Saavuimme Panama Cityyn yli 12 tuntia kestäneen bussimatkan jälkeen aikaisin aamulla. Matkasimme bussiasemalta metrolla hotellille, joka sijaitsi Iglesia del Carmen -aseman tuntumassa. Maksoimme Metro Hotelilla aikaisesta sisäänkirjautumisesta ylimääräistä, sillä olimme bussissa vietetyn yön jäljiltä erittäin väsyneitä ja halusimme vain kaatua sänkyyn.
Meille ensin annettu huone oli siivoamatta, joten jouduimme vielä palaamaan vastaanottoon pyytämään uutta huonetta. Hotelli oli ihan siisti ja muuten OK, mutta palvelu oli vähän nihkeää kunnolliseksi hotelliksi. Likaisen huoneen avainten antamista ei pahoiteltu millään tavoin, vierailumme lopuksi taksista yritettiin rahastaa enemmän kuin olimme edellisenä päivänä sopineet ja hymyilevästä asiakaspalvelusta ei ollut tietoakaan.
Kävi mielessä, että panamalaiset ovat kovin tylyä sakkia, sillä myös aiemmin Bocas del Torossa hotellin palvelu oli ollut täysin hymytöntä ja myös lähes sanatonta – avain ja rahat vain viskattiin tiskin yli. Mitä luultavimmin meillä oli kuitenkin vain huonoa tuuria hotellien kanssa, sillä kaupungilla asioidessamme törmäsimme kyllä useisiin ystävällisiin ja hymyileviin paikallisiin.
Ensimmäinen päivä Panama Cityssä meni päikkäreitä nukkuessa ja kömmimme vasta illansuussa syömään hotellin läheiseen ravintolaan. Kyllä vain pasta-annos maistui hyvältä monen päivän sairastamisen jälkeen!
Panaman vanhakaupunki
Uuden päivän valjettua lähdimme katselemaan, miltä Panaman vanhakaupunki näyttää. Menimme metrolla 5 de Mayo -asemalle ja sieltä kävellen perille. Matkalla oli jokseenkin epäsiistiä ja rakennukset enimmäkseen rähjäisiä. Koristeellisten, vanhojen rakennusten luokse päästyämme totesimme, että epäsiisteys oli edelleen läsnä, mutta talot olivat hienompia ja värikkäämpiä. Emme nähneet yhtään muita turisteja. Turistien puute on sinällään ihan hyvä asia, mutta kertonee myös siitä, että alueella ei lopulta ole rakennusten lisäksi paljonkaan nähtävää tai tekemistä. Ainakin tähän tulokseen tulimme muutamia katuja kierreltyämme.
Seurasimme hetken aikaa paikallisten ukkojen touhuja puistossa, mutta koska heidän puuhansa koostuivat lähinnä paikoillaan istuskelusta tai nukkumisesta, eivät ukot kovin kauaa jaksaneet kiinnostaa. Palasimme takaisin metroasemalle päin. Katukojuissa myytiin kaikenlaista, kuten jo parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä. Kaupat ja liikkeet olivat ihan asiallisia, osin jopa länsimaisia. Kävimme kääntymässä niistä muutamassa, mutta emme päätyneet ostamaan mitään.
Moderni Panama City on pilvenpiirtäjien valtakuntaa
Päätimme kunnioittaa perinteitä ja suunnistaa Hard Rock Cafeta kohti. Se sijaitsee kävelymatkan päässä Metro Hotelilta, joten palasimme metrolla takaisin lähtöpisteeseen ja jatkoimme kävellen perille. Metro Hotelin tienoo ja Hard Rock Cafen lähialue ovat täysin erilaista seutua kuin vanhakaupunki: maisemassa on moderneja pilvenpiirtäjiä, hotelleja ja ostoskeskuksia. Autoja oli ainakin meidän vierailumme aikaan todella paljon joka puolella Panama Cityä.
Hard Rock Cafessa vierailun yhteydessä kävimme Multicentro-ostoskeskuksessa, jossa meitä ilahdutti suuresti shoppailumusiikkina soinut Metallica. Kyseisellä ostarilla on kaupan luksusmerkkejä ja muuten vain kalliita tuotteita, jotka eivät meitä kiinnostaneet, mutta kuumana päivänä ilmastoitu tila oli oikein hyvä taukopaikka ja kerrankin taustamusiikki oli hyvää!
Mahtava Panaman kanava
Panama Cityssä ollessa kannattaa tietysti poiketa Panaman kanavalla, joka on merkittävä sen vuoksi, että ilman sitä laivat joutuisivat kiertämään Etelä-Amerikan eteläkärjen ympäri 13 000 kilometrin matkan.
Panaman kanavan vierailukeskus sijaitsee Mirafloresissa, jonne pääsee bussilla Albrookin bussiasemalta. Meillä kesti melko kauan metsästää oikea bussin odotuspaikka, sillä saimme henkilökunnalta kolme erilaista vastausta Mirafloresiin menevistä busseista tiedustellessamme. Lopulta oikea laituri löytyi, mutta jouduimme odottamaan seuraavaa bussia 40 minuuttia paahtavassa kuumuudessa, sillä busseja kulkee vain tasatunnein. Bussissa oli onneksi ilmastointi, joten itse matka sujui mukavasti.
Panaman kanavan vierailukeskus on siististi toteutettu ja moderni paikka. Aloitimme vierailun katsomalla 10 minuutin mittaisen 3D-esityksen kanavan historiasta. Esityksiä on tunnin välein englanniksi ja espanjaksi. Videoesityksen jälkeen kiersimme nelikerroksisen näyttelyn ja lopuksi menimme ulos katsomaan jättimäisten alusten lipumista sulkujen läpi. Ulkona oli aivan liikaa ihmisiä, mutta muuten vierailu oli viihtyisä ja antoi ajattelemisen aihetta. Tyynenmeren ja Atlantin yhdistävä noin 80 kilometrin mittainen kanava avattiin liikenteelle vuonna 1914. Se rakennettiin hyvin vähäisin työkaluin ja sitä rakentamassa oli monia eri kansallisuuksia edustavaa porukkaa.
Kanava on vielä tänäkin päivänä valtaisa insinöörien taidonnäyte, jonka läpi kulkee vuosittain noin 14 000 alusta. Panaman kanavaa laajennetaan parhaillaan, ja pian sen läpi mahtuu entistäkin suurempia aluksia. Massiivinen laajennushanke on miljardien arvoinen eli mistään pienestä puuhastelusta ei ole kyse.
Enempään turreiluun emme Panama Cityssä ehtineet, kun jatkoimme jo matkaa Uruguayn pääkaupunkiin Montevideoon.
Onko joku teistä lukijoista käynyt Panama Cityssä? Millainen vierailu oli? Olimmeko vanhassakaupungissa ihan väärillä kaduilla, vai löytyykö sieltä ollenkaan eläväisiä kortteleita, joissa on kiva viettää aikaa?
Pysy matkassa mukana ja seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa.
Lue myös:
Päiväretki Punta del Esteen
Missattu snorklausmahdollisuus ja rankkaa matkantekoa
Huomioita Montevideosta