuloillaan on siis esimerkiksi upeita kuvia ja tunnelmia päräyttävästä Machu Picchusta ja majesteettisesta New Yorkista. Älähän jättäydy matkasta!

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail