Olemme vuosien mittaan kävelleet Euroopassa lukuisia hienoja patikointireittejä. Erityisesti meitä kiinnostavat erilaiset rotkoreitit, sillä niiden varrella maisemat tuntuvat poikkeuksetta olevan sykähdyttäviä. Kanjonireiteillä isot korkeuserot, jylhät seinämät ja kuohuva vesi tekevät mielestäni maisemasta kiinnostavan ja varmistavat, että talsiminen ei käy tylsäksi! Tässä jutussa keskityn lyhyisiin, muutaman tunnin aikaa vieviin päiväpatikointireitteihin, jotka sopivat monille matkalaisille eivätkä vaadi erityisen kovaa kuntoa.
Rotkoreittejä löytyy etupäässä vuoristoisilta seuduilta, joten Alppien seutu ja muut vuoristoiset alueet on hyvää maaperää kanjonireittien metsästykseen. Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä on paljon vaihtoehtoja, mutta rotkoreittejä löytyy myös muun muassa Espanjasta, Ranskasta ja Sloveniasta. Alta löydät vinkkejä eri maiden reiteistä.
Itävallan rotkoreittejä patikointiin
Itävallasta löytyy runsaasti upeita patikointireittejä. Rotkoreiteistä me olemme käyneet patikoimassa siellä tähän mennessä Kitzlochklammin, Lammerklammin ja Leutaschklammin reitit.
Itävalta: Kitzlochklamm
Itävallan Alpeilla Taxenbachin kylässä sijaitseva Kitzlochklammin rotkoreitti on kätevällä paikalla käytännössä kylän keskustassa. Oikein muuta nähtävää Taxenbachissa ei taida oikein ollakaan, mutta vain 20 kilometrin päästä alkaa kuuluisa Alpit ylittävä Grossglockner Hochalpenstrasse. Kitzlochklamm on siis kätevästi yhdistettävissä esimerkiksi Grossglocknerin vuoristotien ajamiseen.
Paljon portaita sisältävällä Kitzlochklammin reitillä kuljetaan kaiken varalta kypärät päässä. Reitillä on muutama matalahko tunneli ja kenties rotkoa ympäröivistä kallioseinämistä saattaa irrota kivenmurikoita. Reitti on suljettu talvikaudella lokakuun lopulta toukokuun puoliväliin. Sisäänpääsy on maksullinen. Reitin kävelyyn menee noin 1,5–2 tuntia ja sillä on pituutta 1,5 kilometriä. Reittiä voi myös laajentaa jatkamalla matkaa Maria Elendin kappelille, jolloin matkaan menee kaikkiaan noin 3 tuntia.
Lisätietoa:
Itävalta: Lammerklamm
Itävallassa Gollingin lähettyvillä sijaitseva Lammerklammin patikointireitti on oikeastaan kauttaaltaan kapea ja vie kävijän korkealle kallioseinämien reunalle. Reitin kohokohtiin kuuluvat upeiden rotko- ja koskimaisemien ohella rotkon ylittävä korkea ritiläsilta sekä rotkon toisessa päässä sijaitseva osuus, jolla laskeudutaan hämärään kallionseinämien väliin. Seinämät ovat tällä osuudella paikoin vain noin metrin päässä toisistaan.
Lammerklamm on auki toukokuulta lokakuulle ja sisäänpääsy on maksullinen. Edestakaisin käveltynä rotkoreitille tulee pituutta noin kolme kilometriä. Ohjeaika reitin kävelyyn on alle tunti, mutta itse varaisin hieman enemmän aikaa, jotta maisemista ehtii nauttia rauhassa.
Lisätietoa:
- Patikointia Itävallassa: Lammerklammin rotko
- Lammerklamm Salzburgin alueen turismitoimiston sivuilla
Itävalta ja Saksa: Leutaschklamm
Saksan Baijerin ja Itävallan Tirolin rajalla sijaitsevassa Leutaschklammin rotkossa kulkee kolme erilaista patikointireittiä. Me kävelimme korkealla kulkevan Klammsteig-reitin, joka koostuu suurelta osin pystysuoriin kallioseinämiin kiinnitetyistä kävelysilloista. Reitti kulkee osittain todella korkealla. Reitin varrelle on asetettu jonkin verran erilaisia viihdykkeitä (kuten peikkopatsaita ja gongi), joista voi olla montaa mieltä, mutta muutoin reitillä saa onneksi keskittyä ihailemaan kaunista luontoa.
Kävelemämme Klammsteigin reitti on Itävallan puolella. Reitti on kolmen kilometrin mittainen ja sen kävelemiseen kuluu noin 1,5 tuntia. Saksan puolella on puolestaan 1,9 kilometrin pituinen Koboldpfad-ympyräreitti, jonka kävelyyn kuluu noin tunti, ja lyhin 400-metrinen Wasserfallsteig, jonka kävelee noin 20 minuutissa. Reittejä voi myös yhdistää toisiinsa. Leutaschklamm on auki toukokuulta lokakuulle. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
- Patikointia Baijerin ja Tirolin rajalla: Leutaschklamm
- Leutaschklamm Seefeldin turismitoimiston sivuilla
Saksan rotkoreittejä patikointiin
Saksassa erinomaista seutua rotkoreittien kulkemiseen ovat Baijerin eteläosat. Me olemme käyneet kävelemässä tähän mennessä Almbachklammin, Breitachklammin, Partnachklammin, Starzlachklammin ja Wimbachklammin kanjonireitit.
Saksa: Almbachklamm
Berchtesgadenin kansallispuistossa lähellä Schönau am Königsseetä sijaitseva Almbachklamm on mielestäni melko leppoisa, mutta silti upean näköinen patikointireitti. Leppoisuus tosin riippuu siitä, minkä reittivaihtoehdon valitsee. Vaihtoehtoja on kolme. Valitusta reitistä riippuen aikaa kuluu tunnista neljään tuntia ja vaativuus kasvaa reitin pituuden myötä, sillä pisin vaihtoehto sisältää myös jyrkimmät osuudet.
Me kävelimme lyhimmän vaihtoehdon eli sillalle 17 asti ja samaa matkaa takaisin alkupisteeseen. Myös tällä lyhyellä reitillä on leppoisuudesta huolimatta portaita ja korkeuseroja. Suositusaika tälle reittivaihtoehdolle on noin 1,5 tuntia, mutta meillä meni kuvaillessa ja maisemista nauttiessa 2,5 tuntia. Almbachklammin reitti on auki toukokuulta kesäkuulle. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
- Patikointia Baijerissa: Almbachklammin kanjonireitti
- Almbachklamm Berchtesgadenin matkailun sivuilla
Saksa: Breitachklamm
Saksan eteläisimmässä kolkassa Oberstdorfissa sijaitseva Breitachklammin rotkoreitti on Keski-Euroopan syvin kalliorotko. Patikointireitti onkin tämän ansiosta melko hämärä ja dramaattisen näköinen. Ympäröivät kallioseinämät ovat paikoin sadan metrin korkuisia. Reitillä on mukavasti vaihtelua avarammista alkupään osioista kapeisiin ja korkealla kulkeviin osioihin. Rotkon pohjalla virtaa tietenkin kuohuva joki.
Breitachklammin rotkon ympäristössä on useita patikointireittejä, joista osan voi myös yhdistää toisiinsa. Me kävelimme rotkon läpi kulkevan punaisen reitin, jonka yhdistimme oranssiin metsäreittiin, jolloin saimme aikaan ympyräkierroksen. Tähän yhdistelmään kului meillä noin kaksi tuntia, kun ohjeaika oli noin 1,5 tuntia. Breitachklamm on periaatteessa auki ympäri vuoden, mutta talvisin se voidaan silti sulkea joksikin aikaa, jos sää ei ole suotuisa. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
Saksa: Partnachklamm
Partnachklamm on yksi voimakkaimmin mieleeni jääneistä patikointireiteistä muun muassa siksi, että saimme reitillä niskaamme vettä. Partnachklammin reitillä on usein varsin kosteaa, ja vettä voi valua seinämiltä kävelyreitillä kulkijoiden päälle. On hyvä idea ottaa mukaan sadetakki tai ainakin varautua suojaamaan mukana oleva elektroniikka. Kastumismahdollisuuden ei silti kannata antaa säikäyttää, sillä reitti on todellinen elämys.
Partnachklammin rotkoreitillä on tarjolla vähän kaikkea: pimeää luolaa, kurkistusaukkoja rotkoon, päälle suihkuavaa vettä, upean värisenä vaahtoavaa jokea ja koskia sekä pystysuorien seinämien välissä kulkevaa kapeaa kävelypolkua. Osa reitistä on koverrettu kallioon, ja matkan varrella on paljon hämäriä, mutta upean näköisiä osuuksia.
Partnachklamm sijaitsee Garmisch-Partenkirchenissä Saksan Baijerissa. Rotko on pääsääntöisesti auki vuoden ympäri. Sääolosuhteiden vuoksi se voidaan kuitenkin joutua välillä sulkemaan hetkellisesti. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
Saksa: Starzlachklamm
Starzlachklamm sijaitsee Sonthofenissa noin viidentoista kilometrin päässä Oberstdorfin kylästä. Rotkon patikointireitti alkaa leppoisasti, mutta muuttuu pian yllättävän kapeaksi ja epätasaiseksi. En sanoisi reittiä vaikeaksi, mutta vaihteleva ja kivinen se kyllä on.
Rotkon voi kävellä molempiin suuntiin tai palata takaisin eri reittiä. Me kävelimme rotkon läpi ja sen jälkeen nousimme rappusia ylös ja palasimme niityn laitaa ja metsää pitkin takaisin alkupisteeseen. Viitoitus tälle vaihtoehdolle oli kuitenkin olematon, joten varmin vaihtoehto on palata takaisin itse rotkoa pitkin. Starzlachklamm on auki toukokuulta lokakuulle. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
Saksa: Wimbachklamm
Wimbachklammin rotkoreitti sijaitsee Berchtesgadenin kansallispuistossa Saksan Baijerissa. Itse rotko on vain parinsadan metrin mittainen, mutta superkaunis – se on suorastaan trooppisen näköinen. Rotkon seiniä peittävät kosteudessa viihtyvät vihreät kasvit, joita pitkin valuu vettä pieninä vesiputouksina alas rotkoon. Pohjalla kuohuu turkoosi vesi.
Wimbachklammin rotkossa kuljetaan vain yhteen suuntaan eli pois noustaan rotkon toisessa päässä. Paluu lähtöpisteeseen kulkee metsän kautta. Yhteensä tälle reitille kertyy matkaa noin 3 kilometriä, jos on lähtenyt liikkeelle lähimmältä parkkipaikalta. Rotko on auki toukokuulta lokakuulle. Sisäänpääsy maksaa pari euroa.
Lisätietoa:
Sveitsin rotkoreittejä patikointiin
Sveitsi on korkeuserojen maa, joten myös rotkoreittejä on helposti löydettävissä, mutta me emme ole toistaiseksi patikoineet Sveitsissä kovin montaa kertaa. Tähän mennessä olemme kävelleet siellä hienon Aareschluchtin reitin ja Üble Schluchtin. Jälkimmäistä en varsinaisesti suosittele, sillä rotko ei ainakaan meidän vierailumme aikaan pari vuotta sitten ollut erityisen hyvin ylläpidetty.
Sveitsi: Aareschlucht
Aareschluchtin kanjoni sijaitsee Sveitsissä Meiringenin lähellä. Rotkon läpi kulkeva kävelyreitti on erittäin helppokulkuinen, mutta samalla erittäin hieno ja vaihteleva. Idästä päin aloittaessa alkupään avaran osuuden jälkeen rotko alkaa kaventua, ja pian vastaan tulee seinämiin koverrettuja osuuksia ja tunneleita. Mutkittelevalla reitillä on hauska arvuutella, mitä vastaan mahtaa tulla seuraavaksi.
Aareschluchtin rotkoreitti ei pääsääntöisesti kulje kovin korkealla, joten se voi sopia myös korkeita paikkoja kammoksuville. Osa kävelysilloista kulkee kyllä useiden metrien korkeudessa, mutta moniin muihin vastaaviin reitteihin verrattuna korkeus on silti maltillinen. Reitin kulkemiseen kannattaa varata vähintään 45 minuuttia. Matkaa kertyy 1,4 kilometriä. Rotko on auki huhti-toukokuulta lokakuulle ja sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
Slovenian rotkoreittejä patikointiin
Slovenia tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan. Sloveniassa olemme käyneet tähän mennessä kävelemässä kaksi rotkoreittiä: Vintgarin solan ja Tolminin rotkot.
Slovenia: Tolminin rotkot
Tolminin rotkot koostuvat kahdesta rotkosta, Tolminkasta ja Zadlaščicasta. Rotkot sijaitsevat Tolminin kylässä Slovenian länsiosassa. Rotkoissa kulkeva patikointireitti on kaunis, helppo ja leppoisa. Loppua kohti rappusia ylöspäin on hieman enemmän peräkanaa, mutta mistään suuresta rappussavotasta ei silloinkaan ole kyse. Korkein kohta on reitin loppupuolella oleva leveä silta, joka on kymmenien metrien korkeudessa. Muutoin reitillä ei ole näin suuria korkeuseroja.
Tolminin rotkojen kävelyreitti on kahden kilometrin mittainen ja siihen suositellaan varattavaksi 1,5 tuntia aikaa. Meillä kului hitusen sen yli. Lisäksi aikaa menee parikymmentä minuuttia suuntaansa pysäköintialueelta rotkon sisäänpääsylle ja takaisin. Tolminin rotkot ovat auki huhtikuulta lokakuulle. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
Slovenia: Vintgarin rotko
Vintgarin solan kaunis reitti oli aikanaan ensimmäisiä kävelemiämme rotkoreittejä Euroopassa. Vintgarin rotko sijaitsee Bledin tuntumassa Gorjen kylässä ja se on osa Triglavin kansallispuistoa. Kävelyreitti kulkee koskimaisemissa ja ylittää kirkasvetisen joen lukuisia kertoja. Puiset kävelysillat eivät ole kovinkaan korkealla, joten reitti sopii aremmallekin kulkijalle.
Kävelyreitillä itse rotkossa on pituutta 1,6 kilometriä. Meidän vierailumme aikaan sen sai kävellä molempiin suuntiin, mutta nykyään rotkossa on tarkoitus edetä vain yhteen suuntaan. Tämä on hyvä, sillä rotko on suosittu vierailukohde eli väkeä voi olla paljon. Varsinaisen rotkon jälkeen voi valita paluureitin kahdesta eri vaihtoehdosta, joista toisen kokonaispituus on rotko mukaan lukien 5,7 kilometriä ja toisen 4,3 kilometriä.
Lisätietoa:
Espanjan rotkoreittejä patikointiin
Espanja on paljon muutakin kuin hiekkarantoja. Upeita kukkulamaisemia ja luontonähtävyyksiä varten ei tarvitse matkata kovinkaan kauaksi rannikolta. Vaikka olemme matkailleet Espanjassa paljon, toistaiseksi olemme kävelleet siellä vain yhden varsinaisen rotkoreitin – legendaarisen Caminito del Reyn. Monta muuta reittiä on haaveissa.
Espanja: Caminito del Rey
Myös Caminito del Rey oli yksi ensimmäisistä kävelemistämme rotkoreiteistä Euroopassa. Se olikin aikamoinen kokemus ja sai hurahtamaan rotkoreitteihin. Caminito del Reyn kävelysillat on viritetty huikean korkealle pystysuoriin kallioseinämiin. Caminito del Rey on yksi Euroopan tunnetuimmista rotkoreiteistä, ja vielä monen vuoden ja useiden muiden reittien jälkeen pidän Caminitoa yhtenä upeimmista patikointikokemuksistani.
Caminito del Rey sijaitsee El Chorron kylän tuntumassa noin 60 kilometrin päässä Aurinkorannikon Málagasta. Reitille on tarpeen varata liput hyvissä ajoin, sillä sinne otetaan vain rajallinen määrä kävijöitä kerralla ja reitti on äärimmäisen suosittu.
Kävelysiltojen osuus reitistä on noin kolme kilometriä, muu osuus kuljetaan tavanomaista polkua pitkin. Reitin kokonaispituus kävelysillat mukaan lukien on noin seitsemän kilometriä ja aikaa kuluu 3–4 tuntia. Reitillä kävellään kypärät päässä ja pääsylippu on maksullinen.
Lisätietoa:
Ranskan rotkoreittejä patikointiin
Ranskan eteläosissa lähellä Espanjan rajaa ja idempänä Italian rajan tuntumassa on varsin vuoristoista. Me olemme toistaiseksi kävelleet Ranskassa vain yhden varsinaisen rotkoreitin, Gorges du Fierin. Tulevaisuudessa pääsemme toivottavasti kerryttämään lisää kokemuksia myös Ranskan kanjonireiteistä.
Ranska: Gorges du Fier
Gorges du Fier sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Ranskan kauneimmaksi kaupungiksi kehutusta Annecystä. Reitti ei ole erityisen korkealla varsinkaan Espanjan Caminito del Reyhin verrattuna. Kävelysillat ovat parinkymmenen metrin korkeudessa. Hieman natisevien lankkujen takia reitti tuntui kuitenkin aikanaan hurjalta – ehkä korkeita paikkoja sietää toisina päivinä paremmin kuin toisina.
Gorges du Fier on avoinna maaliskuulta lokakuulle. Kävelysiltoja on vain noin 300 metrin matkalta, ja lisäksi on metsäpolkua. Aikaa kannattaa varata noin tunti. Sisäänpääsy on maksullinen.
Lisätietoa:
Lue myös nämä patikointijutut Euroopasta:
- Patikointia Itävallan Ehrwaldissa: kaunis Seebensee
- El Torcal de Antequera – patikointia Málagan seudulla Espanjassa
- Itävalta: patikointia Golling-vesiputouksella
- Patikoiden vuorelta alas Itävallan Söldenissä
- Sentiero degli Dei eli patikointia Jumalten polulla Amalfin rannikolla
- Kävelyä alppiniityillä Mürrenin kylässä Sveitsissä
- Patikointia Teijon kansallispuistossa: Sahajärven kierros
- Torronsuon kansallispuisto: patikointia erämaamaisemissa
- Hurmaava Hossan kansallispuisto: Ölökyn ylitys
- Hossan kansallispuisto: Värikallion kaarros vie muinaishistorian äärelle
- Patikointia Teijon kansallispuistossa
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Muutamat näistä olivat tuttuja, suurin osa tuntemattomia. Upealta kuulostivat kuitenkin kaikki, täytyy pitää mielessä, kun Keski-Euroopassa seuraavaksi matkailee.
Minulla on näiden tämän jutun jo käveltyjen reittien lisäksi aikamoinen lista rotkoreittejä haaveissa. Joskus ajattelin, että ehkä rotkoreitteihin jossain vaiheessa kyllästyy, mutta sitä ei ole todellakaan päässyt tapahtumaan – ennemmin ehkä päinvastoin. Reitit ovat kuitenkin aina niin erilaisia, että jokainen on omanlaisensa kokemus.
Ihana kokoelma houkuttelevia reittejä! Kiitos nojatuolimatkasta, taitavat jäädä väliin, kun näköjään en saa seuraa, vaikka itse rohkenisinkin erilaisille rotkojen reunoille, ritiläsilloille ja portaille. Vaikka olemme me yhdessäkin pari näistä kulkeneet, eli Vintgarin ja Tolminin, mutta viime keväänä sain kävellä yksin Caminito del Reyn. Ei se mitenkään hankalaa ollut, olihan siellä vierasta väkeä paljonkin, vaikka omaa seuralaista ei. Ja sieltä yksi hauska kokemus. Yksi pieni ryhmä pysähtyi juttelemaan ja kuullessaan, että olen Suomesta, kysyivät heti: ”Mikä sinun mielestäsi on syy siihen, että Suomi on maailman onnellisin maa?” Luettelin: Demokratia, tasa-arvo, yhteisöllisyys, lähimmäisten auttaminen, ilmainen koulu. Mitä sinä olisit vastannut siellä jyrkän kallion reunalla? Aila
Kiva, että tykkäsit jutusta! Varsinkin tällaisia lyhyitä ja suht lyhyitä, suosittuja reittejä voi minusta aika huoletta kulkea yksinkin. Yleisestihän patikointia tai vaeltamista yksin ei suositella siltä varalta, että jotain sattuu. Suosituilla reiteillä on tavallisesti muitakin ihmisiä.
Tuota onnellisin maa -tutkimustahan (tai oikeastaan siitä viestimistä Suomessa) on kritisoitu mm. siitä, että siinä on enemmänkin mitattu tyytyväisyyttä eikä niinkään onnellisuutta. Tyytyväisyys ja onnellisuus eivät ole ihan synonyymejä, mutta toki kyselyssä hyvin pärjänneissä maissa elämän edellytykset ovat globaalisti tarkastellen monilla mittareilla uskomattoman hyvät.