Omatoiminen kiertomatka Costa Ricassa

Costa Ricassa on valtavasti nähtävää ja koettavaa. Erityisesti maa on tunnettu monipuolisesta luonnostaan, mutta myös rantaloman viettäjät ja vesiurheilijat löytävät sieltä tekemistä. Meillä oli vaikeuksia päättää, millaisen kierroksen tekisimme Costa Ricassa. Tyynenmeren rannikolla kiinnosti esimerkiksi Samaran kylä, sillä kaipasimme snorklaamaan, mutta samoin kiinnostivat Monteverden alueen pilvimetsät, Arenal-tulivuoren alue, luonnonpuistot ja Karibianmeren puoleisen rannikon letkeä meininki.

Maassa vietettävä aika oli pakko päättää etukäteen, sillä maahan saapuvilta turisteilta vaaditaan todiste pois lähtemisestä – siis käytännössä lento- tai muu matkalippu pois maasta. Toki olisimme voineet kahlata läpi lentoyhtiöiden pikkuprinttejä ja varata jotkut lennot, jotka olisimme saaneet peruttua ilman kuluja. Tähän emme ole kuitenkaan halunneet lähteä minkään kohteen osalta, vaan olemme mieluummin käyttäneet aikamme todellisten matkasuunnitelmien tekemiseen. Niinpä olimme järjestäneet ennen Costa Ricaan lentämistä yhdistetyn bussi- ja venematkan Costa Ricasta Panaman puolelle.

Lisko puussa Tortugueron kylässä, Costa Rica

Meillä oli Costa Ricassa aikaa kaksi viikkoa. Matkareittiä suunnittelimme sen mukaan, mikä olisi mielestämme järkevää käytettävissä olevaan aikaan nähden. Halusimme nähdä mahdollisimman paljon, mutta emme kuitenkaan juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen tai käyttää puolta maassa viettämästämme ajasta bussissa kykkien. Tässä kohtaa karsiutui pois Tyynenmeren rannikko, sillä se poikkesi liikaa muulta hahmottelemaltamme reitiltä.

Päädyimme matkaamaan bussilla San Josésta Monteverdeen Santa Elenan kylään (matka-aika 4,5 h), Monteverdestä yhdistetyllä pakettiauto- ja venekyydillä Arenal-tulivuoren kupeeseen La Fortunan kylään (4,5 h), Arenalista yhdistetyllä pakettiauto- ja venekyydillä Tortugueron kansallispuistoon Tortugueron kylään (6 h) ja sieltä veneellä ja bussilla Puerto Viejon lomakylään Karibianmeren rannalle (7 h).

Vähän turhaksi näistä paikoista osoittautui La Fortuna, koska emme yksinkertaisesti jaksaneet tehdä siellä mitään retkiä ja itse kylässä ei paljoa nähtävää ollut. Arenal-tulivuori ei näkynyt kylään pilvisen sään takia, eikä vuori ollut aktiivinen vierailumme aikaan. Lepopäivät ovat kuitenkin hyvästä, joten tuokin pysähdys tuli tarpeeseen.

Lintu viidakossa, Turtogueron kansallispuisto, Costa Rica

Vastaavaa Costa Rican -kierrosta suunnittelevien kannattaa huomioida, että ilmasto vaihtelee eri kohteiden välillä reippaasti. Meillä oli Monteverdessä päällä pitkähihaiset paidat ja pitkät housut, koska oli niin kylmää ja tuulista. Myös sadetakit tulivat Monteverdessä tarpeeseen. Puerto Viejossa puolestaan hikoilimme helletamineista huolimatta kuin siat.

Toinen huomionarvoinen asia on matkustustapa. Kuten edellä olevasta sepustuksesta voi huomata, välimatkoja taitetaan Costa Ricassa usein pienillä autoilla suurten bussien sijaan ja veneet ovat myös yleinen kulkuneuvo. Esimerkiksi Santa Elenasta pääsee La Fortunaan myös tavallisella bussilla, mutta silloin täytyy matkustaa ensin seitsemän tuntia, odottaa muutama tunti paikassa X ja jatkaa sen jälkeen bussimatkaa jokunen tunti lisää. Me sanoimme tälle ei kiitos ja otimme suosiolla hieman kalliimman, mutta vain nelisen tuntia kestävän yhdistetyn pakettiauto- ja venekyydin.

Kolmas asia ovat tiet. Osa costaricalaisista teistä on aivan järkyttävän huonossa kunnossa. Niitä pitkin matkustaminen ei ole mikään nautinto, sillä auto saattaa pomppia hervottomasti. Veikkaisin, että autossa matkapahoinvointia potevalle etapit voivat olla aikamoista kärsimystä, samoin selkävikaisille.

Pakettiautoissa oli ajoittain ahdasta, kun auto oli viimeistä paikkaa myöten täynnä väkeä. Toisilla etapeilla taas oli väljempää. Venematkat olivat kaikkein parhaita, sillä vesistöjä reunustavista tiheistä metsistä saattoi bongailla monenlaisia eläimiä. Veneiden kuljettajat myös olivat usein hyviä eläinbongareita. He saattoivat pysäyttää veneen näyttääkseen kyytiläisille vaikkapa apinoita tai krokotiileja. Astetta kiinnostavampia siirtymiä siis!

Kilpikonna viidakossa, Tortugueron kansallispuisto, Costa Rica

Jos mielikuvissa siintää halpisloma, Costa Rican hintataso saattaa yllättää ikävästi. Majoitus ei ole pahin rasti hinnan puolesta, mutta laatu on eri asia. Me maksoimme majoituksesta keskimäärin 32,50 euroa yöltä. Se on hyvin lähellä kaikkien tällä matkalla tähän mennessä käyttämiemme majoituspaikkojen keskimääräistä yöhintaa. Majapaikoista kolme oli hyviä ja kolme ala-arvoisia. Joukossa oli yksi kämäinen hostelli jaetulla kylpyhuoneella (San José), kaksi loistavaa bed & breakfastia (Santa Elena ja Tortuguero), yksi homeinen hotelli torakkavierailla (La Fortuna), yksi erittäin hyvä hostelli omalla kylppärillä (Puerto Viejo) sekä yksi verkkoikkunallinen ja paskanhajuinen hostellihuone omalla, saastaisella kylppärillä ja terassilla (Puerto Viejo). Missään muussa maassa saman hintaluokan majapaikkojen välillä ei ole ollut niin suurta laatuvaihtelua kuin Costa Ricassa.

Ruuasta maksoimme keskimäärin 14 euroa päivässä per naama. Ruokakuluja alensi se, että aamiainen kuului hintaan kahdessa käyttämässämme majapaikassa. Kävimme joka päivä syömässä jotakin ulkona, mutta pyrimme löytämään mahdollisimman edullisia paikkoja. Löysimmekin muutaman paikan, joissa annoksen ja juoman sai noin seitsemällä eurolla. Kylillä kierrellessämme ja ruokalistoja vilkuillessamme näimme, että monissa ravintoloissa hinta olisi ollut paljon kalliimpi.

Kun huomioidaan kaikki Costa Ricassa kuluttamamme rahat, meillä meni keskimäärin rahaa noin 50 euroa päivässä henkeä kohti. Vertailun vuoksi: Vietnamissa meillä meni aikanaan rahaa noin 38 euroa päivässä per lärvi, Kambodzassa 35 euroa per lärvi ja Thaimaassa alle 30 euroa per lärvi. Costa Ricassa voi siis elää suhteellisen edullisesti, kun oikein yrittää, mutta Kaakkois-Aasian hintoihin lienee mahdoton päästä. Maa ei ole halvimmasta päästä turistikohteiden ravintolahintojen osalta. Erilaiset retket ja pääsyliput eivät myöskään ole erityisen edullisia.

Peto pinnan alla, Tortugueron kansallispuisto, Costa Rica

Eläinbongailun saralla Costa Rica on vailla vertaansa, mutta ei tietenkään joka puolelta. Meidän reitillämme Tortugueron kansallispuisto oli parasta aluetta elikoiden tiirailuun. Eläimiä oli välillä niin paljon, että oli hankaluuksia päättää, mihin suuntaan katse kannattaisi kohdistaa. Kerron tarkemmin kokemuksistamme Costa Ricassa seuraavissa postauksissa.

Onko Costa Rica sinun haaveissasi? Mitä haluaisit siellä nähdä ja kokea?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

4 vastausta artikkeliin “Omatoiminen kiertomatka Costa Ricassa”

  1. Kiitos! 🙂

    Voin suositella Tortugueron kansallispuistoa eläinbongailuun. Sinne on vähän hankala matkustaa, mutta se on sen arvoista ainakin omasta mielestäni.

    Kävittekö Machu Picchussa? Meidän olisi tarkoitus suunnata sinne piakkoin. (Tällä hetkellä olemme Argentiinassa; blogi laahaa joitakin viikkoja jäljessä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.