Taupo, Huka Falls ja pulahdus lähteeseen

Jätimme Aucklandin taaksemme vuoden vaihtumisen jälkeen ja matkasimme Nakedbusin kyydillä Taupoon (noin 26 euroa per naama). Kävelimme bussipysäkiltä Berkenhoff Lodge -hostellille ehkä parin kilometrin matkan ja perillä muistimme, että olisimme saaneet hostellilta ilmaisen noudon. No, tulipahan askeleita.

Odottelimme respassa jonkin aikaa ennen kuin mukava työntekijä ilmestyi ottamaan meitä vastaan. Meillä oli huone omalla kylppärillä. Hostelli oli muuten ihan kiva, mutta aina iltaa kohti huoneessamme alkoi olla todella kuuma. Ikkuna aukesi vain pienen siivun, joten vaikka nukuimme ikkuna auki, meinasimme läkähtyä huoneeseen. Aamulla puolestaan oli kylmä. Siivous hostellilla hoidettiin vähän valikoivasti: päällisin puolin oli siistiä, mutta meitä vähän nauratti kun havaitsimme, että Hemmon puolella petiä sängyn alta pilkisti lasten räikeänvärinen leikkiharava. Sitä oli todella vaikea olla huomaamatta, mutta siivooja oli kuitenkin onnistunut missaamaan sen. Kaikki huoneen nurkat olivat täynnä hämähäkinseittiä, mutta se oli oikeastaan hyvä asia. Ikkunassa ei nimittäin ollut ötökkäverkkoa ja todistimme muutamaan otteeseen, kun verkkoja viritellyt hämähäkki sai saalista huoneeseen tunkeneista ötököistä.

 

Taupo on 24 000 asukkaan kaupunki Taupo-järven rannalla alle 300 kilometria Aucklandista etelään. Tutustuimme siellä ensimmäistä kertaa paikalliseen Pak’nSave-markettiketjuun, jossa yhdistyvät halpahallien kaikki huonoimmat puolet. Haluamiensa tuotteiden sijaintia voi tämän ketjun liikkeissä vain arvailla, sillä myyntiartikkelit tuntuvat olevan esillä täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä ja monesti suorastaan epämääräisissä kasoissa. Hintoja saa etsiä ja tuurilla niitä myös löytää. Kassoilla vallitsee puolivillainen kaaos. Liikkeessä on sotkuista ja työntekijät kiipeilevät hyllyjen väleissä tikkailla ja muilla korokkeilla ja levittelevät siinä samalla lattioilla pyöriviä pahvilaatikkoläjiä eri suuntiin. Saman tuoteryhmän tuotteita voi olla siellä sun täällä. (Tätä jälkimmäistä tosin esiintyy muissakin uusiseelantilaisissa ruokakaupoissa. Etsi siinä sitten jotakin tietynlaista juustoa, kun niitä on ripoteltu neljään eri hyllyyn aivan eri puolille kauppaa.) Näin kärjistäen. Muutama kokemus kyseisestä liikkeestä sai meidät kiertämään ne kaukaa ja menemään Pak’nSaven sijaan ruokaostoksille joko meidän mielestämme saman hintaluokan Countdowniin tai hieman kalliimpaan New Worldiin.

 

Tauposta, kuten melkein mistä tahansa Uuden-Seelannin kaupungista, löytyy kaikenlaista aktiviteettia laskuvarjo- ja benjihypystä vauhdikkaisiin vesijetteihin ja rauhallisiin risteilyihin järvellä. Alue on geotermistä, joten siellä on myös mahdollisuus päästä pulikoimaan luonnon tarjoamiin kuumiin lähteisiin, joista osa on viritetty kylpylätoimintaan. Keskustasta vain lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevat Huka Falls -vesiputoukset olivat meidän Taupo-ohjelmassamme paitsi niiden itsensä takia, myös matkalla olevan ilmaisen kuuman lähteen vuoksi.

 

 

 

Huka Fallseille pääsee bussillakin, mutta me kävelimme sinne hostellilta Spa Roadia. Maisemat Waikato Riverin varrella paranivat matkalla koko ajan. Veden väri oli jotakin uskomatonta: kirkas turkoosi ja kirkkaanvihreä loistivat vehreässä maisemassa. Emme olleet koskaan nähneet vastaavaa. Kävelyreitti nousi välillä korkealle ja sieltä oli upeat näkymät vuolaana virtaavalle joelle. Itse vesiputous oli melko kapea ja muutenkin pieni kaltaiselleni Imatrankosken kuohuihin tottuneelle, mutta vettä siinä virtasi ilmeisen runsaasti ja kovalla voimalla. Maisema oli kaikin puolin kaunis koko matkan putoukselle ja reitti näin ollen ehdottomasti suositeltava. Näimme putouksen alajuoksulla pari jet-venettä ja risteilyveneen. Yläjuoksulla näimme paluumatkalla tyyppejä kanoottien kanssa. Joukko oli kypäristä päätellen menossa laskemaan kanooteillaan koskeen. Näimme myös muutamia ihmisiä tubettamassa eli lillumassa kumirenkaalla joella.

 

 

 

 

 

Ilmainen kuuma lähde sijaitsee aivan kävelyreitin alkupäässä. Menimme siitä menomatkalla ohi ja totesimme, että lähteessä oli aikamoinen tunku. Ruuhkan takia suunnittelimme jo käyvämme pulahtamassa eri reissulla. Paluumatkalla päädyimme kuitenkin siihen, että veteen on mentävä, kun kerran olimme nyt paikalla. Niinpä liityimme muiden turistien seuraan. Kuuma lähde sijaitsee Waikato-joen kyljessä ja lähteen kuuma vesi sekoittuu joen kylmään veteen. Tuossa liitoskohdassa on mukavan lämmin istuskella – uimaan lähteen luona ei varsinaisesti pysty, sillä syvyyttä on ehkä puolisen metriä.  Aivan lähteen luona vesi on suorastaan polttavaa, ja liian kaukana puolestaan kylmää. Ryysiksestä huolimatta kokemus oli todella kiva ja suunnittelimme kokeilevamme jossakin toisessa kaupungissa vastaavaa uudestaan.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail