Letkeää meininkiä Puerto Viejossa

Costa Rican Tortuguerosta poistuminen veneellä Moiniin oli melkein verrattavissa luontoretkeen turisteille, vaikka kyseessä oli vain kuljetuspalvelu paikasta A paikkaan B. Vene haki meidät suoraan Casa Marbellan laiturilta kymmeneltä aamupäivällä, joten ehdimme syödä rauhassa aamiaista ja kirjautua majatalosta ulos. Haimme Tortugueron kylän satamasta muutaman sadan metrin päästä kyytiin kuusi ihmistä lisää ja lähdimme veneilemään Moinia kohti. Alkumatkasta veneellä oli hyvä vauhti. Kuljettaja oli varsinainen luontoihminen ja pysähteli useita kertoja näyttämään kyytiläisille jokea reunustavasta metsiköstä bongaamiaan eläimiä. Näimme hänen ansiostaan krokotiileja, kaimaaneja, möly- ja hämähäkkiapinoita ja paljon lintuja. Näiden eläinhetkien vuoksi kyseessä oli kerrassaan ainutlaatuinen siirtymä kylästä toiseen.

Matkalla Tortuguerosta Puerto Viejoon Matkalla Tortuguerosta Puerto Viejoon

Välillä oli niin matalaa, että köröttelimme veneellä minimaalista vauhtia veneen ottaessa kiinni pohjaan. Näimme muutaman kiinni juuttuneen paatin, joiden kuljettajat reteästi hyppäsivät kahlaamaan veteen ja työntelivät veneitään eteenpäin. Joessa, jossa elää runsaasti kaimaaneja ja krokotiileja!

Saavuimme Moiniin kahden maissa iltapäivällä. Meidän etukäteen järjestämämme osuus päivän siirtymästä päättyi sinne, ja loppumatka Puerto Viejo de Talamancaan täytyi järjestää lennossa. Moinin satamassa väistelimme kyytiä tyrkyttäviä taksikuskeja ja pääsimme muutamalla taalalla jonkinlaisen satamamiesten työmatkabussin kyydissä linja-autoasemalle Limónin keskustaan. Päädyimme tähän bussiin, kun Hemmo kävi kysymässä satamassa seisoskelleelta miesjoukolta bussipysäkin sijaintia. Yksi kavereista tuli Hemmon mukana tien varteen ja hetken päästä paikalle kaarsi Yhdysvalloista tutun näköinen koulubussi. Limónissa ehdimme juuri passelisti puoli kolmen linja-autoon kohti Puerto Viejoa.

Linja-automatka Limónista Puerto Viejoon vei tunnin, ja matka oli sekä hikinen että pomppuinen. Ei toivoakaan, että bussissa olisi voinut esimerkiksi räpeltää tietokonetta, kun kaikki aika meni penkistä kiinni pitämiseen. Perillä raahauduimme Monte Sol -hostellille, joka oli kolmas (ja viimeinen) kiva majapaikkamme Costa Ricassa. Ensimmäistä kertaa koko matkan aikana meillä oli sängyn päällä moskiittoverkko, jonka alle kömpiä yöksi hyttysinvaasiota pakoon. Huoneessamme ei ollut ilmastointia, mutta pärjäsimme tuulettimen turvin, vaikka sää olikin Puerto Viejossa erittäin lämmin. Hostellilta oli lyhyt kävelymatka keskustaan, siivous pelasi ja huone oli mukavan kokoinen. Voimme suositella!

Hemmo Puerto Viejossa

Olin jutellut sisäänkirjautumisen yhteydessä respassa espanjaksi, mutta myöhemmin tajusimme, että tuo respan kaveri eli paikan omistaja olikin saksalainen. Saksaa ei harmillisesti tullut hänen kanssaan muutamaa lausetta enempää treenattua, sillä emme ostaneet hostellin kautta lippuja tai muutenkaan tarvinneet vastaanotosta apua. Kaverilta taittui myös englanti, joten yhteisiä kieliä oli peräti kolme. Eurooppalaiset ovat kyllä ihanan kielitaitoista väkeä.

Puerto Viejo, Costa Rica Puerto Viejo, Costa Rica

Heti Puerto Viejoon saavuttuamme oli selvää, että olimme todellakin saapuneet Karibianmeren rannan lomakohteeseen. Tortugueron kylässä olimme toki myöskin samaisen meren rannalla, mutta Tortuguerossa toiminta keskittyy kansallispuiston ympärille. Puerto Viejo sen sijaan on rehti rantakohde, jossa on Karibianmeren letkeä meininki. Reggae raikuu, kaduilla näkyy rastapäitä ja surffilautoja kantavia matkalaisia. Letkeän meiningin lieveilmiönä ovat turisteille huumeita kaupittelevat jampat. Heitä ei onneksi ollut meidän vierailumme aikaan kovin paljoa. Sen verran kuitenkin, että jokunen tyrkytti meillekin tuotteitaan, kun kävelimme illalla kylillä.

Puerto Viejossa nautimme lämpimästä säästä ja herkuttelimme ravintoloissa. Ravintoloita on Puerto Viejossa runsaasti, joten jokaiseen makuun löytyy varmasti jotakin. Me keskityimme enimmäkseen paikallista ruokaa tarjoaviin, edullisiin paikkoihin. Esimerkiksi El Che -nimisessä paikassa kävimme kahdesti. Paikallinen casado-annos oli siellä erittäin täyttävä ja myös herkullinen. Casado on tyypillinen costaricalainen annos, joka koostuu riisistä, pavuista ja lihasta. El Chen palvelua emme voi kehua erityisen ystävälliseksi, sillä tarjoilijoilta ei juuri hymyä saati tervehdyksiä tai muutakaan puhetta juuri herunut, mutta annokset kuitenkin tulivat pöytään tilausten mukaisesti. Edullinen ja hyvä aamiainen puolestaan löytyi Soda Caribe -nimisestä paikasta hostellin läheltä.

Puerto Viejo, Costa Rica

Viimeisen yön Puerto Viejossa vietimme Kaya’s Place -nimisessä hostellissa. Olimme järjestäneet maahantuloviranomaisia varten poistumisliput maasta ennen Costa Ricaan saapumista, ja noiden lippujen takia olimme joutuneet varaamaan myös viimeisen yön majoituksen etukäteen. Muuten Caribe Shuttlen henkilökunta ei olisi tiennyt, mistä meidät pitää lähtöaamuna noutaa. Niinpä siirryimme viimeiseksi yöksi toiseen majapaikkaan. Siellä henkilökunta oli oikein ystävällistä, mutta huoneemme oli aika ankea. Siinä esimerkiksi oli ikkunalasien paikalla vain hyttysverkkoa. Se oli tietysti parempi kuin jos verkkoakaan ei olisi ollut, joten eipä siinä mitään. Hostellilla oli hiljaista, joten äänieristyksen puute ei haitannut.

Sen sijaan suihkupää, joka oli kuvottavan ruskean mönjän peitossa, häiritsi suihkua ottaessa jo jonkin verran. Vielä enemmän häiritsi veden kammottava haju ja hostellin pihamaalla leijaillut silkka paskanlöyhkä. Olisi pitänyt arvata, että eihän tästä kombosta hyvää seuraa. Aamuyöllä vointini alkoi olla vähän epämääräinen eikä mennyt kauaa, kun tajusin saaneeni seurakseni jonkinlaisen vatsapöpön. Tietenkin juuri sinä aamuna, kun tiedossa oli monen tunnin matkustaminen Panamaan!

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Omatoiminen kiertomatka Costa Ricassa

Costa Ricassa on valtavasti nähtävää ja koettavaa. Erityisesti maa on tunnettu monipuolisesta luonnostaan, mutta myös rantaloman viettäjät ja vesiurheilijat löytävät sieltä tekemistä. Meillä oli vaikeuksia päättää, millaisen kierroksen tekisimme Costa Ricassa. Tyynenmeren rannikolla kiinnosti esimerkiksi Samaran kylä, sillä kaipasimme snorklaamaan, mutta samoin kiinnostivat Monteverden alueen pilvimetsät, Arenal-tulivuoren alue, luonnonpuistot ja Karibianmeren puoleisen rannikon letkeä meininki.

Maassa vietettävä aika oli pakko päättää etukäteen, sillä maahan saapuvilta turisteilta vaaditaan todiste pois lähtemisestä – siis käytännössä lento- tai muu matkalippu pois maasta. Toki olisimme voineet kahlata läpi lentoyhtiöiden pikkuprinttejä ja varata jotkut lennot, jotka olisimme saaneet peruttua ilman kuluja. Tähän emme ole kuitenkaan halunneet lähteä minkään kohteen osalta, vaan olemme mieluummin käyttäneet aikamme todellisten matkasuunnitelmien tekemiseen. Niinpä olimme järjestäneet ennen Costa Ricaan lentämistä yhdistetyn bussi- ja venematkan Costa Ricasta Panaman puolelle.

Tortuguero, Costa RicaMeillä oli Costa Ricassa aikaa kaksi viikkoa. Matkareittiä suunnittelimme sen mukaan, mikä olisi mielestämme järkevää käytettävissä olevaan aikaan nähden. Halusimme nähdä mahdollisimman paljon, mutta emme kuitenkaan juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen tai käyttää puolta maassa viettämästämme ajasta bussissa kykkien. Tässä kohtaa karsiutui pois Tyynenmeren rannikko, sillä se poikkesi liikaa muulta hahmottelemaltamme reitiltä.

Päädyimme matkaamaan bussilla San Josésta Monteverdeen Santa Elenan kylään (matka-aika 4,5 h), Monteverdestä yhdistetyllä pakettiauto- ja venekyydillä Arenal-tulivuoren kupeeseen La Fortunan kylään (4,5 h), Arenalista yhdistetyllä pakettiauto- ja venekyydillä Tortugueron kansallispuistoon Tortugueron kylään (6 h) ja sieltä veneellä ja bussilla Puerto Viejon lomakylään Karibianmeren rannalle (7 h).

Vähän turhaksi näistä paikoista osoittautui La Fortuna, koska emme yksinkertaisesti jaksaneet tehdä siellä mitään retkiä ja itse kylässä ei paljoa nähtävää ollut. Arenal-tulivuori ei näkynyt kylään pilvisen sään takia, eikä vuori ollut aktiivinen vierailumme aikaan. Lepopäivät ovat kuitenkin hyvästä, joten tuokin pysähdys tuli tarpeeseen.

Tortuguero, Costa RicaVastaavaa Costa Rican -kierrosta suunnittelevien kannattaa huomioida, että ilmasto vaihtelee eri kohteiden välillä reippaasti. Meillä oli Monteverdessä päällä pitkähihaiset paidat ja pitkät housut, koska oli niin kylmää ja tuulista. Myös sadetakit tulivat Monteverdessä tarpeeseen. Puerto Viejossa puolestaan hikoilimme helletamineista huolimatta kuin siat.

Toinen huomionarvoinen asia on matkustustapa. Kuten edellä olevasta sepustuksesta voi huomata, välimatkoja taitetaan Costa Ricassa usein pienillä autoilla suurten bussien sijaan ja veneet ovat myös yleinen kulkuneuvo. Esimerkiksi Santa Elenasta pääsee La Fortunaan myös tavallisella bussilla, mutta silloin täytyy matkustaa ensin seitsemän tuntia, odottaa muutama tunti paikassa X ja jatkaa sen jälkeen bussimatkaa jokunen tunti lisää. Me sanoimme tälle ei kiitos ja otimme suosiolla hieman kalliimman, mutta vain nelisen tuntia kestävän yhdistetyn pakettiauto- ja venekyydin.

Kolmas asia ovat tiet. Osa costaricalaisista teistä on aivan järkyttävän huonossa kunnossa. Niitä pitkin matkustaminen ei ole mikään nautinto, sillä auto saattaa pomppia hervottomasti. Veikkaisin, että autossa matkapahoinvointia potevalle etapit voivat olla aikamoista kärsimystä, samoin selkävikaisille.

Pakettiautoissa oli ajoittain ahdasta, kun auto oli viimeistä paikkaa myöten täynnä väkeä. Toisilla etapeilla taas oli väljempää. Venematkat olivat kaikkein parhaita, sillä vesistöjä reunustavista tiheistä metsistä saattoi bongailla monenlaisia eläimiä. Veneiden kuljettajat myös olivat usein hyviä eläinbongareita. He saattoivat pysäyttää veneen näyttääkseen kyytiläisille vaikkapa apinoita tai krokotiileja. Astetta kiinnostavampia siirtymiä siis!

Tortuguero, Costa RicaJos mielikuvissa siintää halpisloma, Costa Rican hintataso saattaa yllättää ikävästi. Majoitus ei ole pahin rasti hinnan puolesta, mutta laatu on eri asia. Me maksoimme majoituksesta keskimäärin 32,50 euroa yöltä. Se on hyvin lähellä kaikkien tällä matkalla tähän mennessä käyttämiemme majoituspaikkojen keskimääräistä yöhintaa. Majapaikoista kolme oli hyviä ja kolme ala-arvoisia. Joukossa oli yksi kämäinen hostelli jaetulla kylpyhuoneella (San José), kaksi loistavaa bed & breakfastia (Santa Elena ja Tortuguero), yksi homeinen hotelli torakkavierailla (La Fortuna), yksi erittäin hyvä hostelli omalla kylppärillä (Puerto Viejo) sekä yksi verkkoikkunallinen ja paskanhajuinen hostellihuone omalla, saastaisella kylppärillä ja terassilla (Puerto Viejo). Missään muussa maassa saman hintaluokan majapaikkojen välillä ei ole ollut niin suurta laatuvaihtelua kuin Costa Ricassa.

Ruuasta maksoimme keskimäärin 14 euroa päivässä per naama. Ruokakuluja alensi se, että aamiainen kuului hintaan kahdessa käyttämässämme majapaikassa. Kävimme joka päivä syömässä jotakin ulkona, mutta pyrimme löytämään mahdollisimman edullisia paikkoja. Löysimmekin muutaman paikan, joissa annoksen ja juoman sai noin seitsemällä eurolla. Kylillä kierrellessämme ja ruokalistoja vilkuillessamme näimme, että monissa ravintoloissa hinta olisi ollut paljon kalliimpi.

Kun huomioidaan kaikki Costa Ricassa kuluttamamme rahat, meillä meni keskimäärin rahaa noin 50 euroa päivässä henkeä kohti. Vertailun vuoksi: Vietnamissa meillä meni aikanaan rahaa noin 38 euroa päivässä per lärvi, Kambodzassa 35 euroa per lärvi ja Thaimaassa alle 30 euroa per lärvi. Costa Ricassa voi siis elää suhteellisen edullisesti, kun oikein yrittää, mutta Kaakkois-Aasian hintoihin lienee mahdoton päästä. Maa ei ole halvimmasta päästä turistikohteiden ravintolahintojen osalta. Erilaiset retket ja pääsyliput eivät myöskään ole erityisen edullisia.

Tortuguero, Costa Rica

Eläinbongailun saralla Costa Rica on vailla vertaansa, mutta ei tietenkään joka puolelta. Meidän reitillämme Tortugueron kansallispuisto oli parasta aluetta elikoiden tiirailuun. Eläimiä oli välillä niin paljon, että oli hankaluuksia päättää, mihin suuntaan katse kannattaisi kohdistaa. Kerron tarkemmin kokemuksistamme Costa Ricassa seuraavissa postauksissa.

Onko Costa Rica sinun haaveissasi? Mitä haluaisit siellä nähdä ja kokea?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Puoli vuotta reissua takana

Jälleen on yksi kuukausi vierähtänyt, ja sitä myöten olemme olleet matkalla jo huikeat puoli vuotta! Virstanpylvästä ei ainakaan toistaiseksi ole juhlittu millään tavoin, sillä olemme olleet viimeisen viikon ajan enemmän tai vähemmän potilaina. Reissussa sattuu ja tapahtuu!

Kuun alussa olimme keskellä Tyyntämerta Cookinsaarten Rarotongalla. Vauhdikkaan kaksi kuukautta kestäneen Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kiertelyn jälkeen viikko samassa paikassa ilman nettiä rauhoitti mukavasti. Kävimme snorklaamassa, mopoilimme ympäri saarta ja katsoimme ensimmäistä kertaa koko reissun aikana kunnolla telkkaria. Tom Cruise -maratonit upposivat hyvin! Viikon jälkeen alkoi jo olla vähän ikävä sivistyksen pariin, ja oli aika lentää Los Angelesiin. Enkelten kaupunki yllätti: viihdyimme paremmin kuin osasimme odottaa, eikä haittaisi käydä Losissa joskus toistekin. Los Angelesista on tulossa vielä lisää postauksia ennen kuin läväytän blogiin kirjoituksia ajastamme Costa Ricassa, jonne menimme Los Angelesin jälkeen.

Venice Beach, Los Angeles Venice Beach, Los Angeles Staples Center, Los Angeles

Costa Ricassa teimme parin viikon mittaisen omatoimisen kiertomatkan. Kävimme sotkuisen pääkaupungin, San Josén, lisäksi pilvimetsistään tunnetussa Monteverdessä, Arenal-tulivuoren juurella La Fortunassa, eläimiä kuhisevassa Tortuguerossa ja rantalomakohteena tunnetussa Puerto Viejossa. Näistä erityisesti Tortugueron kansallispuisto oli mieleenpainuva kokemus. Costa Ricasta noin yleisesti voimme todeta, että maailman reikäisimmät tiet -kisassa rupuisimmatkin suomalaiset mökkitiet jäävät heittämällä toiseksi verrattuna costaricalaisiin teihin. Useimmat automatkat maassa eivät sovi herkkäperseisille! Poteronkaivuualueita muistuttavien teiden lisäksi kulkuväylinä maassa toimivat joet ja järvet, joten vaikka emme käyneet ainoallakaan saarella, matkasimme veneellä useaan otteeseen.

Kuun viimeisenä päivänä matkustimme Panaman puolelle Bocas del Toroon. Kahdella eri autolla ja yhdellä veneellä tehty matka sujui yllättävän hyvin siihen nähden, että allekirjoittanut sairastui lähtöaamua edeltäneen yön aikana ruokamyrkytykseen…

Puerto Viejo, Costa Rica Matkalla Tortuguerosta Puerto Viejoon

Entä mitä muuta kuudenteen reissukuukauteen kuului? Tässä joitakin lukuja:

  • 1 skootterin vuokraus
  • 2 lentomatkaa
  • 2 bussimatkaa
  • 1 venematka
  • 3 pakettiauto + vene -yhdistelmämatkaa
  • 1 kansainvälisen päivämäärärajan ylitys
  • 7 costaricalaista olutta
  • 1 loppuun kulutettu hyttysmyrkkysuihke
  • 1 ruokamyrkytys
  • 2 moskiittoverkon alla nukuttua yötä
  • lukuisia eläinhetkiä: krokotiileja, kaimaaneja, apinoita, laiskiaisia, liskoja…
  • päiväbudjetti keskimäärin 59,75 euroa/lätty (sisältää kaikki kulut, majoitukset ja liikkumiset, mutta ei lentoja)

Toukokuun alussa oleva kotiinpaluupäivä on alkanut jo muistutella takaraivossa. Vielä on kuitenkin reissua melkein neljäsosa jäljellä, ja siitä ilosta otetaan kaikki irti. Meitsin espanjantaidon testaaminen tositilanteissa jatkuu vielä jonkin aikaa, sillä matkan loppuaika on tarkoitus pyöriä Amerikan mantereilla. Pysykäähän linjoilla!

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail