Matkantekoa kohti Tortugueron kansallispuistoa

Jatkoimme Costa Rica -kierrostamme Monteverdestä Arenal-tulivuoren juurelle sateisissa merkeissä. Matkan ensimmäinen osuus taitettiin pakettiautolla ja juuri kun kuvittelimme, ettei tie voisi huonommaksi muuttua, se muuttui vieläkin reikäisemmäksi ja mutaisemmaksi. Matka eteni hitaasti, mutta perille päästiin tien kunnosta, sankasta sumusta ja sateesta huolimatta. Pakettiauto vaihtui noin kolmen tunnin ajon jälkeen veneeseen, jolla tykiteltiin Arenal-järveä pitkin noin tunti. Lopuksi vaihdettiin jälleen kulkupeli autoon viimeistä puolen tunnin etappia varten. Perillä La Fortunan kylässä emme jaksaneet lähteä retkille vaan käytimme aikamme siellä ihan vain oleiluun, matkajärjestelyjen tekemiseen ja tietokoneen teknisten ongelmien kanssa taistelemiseen.

 

 

 

 

Kahden yön jälkeen jatkoimme matkaa Tortugueron kansallispuistossa sijaitsevaan Tortugueron kylään. Odottelimme aamuvarhaisella kyytiä hotellin edessä ja juttelimme ranskalaisen matkailijan kanssa, jonka kyyti oli jo puolitoista tuntia myöhässä. Meillä alkoi hiipiä epäilys jos toinenkin mieleen siinä vaiheessa, kun omakin kyytimme oli parikymmentä minuuttia luvatusta myöhässä. Oma kyytimme onneksi saapui melkein heti sen jälkeen, kun olin pyytänyt vastaanoton miestä soittamaan kuljetusfirmaan. Jätimme ranskalaisen turistin selvittelemään ikävää tilannettaan ja nousimme pakettiauton kyytiin. Matka Tortugueroon taittui mukavia jutustellen espanjalaisen, mutta nykyisin Bostonissa asuvan pariskunnan kanssa. Tie oli paremmassa kunnossa kuin edellisellä etapilla Monteverdestä Arenaliin. Matkan hintaan kuului lounas, jonka nautimme yhden maissa iltapäivällä La Pavonassa samalla kun odottelimme veneen lähtöä Tortugueroon.

 

Matka kapean veneen kyydissä viidakon keskellä virtaavaa jokea pitkin oli elämys itsessään. Heti alkumatkasta veneen oikealla puolella oli krokotiili, jonka allekirjoittanut tietenkin onnistui missaamaan. Samoin onnistuin olemaan huomaamatta puussa roikkunutta hämähäkkiapinaa. Hemmo luonnollisesti näki molemmat elukat. Vene hajosi matkalla ja sen korjaamiseen kului kuljettajalta kymmenisen minuuttia. Meitä nauratti, sillä tämä ei ollut ensimmäinen (eikä varmaan viimeinenkään) kerta, kun vene hajoaa meidän matkoillamme. Onneksi kyseessä oli moottorivika eikä esimerkiksi reikä veneen pohjassa, sillä krokotiileja ja kaimaaneja kuhisevalla joella olisi ollut aika huolestuttavaa olla uppoavan veneen kyydissä.

Saavuimme Tortugueron kylään kolmen jälkeen iltapäivällä seitsemän tunnin matkustamisen jälkeen. Satamasta oli vain muutaman sadan metrin matka Casa Marbellaan, josta olimme varanneet majoituksen. Casa Marbella löytyi sattumalta verkossa seikkaillessamme. Sinne pystyy tekemään varauksen vain olemalla yhteydessä suoraan majataloon. Paikka on suosittu, eikä meillekään löytynyt sellaista huonetta, jota alun perin pyysimme. Saimme kuitenkin paremman huoneen samaan hintaan kuin mitä alun perin pyytämämme perushuone olisi kustantanut, kun varasimme samalla myös majatalon järjestämän veneretken Tortugueron kansallispuistoon. Järjestely sopi meille enemmän kuin hyvin, sillä olisimme joka tapauksessa varanneet retken, ja nyt meidän ei tarvinnut järjestää asiaa erikseen.

Casa Marbellaan päästyämme vastaanoton työntekijä kertoi heti seuraavan päivän retken aikataulun: lähtö olisi kello 5.45 aamulla. Tiedossa oli taas aikainen nousu. Huoneemme oli tilava kulmahuone joelle päin. Varusteluun kuului kolme sänkyä, oma kylppäri (luonnollisesti itsarisuihkulla varustettuna) ja tuuletin. Ilmastointia ei ollut, ja se tuntui aluksi vähän vikatikiltä, sillä oli todella kuuma. Sää kuitenkin viileni iltaisin sen verran, että saimme nukuttua. Casa Marbellassa aamiainen kuului huonehintaan, henkilökunta oli kielitaitoista ja kaikkialla oli siistiä. Majatalo oli Costa Ricassa käyttämistämme majoituksista parhaasta päästä – niitähän oli kolme hyvää ja kolme huonoa.

Tortuguero sijaitsee kapealla kaistaleella meren ja joen välissä. Kävimmekin heti katsomassa Karibianmerta, jonne oli joen varressa sijaitsevalta majataloltamme matkaa ehkä 50 metriä. Rantahiekka oli mustaa. Aallot olivat korkeat ja merivesi oli rannassa aivan sotkeutunutta. Hostellilla olikin varoitus, ettei meri sovellu aallokon takia uimiseen oikeastaan koskaan. Joen varteen rakennettu Tortugueron kylä on niin pieni, että sen kävelee päästä päähän hetkessä. Kävimme katselemassa kylän tarjontaa, piipahdimme matkamuistomyymälässä ja haimme kaupasta evästä hostellille. Ilta oli siinä vaiheessa jo hämärtynyt ja hyttyset olivat heränneet koloistaan. Listimme niitä huoneessa hyvän tovin ennen kuin olimme kohtalaisen varmoja, että emme tulisi yön aikana syödyiksi.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Omatoiminen kiertomatka Costa Ricassa

Costa Ricassa on valtavasti nähtävää ja koettavaa. Erityisesti maa on tunnettu monipuolisesta luonnostaan, mutta myös rantaloman viettäjät ja vesiurheilijat löytävät sieltä tekemistä. Meillä oli vaikeuksia päättää, millaisen kierroksen tekisimme Costa Ricassa. Tyynenmeren rannikolla kiinnosti esimerkiksi Samaran kylä, sillä kaipasimme snorklaamaan, mutta samoin kiinnostivat Monteverden alueen pilvimetsät, Arenal-tulivuoren alue, luonnonpuistot ja Karibianmeren puoleisen rannikon letkeä meininki.

Maassa vietettävä aika oli pakko päättää etukäteen, sillä maahan saapuvilta turisteilta vaaditaan todiste pois lähtemisestä – siis käytännössä lento- tai muu matkalippu pois maasta. Toki olisimme voineet kahlata läpi lentoyhtiöiden pikkuprinttejä ja varata jotkut lennot, jotka olisimme saaneet peruttua ilman kuluja. Tähän emme ole kuitenkaan halunneet lähteä minkään kohteen osalta, vaan olemme mieluummin käyttäneet aikamme todellisten matkasuunnitelmien tekemiseen. Niinpä olimme järjestäneet ennen Costa Ricaan lentämistä yhdistetyn bussi- ja venematkan Costa Ricasta Panaman puolelle.

Tortuguero, Costa RicaMeillä oli Costa Ricassa aikaa kaksi viikkoa. Matkareittiä suunnittelimme sen mukaan, mikä olisi mielestämme järkevää käytettävissä olevaan aikaan nähden. Halusimme nähdä mahdollisimman paljon, mutta emme kuitenkaan juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen tai käyttää puolta maassa viettämästämme ajasta bussissa kykkien. Tässä kohtaa karsiutui pois Tyynenmeren rannikko, sillä se poikkesi liikaa muulta hahmottelemaltamme reitiltä.

Päädyimme matkaamaan bussilla San Josésta Monteverdeen Santa Elenan kylään (matka-aika 4,5 h), Monteverdestä yhdistetyllä pakettiauto- ja venekyydillä Arenal-tulivuoren kupeeseen La Fortunan kylään (4,5 h), Arenalista yhdistetyllä pakettiauto- ja venekyydillä Tortugueron kansallispuistoon Tortugueron kylään (6 h) ja sieltä veneellä ja bussilla Puerto Viejon lomakylään Karibianmeren rannalle (7 h).

Vähän turhaksi näistä paikoista osoittautui La Fortuna, koska emme yksinkertaisesti jaksaneet tehdä siellä mitään retkiä ja itse kylässä ei paljoa nähtävää ollut. Arenal-tulivuori ei näkynyt kylään pilvisen sään takia, eikä vuori ollut aktiivinen vierailumme aikaan. Lepopäivät ovat kuitenkin hyvästä, joten tuokin pysähdys tuli tarpeeseen.

Tortuguero, Costa RicaVastaavaa Costa Rican -kierrosta suunnittelevien kannattaa huomioida, että ilmasto vaihtelee eri kohteiden välillä reippaasti. Meillä oli Monteverdessä päällä pitkähihaiset paidat ja pitkät housut, koska oli niin kylmää ja tuulista. Myös sadetakit tulivat Monteverdessä tarpeeseen. Puerto Viejossa puolestaan hikoilimme helletamineista huolimatta kuin siat.

Toinen huomionarvoinen asia on matkustustapa. Kuten edellä olevasta sepustuksesta voi huomata, välimatkoja taitetaan Costa Ricassa usein pienillä autoilla suurten bussien sijaan ja veneet ovat myös yleinen kulkuneuvo. Esimerkiksi Santa Elenasta pääsee La Fortunaan myös tavallisella bussilla, mutta silloin täytyy matkustaa ensin seitsemän tuntia, odottaa muutama tunti paikassa X ja jatkaa sen jälkeen bussimatkaa jokunen tunti lisää. Me sanoimme tälle ei kiitos ja otimme suosiolla hieman kalliimman, mutta vain nelisen tuntia kestävän yhdistetyn pakettiauto- ja venekyydin.

Kolmas asia ovat tiet. Osa costaricalaisista teistä on aivan järkyttävän huonossa kunnossa. Niitä pitkin matkustaminen ei ole mikään nautinto, sillä auto saattaa pomppia hervottomasti. Veikkaisin, että autossa matkapahoinvointia potevalle etapit voivat olla aikamoista kärsimystä, samoin selkävikaisille.

Pakettiautoissa oli ajoittain ahdasta, kun auto oli viimeistä paikkaa myöten täynnä väkeä. Toisilla etapeilla taas oli väljempää. Venematkat olivat kaikkein parhaita, sillä vesistöjä reunustavista tiheistä metsistä saattoi bongailla monenlaisia eläimiä. Veneiden kuljettajat myös olivat usein hyviä eläinbongareita. He saattoivat pysäyttää veneen näyttääkseen kyytiläisille vaikkapa apinoita tai krokotiileja. Astetta kiinnostavampia siirtymiä siis!

Tortuguero, Costa RicaJos mielikuvissa siintää halpisloma, Costa Rican hintataso saattaa yllättää ikävästi. Majoitus ei ole pahin rasti hinnan puolesta, mutta laatu on eri asia. Me maksoimme majoituksesta keskimäärin 32,50 euroa yöltä. Se on hyvin lähellä kaikkien tällä matkalla tähän mennessä käyttämiemme majoituspaikkojen keskimääräistä yöhintaa. Majapaikoista kolme oli hyviä ja kolme ala-arvoisia. Joukossa oli yksi kämäinen hostelli jaetulla kylpyhuoneella (San José), kaksi loistavaa bed & breakfastia (Santa Elena ja Tortuguero), yksi homeinen hotelli torakkavierailla (La Fortuna), yksi erittäin hyvä hostelli omalla kylppärillä (Puerto Viejo) sekä yksi verkkoikkunallinen ja paskanhajuinen hostellihuone omalla, saastaisella kylppärillä ja terassilla (Puerto Viejo). Missään muussa maassa saman hintaluokan majapaikkojen välillä ei ole ollut niin suurta laatuvaihtelua kuin Costa Ricassa.

Ruuasta maksoimme keskimäärin 14 euroa päivässä per naama. Ruokakuluja alensi se, että aamiainen kuului hintaan kahdessa käyttämässämme majapaikassa. Kävimme joka päivä syömässä jotakin ulkona, mutta pyrimme löytämään mahdollisimman edullisia paikkoja. Löysimmekin muutaman paikan, joissa annoksen ja juoman sai noin seitsemällä eurolla. Kylillä kierrellessämme ja ruokalistoja vilkuillessamme näimme, että monissa ravintoloissa hinta olisi ollut paljon kalliimpi.

Kun huomioidaan kaikki Costa Ricassa kuluttamamme rahat, meillä meni keskimäärin rahaa noin 50 euroa päivässä henkeä kohti. Vertailun vuoksi: Vietnamissa meillä meni aikanaan rahaa noin 38 euroa päivässä per lärvi, Kambodzassa 35 euroa per lärvi ja Thaimaassa alle 30 euroa per lärvi. Costa Ricassa voi siis elää suhteellisen edullisesti, kun oikein yrittää, mutta Kaakkois-Aasian hintoihin lienee mahdoton päästä. Maa ei ole halvimmasta päästä turistikohteiden ravintolahintojen osalta. Erilaiset retket ja pääsyliput eivät myöskään ole erityisen edullisia.

Tortuguero, Costa Rica

Eläinbongailun saralla Costa Rica on vailla vertaansa, mutta ei tietenkään joka puolelta. Meidän reitillämme Tortugueron kansallispuisto oli parasta aluetta elikoiden tiirailuun. Eläimiä oli välillä niin paljon, että oli hankaluuksia päättää, mihin suuntaan katse kannattaisi kohdistaa. Kerron tarkemmin kokemuksistamme Costa Ricassa seuraavissa postauksissa.

Onko Costa Rica sinun haaveissasi? Mitä haluaisit siellä nähdä ja kokea?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail