Yangon ei kaupunkina välttämättä soita mitään kelloja, jos ei ole vieraillut Myanmarissa, saati että tästä Myanmarin entisestä pääkaupungista olisi tarkempi käsitys. Yangon ei ole samalla tavalla tunnettu kuin vaikkapa Bangkok, Singapore tai Hongkong ovat. Mekään emme etukäteen oikein tienneet, mitä Yangonilta odottaa, mutta emme halunneet jättää kaupunkia väliinkään. Pitihän Myanmarin suurin kaupunki nähdä.
Yangon on Myanmarin entinen pääkaupunki ja yli neljällä miljoonalla asukkaallaan Myanmarin suurin kaupunki. Ero Myanmarin-matkamme muiden kohteiden ja Yangonin välillä olikin ilmiselvä: Yangon on aito suurkaupunki, jossa on monin tavoin samanlainen meno kuin muissa aasialaisissa suurkaupungeissa.
Kuten kunnon suurkaupungille sopii, Yangonista löytyy korkeita taloja, runsaasti liikennettä, suuria markkinoita, paljon ruokapaikkoja ja baareja ja tietenkin myös nähtävyyksiä, kuten pagodeja ja brittiläisen siirtomaavallan aikaista arkkitehtuuria. Vaikka meno on kaikin puolin selkeästi suurkaupunkimaista, myös perinteisiä myanmarilaisia longyi-asuja näkee Yangonissa yllättävän runsaasti.
Myanmarin hallinnollinen pääkaupunki on vuodesta 2005 saakka ollut Naypyidaw, joka sijaitsee aika lailla korvessa. Yangon, joka tunnetaan myös entisellä nimellään Rangoon, on edelleen maan todellinen keskus.
Vaikka Yangon on iso, mikään kliininen pilvenpiirtäjäkaupunki se ei todellakaan ole. Rosoa löytää helposti sieltä täältä riippumatta siitä, mihin suuntaan katselee. Kävellessä kannattaa olla tarkkana: jalkakäytävien päällysteissä on paikoin ammottavia reikiä. Hämärässä kävellessä voi nähdä, kuinka rottia vilahtelee koloihinsa, mutta kaikenlaisia siimahäntiä nyt on toisaalta Helsingissäkin.
Olimme Yangonissa Myanmarin-kiertomatkallamme kolme yötä. Se on lyhyt aika miljoonakaupungissa, ja jotenkin tuntui, että Yangonista oli muutenkin vähän hankala saada otetta. Kaupunki ei varsinaisesti sykähdyttänyt, mutta viihdyimme silti ihan hyvin ja olisin voinut käyttää muutamiin kohteisiin ja ravintolatarjontaan mieluusti enemmänkin aikaa. Tässä mieleenpainuvimpia kokemuksiamme Yangonista.
Kävelykierros keskustassa siirtomaa-ajan rakennuksia bongaillen
Yangonin vetonauloihin kuuluvat rapistuneet historialliset korttelit. Yangonista tuli Burman brittiläisen siirtomaavallan pääkaupunki 1800-luvun lopulla, ja Yangonissa on yhä pystyssä runsaasti siirtomaa-aikaisia rakennuksia. Näistä tunnetuimpia ovat punatiilestä rakennettu vanha sekretariaatti, oikeustalo sekä tullirakennus, joka toimittaa yhä alkuperäistä virkaansa.
Ennen epäilemättä kauniit rakennukset ovat nykyisin päässeet enimmäkseen heikkoon kuntoon ja ne ovat menettäneet loistonsa. Niitä voi kuitenkin käydä bongailemassa ja näkökulmasta riippuen joko surkutella tai ihailla huonoon kuntoon päässeitä koristeluja. Roso kun on omalla tavallaan myös kaunista.
Kun ottaa jalat alle, kävelykierroksella tulee nähtyä samalla tavallista elämää Yangonin kaduilla. Tykkäämme Hemmon kanssa paikassa kuin paikassa kierrellä ja katsella paikkoja kävellen omaan tahtiin ja ikään kuin haistella paikan fiilistä. Kaikenlaisiin yksityiskohtiin kiinnittää ihan eri tavalla huomiota, kun ei vain paahda taksin kyydissä täyteen ammutulta nähtävyydeltä toiselle.
Yangonin kaduilta muistoihin tarttui rosoisten rakennusten ohella myös paljon tunnelmia, tuoksuja ja uuden ja vanhan ristiriitaa korostavia näkyjä. Yangonissa ihmiset kauppaavat joka kulmalla mitä erikoisempia tavaroita ja naposteltavia. Osa heistä on pukeutunut perinteiseen longyi-vaatteeseen, kun taas osa näyttää enemmänkin stadilaisen ostarin liepeiltä repäistyltä nuorisolta viimeisen päälle mietittyine nahkarotseineen ja lävistyksineen.
Kullan loistoa valtavalla Shwedagon-pagodilla
Valtava kultainen Shwedagonin pagodi kilpailee kultaloisteellaan auringon kimmellyksen kanssa. Kaakkois-Aasian suurimmaksi sanottu buddhalaistemppeli on kärsinyt vuosisatojen aikana vahinkoja maanjäristysten, ainakin yhden tulipalon ja ryöstöjen vuoksi. Tänä päivänä se kuitenkin seisoo mäen harjalla ehjänä ja komeana ja vetää puoleensa sankoin joukoin vierailijoita. Shwedagonin pagodi on yksi Myanmarin suosituimpia matkakohteita. Lukemani mukaan aamulla olisi kaikkein hiljaisin aika vierailulle, mutta sekaan mahtui hyvin myös iltapäivällä.
Temppeliin on neljä eri sisäänkäyntiä. Me taapersimme mäkeä ylös itäpuolelta. Siellä kävelyväylä on tyypilliseen tapaan kyllästetty markkinahulinalla ja hässäkällä. Myanmarilaisissa temppeleissä ei saa kävellä kengät jalassa, ja moni kauppias tyrkyttikin muovipusseja kenkiämme varten. Lykkäsimme kengät Hemmon laukkuun ja pulitimme sisäänkäynnillä ulkomaalaisilta vaaditun 10 000 kyatin (noin 7,5 euroa, tammikuu 2020) sisäänpääsymaksun.
Temppelialueella kävi selväksi, että moni oli tullut sinne viettämään päivää ihan kunnolla. Ihmisillä oli mukanaan eväspusseja, ja monet istuskelivat varjoisilla paikoilla koko perheen voimin lepäilemässä ja jutustelemassa. Suitsukkeiden savua leijaili tuulessa ja aurinko porotti armottomasti. Varjopaikat houkuttivat kovasti meitäkin. Kieltämättä tässä vaiheessa matkaa pagodi ei jaksanut hurjasti sykähdyttää, vaikka se todella komea onkin – Yangon vain sattui olemaan Myanmarin-matkamme viimeinen kohde ja olimme nähneet siihen mennessä jo valtavan määrän pagodeja. Joka tapauksessa oli kiinnostavaa käydä tsekkaamassa myös Shwedagon, vaikka emme enää jaksaneet innostua ihan joka kulmasta kovin voimakkaasti.
Toinen Yangonin merkittävistä pagodeista on Sule-pagodi (Sule Paya). Sen erikoisuutena on, että se sijaitsee liikenneympyrän keskellä Yangonin ytimessä, kun Shwedagon puolestaan sijaitsee arvoisellaan paikalla mäen päällä vähän syrjemmässä. Keskeisen sijaintinsa ansiosta myös Sulen pagodi vetää runsaasti väkeä, onhan siellä helppo vierailla samalla kun tekee kävelykierrosta kaupungissa. Myös Sule-pagodin luona on vahva markkinameininki, ja sijaintinsa vuoksi se tuntuu vielä rauhattomammalta kuin Shwedagon.
Kiertelyä kiehtovilla markkinoilla
Vaikka ostohousut eivät olisi ollenkaan jalassa, Yangonin markkinoilla kiertely on kiinnostavaa puuhaa. Keskustassa on useampi markkina-alue lähekkäin, ja kortteleissa on esillä myyntiartikkeleita suoraan asfaltilla kuin maan alle että katutason yläpuolelle levittäytyvissä halleissa.
Markkinoilla myydään sulassa sovussa kankaita ja kalaa sekä muita mereneläviä, vaatteita ja koruja, raakaa lihaa, sisustusesineitä ja moottorin osia, kasviksia, mausteita ja valmiita ruoka-annoksia – sekä mitä tahansa muuta. Tuoksut ja hajut vyöryvät päälle, kuten myös pienimmästäkin raosta punkevat autot, jotka kuljettavat tavaraa ja ihmisiä. Tungos on paikoin valtava ja Yangonin paahtava helle puristaa hien pintaan.
Helpoiten lähestyttävä markkina-alue on Bogyoke Aung San Market. Se on historiallinen markkinarakennus, jossa saa halutessaan varmasti tapettua tuntikausia aikaa. Markkinoilla on useassa kerroksessa myynnissä esimerkiksi perinteisiä longyi-vaatteita, taidetta ja Myanmarissa tyypillisiä lakattuja puuesineitä. Myös ruokaa ja juomaa on saatavilla. Käytävät ovat suhteellisen leveät ja kojut ovat hyvässä järjestyksessä, joten kiertely ei ala heti ahdistaa.
Perinteisempiä markkinoita edustavat puolestaan Theingyi Zein markkinat. Suurilla ja suosituilla markkinoilla on myynnissä erityisesti tekstiilejä ja kotitaloustavaraa, mutta laajalta markkina-alueelta löytyy vaikka mitä muutakin. Kannattaa varautua hässäkkään, tungokseen ja hajujen sekamelskaan.
Pukuloistoa Kandawgyi-järven kävelysilloilla
Kuumana kauniina päivänä Kandawgyi-tekojärveä ympäröivillä viheralueilla ja kävelysilloilla riittää porukkaa. Me kävelimme järvelle hotellilta ja totesimme sinne päästyämme, että on pakko noudattaa paikallisten esimerkkiä ja kaivaa sateenvarjo esiin toimittamaan aurinkovarjon virkaa.
Kävelysillat ovat täysin ilmaista huvia, joten varmaan myös siitä syystä paikalliset viihtyvät järvellä. Vaikka järvi itsessään näyttää melko saastaiselta, se ei ainakaan meidän vierailullamme löyhkännyt, joten järvellä oli kiva kierrellä ja katsella kaunista maisemaa sekä alueella liikkuvia ihmisiä.
Yangonin mittapuulla hämmentävän monella paikallisella oli päällään hienosta kankaasta ommeltu longyi, jonka parina naisilla oli tietenkin samaa tai sointuvaa kangasta oleva yläosa. Nuoret pariskunnat olivat päiväkävelyllä käsi kädessä. Kontrastia tuli siitä, että paikalla oli hengailemassa myös rock- ja muuhun ei-perinteiseen myanmarilaiseen tyyliin pukeutunutta nuorisoa. Kaikilla näytti olevan mukavaa nättiä järvimaisemaa ihaillessa.
Meidän oli tarkoitus kiertää koko järvi, mutta kävelysilta olikin yhdestä kohtaa remontin takia suljettu, joten kierros jäi vajaaksi. Oli tosin niin paahtava helle, että ehkä ihan hyvä niin. Tallustelimme samaa reittiä takaisin ja kävimme viilentävällä jääteellä erittäin siistissä The Garden Bistrossa järven rannalla. Kandawgyi-järvellä saisi helposti kulutettua monta tuntia, ja jos on paikalla auringonlaskun aikaan, järvellä voi katsella sen pinnasta heijastuvaa Shwedagonin pagodia.
Katuruokaa sekä menoa ja meininkiä Chinatownissa
Jos kaipaa Yangonin illassa olutta, syömistä ja aimo annoksen hässäkkää, kannattaa suunnata 19. kadulle Chinatowniin. Yangonin 19th Street on suosittu illanviettopaikka, ja kadun varrella olevilla terasseilla ja grillikojuilla on kova meno. Olut virtaa ja myyntikärryistä voi ostaa vaikkapa käristettyjä sirkkoja. Ravintoloissa on varaa valita ja sisäänheittäjät ovat ahkeria työssään. Lähistöllä on myös kiinalaisia kauppoja, joissa voi käydä ihmettelemässä myynnissä olevia tuotteita.
Kiva ja rauhallisempi ravintolakeskittymä löytyy myös Bo Ya Nyunt Roadin ja Nawaday Streetin kulmilta. Siellä esimerkiksi peruskuppila The Social House Kitchen & Tap tarjoilee mukiinmeneviä annoksia eri puolilta Aasiaa ja pienen Shan Kitchenin shan-nuudelikeitot ovat maistuvia.
Yangonin ravintoloita ja muuta ruokatarjontaa olisi ollut kiva testailla enemmänkin, sillä houkuttelevia paikkoja riittää. Suurkaupungin menossa on myös se hyvä puoli, että Yangonissa ravintolat ovat keskimäärin sen verran “normaalin” eli edistyksellisen näköisiä, että ensimmäisenä ei herää epäilys paikan hygieniatasosta. Monet ravintolat näyttävät siisteiltä ja asiallisilta. Myanmarin-kierroksellamme esimerkiksi Baganissa ja Mandalayssä ravintoloista ei aina voinut sanoa samaa.
Näin jälkikäteen olen tyytyväinen, että sisällytimme Yangonin matkaan, sillä se on verrattain modernina kaupunkina aivan erilainen paikka kuin muut kohteemme Myanmarissa olivat ja laajensi näin käsitystäni maasta. Bagan ja Inlejärvi ovat Myanmarin todellisia vetonauloja, mutta kyllä myös Yangonissa kannatti käyttää muutama matkapäivä.
Lue myös muut omatoimiseen Myanmarin kiertomatkaan liittyvät postaukset:
- Kiertomatka Myanmarissa: matkajärjestelyt, reitti ja kustannukset
- Myanmarin Mandalay: nähtävyyksiä ja tunnelmia
- Myanmar: jokilaivalla Mandalaystä Baganiin
- Myanmar: Baganin lumoavat temppelit
- Myanmar: ihana Inlejärvi!
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Shwedagon-pagodi on kyllä ainakin todella näyttävän näköinen. Minun mielestäni Myanmarin kaunein yksittäinen kohde yhdessä Kuthodaw-pagodin kanssa.
Noista huonoon kuntoon päässeistä rakennuksista tuli muuten mieleen jossain määrin Kuubassa olevat, niin ikään huonossa kunnossa olevat rakennukset. Siellähän niitä näkyi muutama jopa sortuneena.
Kyllä vain, Shwedagon on varsin vaikuttava näky! Jos reissun olisi aloittanut Yangonista, se olisi varmasti säväyttänyt vielä enemmän. Nyt oli tosiaan kierrelty pagodi poikineen ennen Yangonia, joten uutuudenviehätystä ei enää tässä vaiheessa reissua ollut. Joka tapauksessa upea rakennus.
Kuuba kiehtoisi juurikin niiden rapistuneiden rakennusten ja niiden mukana tulevan tietynlaisen rappioromantiikan vuoksi. Kuten sanottua, roso on omalla tavallaan hyvin kaunista.