Lentomme Los Angelesista Costa Rican pääkaupunkiin San Joséen oli perillä aamulla vähän ennen seitsemää. Maahantulomuodollisuudet olivat ohi nopeasti ja suuntasimme ulos kentältä rahanvaihtopisteen kautta. Menimme keskustaan paikallisbussilla ja kävelimme bussiasemalta hostellille noin puolentoista kilometrin matkan. Kaupunki näytti rähjäiseltä. Oli nälkä, joten matkalla pysähdyimme aamiaiselle kahvilaan. Havaitsimme, että Costa Ricassa enchilada tarkoittaa pasteijaa, eikä texmex-ravintoloista tuttuun tapaan täytettyä ja juustoista maissiletturullaa. Ei nimi ruokaa pilaa, vai mitenkä se meni. Jatka lukemista ”Harmaassa San Joséssa”
Los Angelesista etelään ja sananen amerikkalaisista
Viimeinen päivämme Losissa oli aikamoista kykkimistä. Olimme varanneet yölennon Costa Rican pääkaupunkiin San Joséen. Emme halunneet päivällä lähteä pahemmin hikoilemaan kaupungille, jotta lennosta ei tulisi yhtä tuskaa, sillä pääsisimme seuraavan kerran suihkuun vasta seuraavana päivänä Costa Ricassa. Niinpä jätimme laukut hostellille ja menimme vastapäiseen Cairo Cowboy -kahvilaan notkumaan, napostelemaan kaikenlaista pientä ja surffaamaan netissä. Paria tuntia pidempään emme jaksaneet kahvilassa istua, joten kävimme vielä patsastelemassa jonkin aikaa Venice Beachin rantakadulla ennen kuin luovutimme ja lähdimme raahautumaan lentokentälle. Jatka lukemista ”Los Angelesista etelään ja sananen amerikkalaisista”
Päiväkävely Venice Beachiltä Santa Monicaan
Meidän oli tarkoitus vuokrata Venice Beachillä pyörät ja kruisailla niillä rantakatua 3,5 kilometrin päähän Santa Monican kaupunkiin. Pyörien vuokraaminen jäi haaveeksi, sillä kävimme aamulla ensin Venicen kanaaleilla ja sillä välin kaikki pyörät olivat jo menneet vuokralle. Tai no, emme tietenkään tarkistaneet jokaista vuokraamoa, mutta meitä lähinnä olevista vuokraamoista pyörät olivat joka tapauksessa loppu. Olisi ollut hauska testata tandemia, mutta niitäkään ei ollut enää saatavilla. Jäipähän jotakin seuraavaan kertaan!
Jatka lukemista ”Päiväkävely Venice Beachiltä Santa Monicaan”