Waiheke Island ja Aucklandin Skytower

Uudenvuodenpäivänä oli kaunis, aurinkoinen sää, joten lähdimme käymään Waiheken saarella. Sinne pääsee Aucklandin keskustasta näppärästi lautalla. Ostimme lauttalippujen hankkimisen yhteydessä myös koko päivän bussiliput Waiheken saaren busseihin, jolloin saimme ne taalan halvemmalla kuin vasta saarelta ostettaessa. Yhdistelmälippu maksoi 45 taalaa henkilöltä (noin 30,10 euroa), josta lauttamatkan osuus oli 36 taalaa (24,10 euroa). Matka saarelle kesti 40 minuuttia. Saarta lähestyessämme meri muuttui vielä aiempaakin enemmän turkoosiksi. Upeaa värimaailmaa ihastelivat ääneen meidän lisäksemme useat muutkin lautan matkustajat.

 

 

Waihekella hyppäsimme suoraan bussiin ja huristelimme sillä Onetangi Beachille. Väki nautiskeli upeasta säästä rannalla lekotellen ja kaikenlaista puuhastellen. Jokunen suppaajakin oli vedessä. Aurinko poltti kuumasti ja epäilimme, että kärähtäisimme hetkessä, mutta palovammoja ei onneksi tullut. Kävimme lounaalla 4th Avenue Eatery & Bar -rantaravintolassa. Kuten monesti australialaisissa ravintoloissa, olimme myös Uudessa-Seelannissa epävarmoja oikeasta toimintatavasta, mutta aikamme ravintolan ovella pällisteltyämme nappasimme itsellemme listat ja valitsimme annokset. Tarjoilija pyyhälsikin siinä vaiheessa paikalle ottamaan tilauksia, joten ilmeisesti itsepalvelu listojen suhteen oli oikea tapa toimia. Myös laskun maksaminen tapahtui itsepalveluna: seurailtuamme muiden toimia huomasimme, että he kävivät lähtiessään maksamassa tiskillä, joten mekään emme jääneet pöytään huutelemaan laskua.

 

 

 

 

Waiheken saari on tunnettu viinitiloistaan, joita on saarella yli tusinan verran. Saarta kutsutaankin myös nimellä Island of Wine. Viinitiloille voi piipahtaa ilman erillistä varausta viinejä maistelemaan. Me emme tällä kertaa tehneet maistelukierrosta, mutta huomasimme, että turistien joukossa viinitiloihin tutustuminen on hyvin suosittua ajanvietettä saarella. Waihekelta löytyy myös useita kauniissa maisemissa kierteleviä kävelyreittejä. Kävimme katselemassa maisemia yhdellä sellaisella ja pääsimme samalla kurkistelemaan paikallisten asukkaiden koteihin – kävelyreitti kun sattui kulkemaan aivan heidän pihamaidensa vierustaa. Luimme turistiesitteestä, että Waihekella voisi myös yöpyä, joten yön yli kestävää idyllistä saarikokemusta kaipaavan kannattanee harkita majoituksen varaamista. Waihekella on leppoisa tunnelma, kaunista luontoa ja monenlaisia aktiviteettimahdollisuuksia viineistä ja kävelylenkeistä vesiurheiluun, joten ei olisi homma eikä mikään viihtyä siellä muutamakin päivä.

 

 

 

Palasimme saarelta Aucklandiin alkuillasta ja päätimme vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi turreilla vielä vähän lisää. Suunnistimme Aucklandin maamerkkiin, 328 metriä korkeaan Skytoweriin, jossa sijaitsee muun muassa ravintola, kahvila ja matkamuistomyymälä sekä kolmella eri korkeudella näköalatasanteet lintuperspektiivistä tykkääville turisteille. Sisäänpääsymaksu aikuisilta on 28 taalaa (18,75 euroa), mutta saimme turistiesitteen kupongilla pääsyliput kolme taalaa edullisemmin. Tornissa on mahdollisuus kävellä niin sanotusti tyhjän päällä, sillä yhdellä näköalatasanteista on muutamia kohtia, joissa lattia on lasia. Tuo lasihan on yhtä vahvaa kuin betoni, mutta allekirjoittaneen korkeita paikkoja tulkitsevat aivojen osat eivät suostuneet tätä faktaa sulattamaan, joten lasin päällä seisoskeleminen osoittautui ylivoimaiseksi. Muiden turistien keskuudessa oli suosittua mennä makaamaan lattialle ja ottaa selfie siten, että lasin läpi näkyivät Aucklandin korkeat talot kuvaajan alapuolella. Aasialaisia turisteja oli koko torni pullollaan, joten arvatenkin tähän selfietouhuun oli suorastaan jonoa.

 

 

Menimme torniin sikäli hyvään aikaan, että ehdimme nähdä maisemat auringonpaisteessa, auringon laskiessa ja pimeässä. Vaikka ajoituksemme olikin optimaalinen, kykimme tornissa melko pitkään, sillä Uudessa-Seelannissa aurinko laskee suunnilleen yhtä pitkäpiimäisesti kuin Suomessa. Hämärä hetki sen kuin kestää ja kestää. Vierailu Skytowerissa oli tämän matkamme ensimmäinen näköalatornissa käynti. Normaalistihan tykkäämme käydä kaikilla mahdollisilla näköalapaikoilla, mutta tällä matkalla olemme budjettisyistä harkinneet maksullisia vierailuja tavallista tarkemmin. Aucklandin Skytower on eteläisen pallonpuoliskon korkein torni, joten tulipahan siitäkin yksi rasti seinään, kun tässä kohtaa hölläsimme vähän budjettia.

Miten on, onko lukijoissa näköalatorneissa viihtyviä? Entä onko jollakulla kokemusta Waiheken viinitiloilla vierailusta?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail