Matkaideoita kesä-Suomeen

Artikkelikuva - Autolautan kyydissä Pielisellä

Innostuin pohtimaan kivoja kesäisiä kotimaan matkakohteita, joissa olen käynyt tai joihin haluaisin mennä. Suomi-ämpärilistallani on hyvin tilaa täysin uusillekin matkahaaveille, joten kyselin vinkkejä myös matkabloggaajakollegoilta. Vinkkejä löytyy niin automatkailijoille, luonnonystäville, klassikkokohteista innostuville kuin pikkukaupunkeihin viehtyneille. Nappaa tästä matkaideoita kesä-Suomeen!

Juttua on päivitetty 25.5.2021.

Matkaideoita automatkailijalle Suomessa

Matkustan itse kotimaassa useimmiten autolla, sillä syrjäseuduilla liikkuminen ilman autoa on monesti hankalaa. Pidän tosi paljon maisemista veden äärellä, joten kaikki nämä automatkailuvinkit sijoittuvat tällä kertaa vesistöjen äärelle.

Kierrokset saariston teillä

Kävimme Hemmon kanssa ajelemassa tänä kesänä Pikku rengastien, mutta olisi kiva kokea yöpymisen kanssa myös varsinainen Saariston rengastie. Lapsuuden kotikaupunkini on Järvi-Suomessa, joten olen tottunut vesistöihin, mutta saaristossa on kuitenkin omanlaisensa tunnelma.

Haluaisin yöpyä reitin varrella esimerkiksi Houtskarissa ja nauttia saariston herkuista ja merituulesta. Rengastiellä on tärppejä myös historian ystäville: tutustu esimerkiksi Seilin saareen, jolla on melko synkkä historia. Linkki vie Mutkia matkassa -blogiin.

Viime kesänä kävimme Hemmon kanssa Porissa ja ajelimme siellä Pohjoisen satamatien eli Porin saaristotien (tie nro 272). Se kulkee Oodeen, Revaskerin, Lynaskerin ja Kuuttokarin saarien kautta. Tien varrelta löytyy paljon pysähdyspaikkoja ja kauniita maisemia. Varta vasten en lähtisi tätä tietä toiselta puolelta Suomea ajamaan, mutta jos tarkoitus on viettää kesäinen viikonloppu Porissa, samalla reissulla tie toki kannattaa käydä ajelemassa.

Lautan kyydissä Pienellä rengastiellä
Autolautan kyydissä Pikku rengastiellä

Autolauttakyyti Lieksasta Kolille on historiaa, mutta Pielisen maisemat lumoavat

Perinteikäs MF Pielinen kuljetti matkustajia pohjoiskarjalaisissa maisemissa kolme vuosikymmentä. Autolauttakyyti Lieksasta Kolille (tai toisin päin) oli todellinen elämys. Viime vuonna toiminta valitettavasti loppui, kun lautta myytiin Norjaan. Suosittelen joka tapauksessa lämpimästi tutustumaan Pielisen ympäristöön – maisemat Pielisellä ovat ninittäin sään suosiessa aivan upeat!

Olimme Hemmon kanssa vanhan MF Pielisen kyydissä kesällä 2019 Pohjois-Karjalan sukulointimatkan yhteydessä. Suomen luonto pisti parastaan: matkamme aikana Pielinen oli lähes täysin tyyni, ja laiva lipui hiljaisessa ja sinisessä järvimaisemassa kuin maalauksessa. Kyllä kelpasi. Vaikka perinteistä lauttaa ei enää ole, Pieliselle pääsee toki yhä risteilemään. Veneretkiä lähtee ainakin Kolin satamasta.

Autolautan kyydissä Pielisellä
MF Pielinen työssään
Pielisellä
Maisemaa Pielisellä

Lietveden maisematie Puumalassa

Lietveden maisematietä eli kantatietä 62 Mikkelin ja Puumalan välillä kehutaan yhdeksi Suomen hienoimmista maisemareiteistä. Minä olen ajellut tiellä useamman kerran, viimeksi kesällä 2020. Uusinta kelpaa silti aina! Tie kulkee kapealla kannaksella, jonka molemmilla puolilla levittäytyy vesistöä. Hyvä paikka pulahtaa uimaan on Puumalan päässä oleva Pistohiekan uimaranta.

Autolla Ahvenanmaalle

Ahvenanmaalla on kätevää seikkailla joko omalla autolla tai vuokra-autolla. Kauniita venevajoja ja merimaisemia näkee parhaiten, kun kurvailee vähän syrjäisemmillä teillä eikä jää pyörimään vain Maarianhaminan kortteleihin.

Yksi kiva käyntikohde Ahvenanmaalla on Eckerö, joka on vain 30 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Sieltä löytyy keskiaikainen kirkko, Engelin suunnittelema Posti- ja tullitalo, kielen mennessään vievää ruokaa tarjoileva Gastropub Bodegan, kallioisia merimaisemia pienen majakan kera sekä niitä söpöjä venevajoja. Lue lisää ihanasta Eckeröstä.

20210522-Unelmatrippi-Eckero-Karingsund-201355
Auringonlasku Eckerön Käringsundissa

Matkaideoita luonnonystävälle

Suomessa on upeita luontokohteita, joista osa on hyvin syrjässä – vaikka syrjäisyys toki riippuu katsantokannasta. Esimerkiksi Helsingin saaret ovat tietenkin kaukaisia vaikkapa oululaisen näkökulmasta. Joka tapauksessa osa kohteista on lähellä kaupunkeja ja ne ovat siksi helposti saavutettavissa verrattuna toisiin. Olen tästä iloinen, koska en ole kummoinen eräpirkko. On kiva, jos luontoon pääsee helposti.

Telttailua saaressa tai luonnonpuistossa

Haluaisin kovasti viettää telttayön jollain Espoon tai Helsingin edustan saarista. Esimerkiksi Gåsgrund voisi tulla kyseeseen, sillä sinne pääsee julkisella veneliikenteellä – omaa venettä kun minulla ei todellakaan ole. Osittain kallioinen Gåsgrund vaikuttaa kivalta vaihtoehdolta, joskin miinuspuolena saattaisi olla pienoinen ruuhka, sillä saari on ymmärtääkseni erittäin suosittu telttailusaari. Haluaisin silti ehdottomasti kokeilla! Saarella pääsisi saunomaankin. Nattura-blogista löytyy juttu yöstä Gåsgrundissa.

Telttailu olisi saarten ohella hauskaa myös mantereella kansallispuistossa, esimerkiksi Nuuksiossa. Myös Nuuksiossa yön yli telttailu on itselläni vielä ajatuksen tasolla, vaikka muuten olen toki Nuuksiossa käynyt patikoimassa. On hauska ajatus, että aivan lähellä pääkaupunkia pääsee upeisiin kansallispuistomaisemiin telttailemaan – vieläpä julkisia kulkuneuvoja käyttäen.

Pääkaupunkiseutulaisille sekä muille eteläsuomalaisille melko helposti saavutettava kohde on myös Porkkalanniemen ulkoilualue. Sielläkin voi telttailla. Kävimme vastikään Hemmon kanssa Porkkalanniemessä piknikillä ja tykkäsimme erityisesti Pampskatanin piston loppupäästä: kalliorannat ovat vaikuttavan näköiset ja siellä saa oleilla melko rauhassa, sillä tilaa riittää. Ehkä ehdimme sinne vielä telttailemaankin tämän kesän aikana.

Merimaisema Porkkalanniemessä
Pampskatanin piston kalliorantoja
Rantakäärme Porkkalanniemessä
Rantakäärme Porkkalanniemessä

Kansallismaisemia Patvinsuolla ja Kolilla

Tasamaata ja suomaisemia tarjoileva Patvinsuon kansallispuisto on itselläni vielä näkemättä, mutta se olisi näppärästi yhdistettävissä vierailuun Kolilla, joka niin ikään on ehdottomasti suositeltava kohde Pohjois-Karjalassa. Patvinsuolta löytyy myös sotahistoriaa: sota-ajan hiilisavotoista on Patvinsuolla jäljellä muutamia miilunpohjia.

Kolilla laiskempikin retkeilijä pääsee ihastelemaan kansallismaisemaa todella näppärästi ottamalla hissin ylös Ukko-Kolille ja suuntaamalla hissiltä pienen kävelymatkan päähän näköalapaikalle. Kolilla ei siis tarvitse patikoida pitkiä matkoja päästäkseen upeiden maisemien äärelle, joten se sopii myös pikaiseksi pysähdyspaikaksi matkan varrella. Suunnaton-blogista löytyy juttua Patvinsuosta ja Kolin kansallispuistosta.

Kolilla näköalapaikalla
Näkymä Kolilta

Merenkurkun saariston ainutlaatuista luontoa

Merenkurkun saaristo on Suomen Unesco-kohteista ainoa luonnonperintökohde ja jo tämän ansiosta se olisi varmasti käymisen arvoinen. Täällä en siis ole käynyt – vielä. Alueen nähtävyyksiä ovat maisemien ohella muun muassa Raippaluodon silta, monet majakat sekä Sommarön linnakealue. Voit lukea Merenkurkun saaristosta tarkemmin Kerran poistuin kotoa -blogista.

Eläinbongailua safarilla

En ole satunnaisia metsäretkiä ja eläintarhavierailuja lukuun ottamatta juuri bongaillut eläimiä Suomessa, vaikka ulkomailla on tullut koettua kaikenlaista. Olisikin hauska osallistua joskus eläinsafarille kotimaassa.

Karhu on metsien kuningas, mutta en ihan äkkiseltään haluaisi törmätä karhuun patikoinnin lomassa. Karhun näkeminen luonnossa on aika harvinaista, joten pelko ei onneksi ole kovin aiheellinen. Karhusafarilla karhuja kuitenkin pääsee näkemään ja safari olisi varmasti hieno kokemus. Safareja järjestetään esimerkiksi Kainuussa – lue Kainuun karhusafarikokemuksesta Tien päällä -matkablogista.

Norpat ovat minusta älyttömän söpöjä elukoita, joten olisi mahtavaa päästä joskus näkemään niitä – toki sopivan etäisyyden päästä, sillä en haluaisi häiriköidä niiden elämää. Vaikka siis vietin lapsuuteni Imatralla Saimaan rannalla, en ole koskaan nähnyt saimaannorppaa muualla kuin telkkarissa. Esimerkiksi Savonlinnassa Norppa-Majojen retkellä pullervon jos toisenkin bongaaminen voisi olla mahdollista. Lue norppien bongailusta Travellover-blogista.

Matkaideoita klassikoiden ystävälle

Tiedätkö, missä sijaitsee Suomen vanhin turistipyydys? Entä mistä löytyy kuuden kilometrin mittainen hiekkaranta ja dyynejä?

Veden voimaa Imatralla

Imatrankoski on Suomen vanhin turistinähtävyys, ja kosken kuohut sykähdyttävät taatusti tänäkin päivänä. Ulkomaalaiset matkailijat kävivät ihailemassa koskea jo 1700-luvulla. Koski valjastettiin vesivoiman tuottamiseen vuonna 1929, mutta se lasketaan kesäaikaan vapaaksi useaan kertaan. Vaikka koski ei enää virtaakaan vuorokauden ympäri vapaana, kosken viehätyksestä pääsee jyvälle heti, kun kuohut pääsevät kunnolla valloilleen. Kauempana padosta voi kuvitella, miten hurjaa on ollut elää äänekkäästi pauhaavan kosken vieressä. Kannattaa tarkistaa koskinäytösajat Imatran sivuilta, sillä ne vaihtelevat.

Imatrankosken ympärillä levittäytyy Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto. Sen perusti 1800-luvun puolivälissä Venäjän keisari Nikolai I ja siellä järjestetään opastettuja kierroksia. Puistosta löytyy muun muassa hiidenkirnuja. Koskenpartaalla voi myös ihailla upeaa Valtionhotellia, joka on vuonna 1903 valmistunut jugendlinna. Kyseessä on mielestäni Suomen kaunein rakennus.

Imatrankoski kuohuu
Kosken kuohuja Imatralla

Rantaelämää Yyterissä

Yyterin hiekkaranta oli pitkään haaveissani, ja viime kesän helteissä viimein lähdimme Yyteriin viettämään viikonloppua. Olimme yötä leirintäalueella, jonka sijainti on lyömätön, sillä se on aivan Yyterin rannan kupeessa. Leirintäalueen suihkutilat ovat kyllä remontin tarpeessa.

Yyterin hiekkaranta on sen sijaan kaikin puolin aivan mieletön! Matalassa rantavedessä saa kahlata pitkään ennen kuin pääsee sopivaan uintisyvyyteen, mutta minusta kahlailu on hauskaa, joten tämä on vain plussaa. Rantahietikko ja dyynit ovat Suomen mittakaavassa vaikuttavan laajat, ja ranta onkin yksi Suomen ja koko Pohjoismaiden pisimpiä. Rantaa riittää peräti kuuden kilometrin verran.

Yyterin hietikolla
Hiekkaa Yyterissä

Matkaideoita näteissä kaupungeissa viihtyvälle

Suomessa on muitakin nättejä kaupunkeja, mutta Porvoo ja Rauma ovat kaksi suosikkiani.

Päiväretki Porvooseen

Porvoo on aina yhtä suloinen. Helsingistä käsin sinne pääsee näppärästi ja edullisesti bussilla, ja toki matka sujuu kätevästi myös omalla autolla. Astetta elämyksellisemmän matkasta saa taittamalla sen Helsingistä käsin perinteikkään J.L. Runebergin kyydissä. Laivan kyydissä matkaan kuluu 3,5 tuntia suuntaansa. Maisemat merellä ovat hienot, ja perillä odottaa syötävän nätti Porvoon vanhakaupunki.

Lounasta voi nauttia vaikkapa mainetta niittäneessä Zum Beispielissä.  Jos Porvoossa viipyy iltaan saakka, illallispaikaksi sopii niin ikään kehuttu Meat District. Vaikka olen käynyt Porvoossa useita kertoja, sieltä löytyy aina uusiakin kivoja ravintoloita. Aiemmasta postauksestani löydät ideoita viikonloppuun Porvoossa.

Porvoo
Puutaloja Porvoossa

Vanhaa ja nättiä Raumalla

Vanha Rauma oli Yyterin hiekkarannan ohella vuosia listallani ja ilokseni voin todeta, että hyvää kannatti odottaa. Kävimme Raumalla viime kesänä samalla reissulla, kun olimme Porissa. Rauma on tunnettu pitsiviikoistaan, mutta siellä on omasta mielestäni mukava vierailla ihan tavallisena päivänä, kun kaupunki on normaalissa olotilassaan. On mukava tutkia rakennusten yksityiskohtia vanhoilla kaduilla, istuskella sympaattisissa kahviloissa ja silmäillä putiikkien antia. Lue kesäisestä päivästä Raumalla Lähtöportti-blogista.

Vanha Rauma
Puutaloja Raumalla

* * *

Mitkä ovat sinun suosikkipaikkojasi Suomessa? Minne haluaisit kotimaassa vielä tänä kesänä matkustaa?


Lue myös: 

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

6 vastausta artikkeliin “Matkaideoita kesä-Suomeen”

  1. Tämähän tuli kuin tilauksesta! Meidän elokuussa alkava viikon loma on nurkan takana ja vietetään se mahdollisesti osittain Suomea kierrellen. Mikkeli-Puumala väli olisi ainakin siellä suunnalla, missä alkulomasta oleilemme, joten se pitää ehdottomasti laittaa korvan taakse. Ja tuo autolautta kyyti Kolille kuulostaa kyllä aivan mainiolta! Se täytyy kokea!

    1. Hei mahtavaa – käykää ihmeessä ajamassa Lietvedentie siellä Puumalan ja Mikkelin suunnilla! Meillä osui ihan täydellinen sää autolauttamatkalle Lieksasta Kolille. Pielinen oli tosi tyyni ja kaikki ympärillä näytti upealta. Hyvä munkki. Ja toki Kolilta nyt on aina hienot maisemat!

  2. Vihdoinkin ehdin lukea tämän postauksen ihan ajan kanssa ja ajatuksella. Tämä on ollut mulla välilehdissä auki heti kun huomasin sen ilmestyneen, mutta vasta nyt oli aikaa istua koneella tarpeeksi pitkä tovi. Hyvä vinkki tuo Imatran koskinäytöksen ajankohdan tsekkaus. Me onneksi osutaan paikalle juuri oikeana päivänä eli meidän pitäisi päästä se näkemään 🙂 Myös Valtionhotellissa yöpymistä odotan innolla.

    Suomesta kyllä löytyy vaikka millä mitalla kivoja kohteita, kun vaan malttaa antaa kotimaalle mahdollisuuden. Onneksi enenevässä määrin julkisillakin tuntuu pääsevän eri kohteisiin, myös luontokohteisiin, vaikka toki oma auto eniten vapautta antaa. Mulla vain ei kovin usein ole mahdollisuutta lähteä automatkoille Suomeen.

    Mulla mahtuu kesän retkisuunnitelmiin Turku, Helsinki, Lappeenranta sekä Imatra. Lähivuosien tavoitteeksi olen taas ottanut kiertää Suomen (ja entisen Suomen eli Viipurin) vielä kunnolla pystyssä olevat linnat. Turun linnan kanssa tulen juuri ottamaan uusinnan, siellä olen joskus pienenä käynyt. Hämeenlinnassa olen vieraillut muutama vuosi sitten. Ja Viipurin linnassa toivottavasti tulen käymään nyt piakkoin kun suuntana on Viipuri. Toinen vastaava kiinnostuksen kohde on majakat, josko ensi kesänä tulisi vierailtua ainakin yhdessä!

    1. Ainakin Bengtskäriä voi suositella noista majakoista, mutta se taitaa kyllä olla tosi ruuhkainen. Olen itse joskus noin 15 vuotta sitten yöpynyt siellä. Kuulas kesäyö sillä saarella oli tosi hieno kokemus.

      Aikanaan noita koskinäytöksiä oli tasaisen varmasti aina joka ilta (muistaakseni) klo 18, mutta nykyään tosissaan vähän vaihtelee. Olen muuttanut Imatralta pysyvästi pois 2000-luvun alussa, joten noista ajoista on vierähtänyt tovi. 😀 Silloin koskinäytös pidettiin usein myös uudenvuodenaattona ja koskeen laskettiin tulilautta. En tiedä yhtään, onko vielä nykyään myös näitä!

      Nuo Suomen linnat voisin itsekin kiertää. Turun linnassa tuli käytyä toissa talvena ja Savonlinnassakin olen käynyt, mutta siitä on toooodella kauan. Voisi ottaa uusinnan. Viipuri on vielä kokonaan käymättä, mutta ehkä vielä joskus. 🙂

  3. Minun on myönnettävä, että olen menneen vuoden aikana alkanut tajuta, kuinka mielettömiä paikkoja Suomessa on. Olen aina ennen pitänyt kotimaanmatkailua jotenkin turhana, ettei se niin kuin tarjoaisi mitään. Onneksi voin myöntää olleeni väärässä.

    1. Onhan Suomi hieno maa ja meiltä löytyy täältä paljon kaikenlaista. Silti on sanottava, että matkailun viehätys on ainakin minulle tosi paljon kulttuurisissa kokemuksissa, ja niitä ei kotimaanmatkailu yksinkertaisesti tarjoa (en siis tarkoita kulttuuriin viittauksella esim. jotain museoita tai teatteria vaan ympäröivää eri kulttuuria). Sää on toinen asia, joka täällä ontuu. Ja eipä meiltä löydy vuoria, keskiaikaisia linnoja ja kyliä ja niin poispäin. Mutta joka maassa on aina jotain hyvää, eivätkä kotimaanmatkailu ja ulkomaanmatkailu sulje toisiaan pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *