Laosin Vang Vieng tunnettiin takavuosina holtittomana bilekohteena, jossa ei läträtty pelkästään viinalla vaan kuvioissa oli muitakin aineita. Ne ajat ovat kuitenkin onneksi takana. Nykyään Vang Vieng on varsin rauhallinen ja luonnonläheinen kohde, jossa suurimmat nähtävyydet ovat luonto ja rento tunnelma. Joella kelluminen kumirenkaalla olutpullo kädessä on edelleen suosittu aktiviteetti, mutta me kävimme tubingin sijaan mopoilemassa.
Saavuimme Vang Viengiin junalla Laosin pääkaupungista Vientianesta. Perille päästyämme kapusimme avonaisen, rämän lava-auton kyytiin päästäksemme asemalta kylille. Auto pakattiin tottunein ottein täyteen junasta purkautuneita matkalaisia. Kyytijärjestelyt antoivat ymmärtää, että olimme tulleet turisteihin tottuneelle, mutta samalla vähän syrjäisemmälle ja selvästi Vientianea luonnonläheisemmälle seudulle.
Rutikuiva tie pöllysi, kun tiputtelimme matkan varrella muita turisteja majapaikkoihinsa. Pian pääsimme keskustaan omalle hotellillemme. Iloksemme huomasimme, että parvekkeeltamme oli näkymä ympäröiville karstikukkuloille.
Skootterilla ajelua Vang Viengissä
Meille on tullut suorastaan tavaksi vuokrata Aasiaan suuntautuvilla reissuilla mopo tai skootteri, jos matkakohde on sellainen, että mopolla saa ajella suht rauhassa syrjäisissä paikoissa ja nauttia maisemista. Olemme ajelleet mopolla muun muassa Thaimaan eri kohteissa sekä Baganin temppelialueella Myanmarissa.
Vang Viengissä vuokrasimme hyväkuntoisen skootterin hyviä arvosteluja saaneesta Mr. Ta -nimisestä vuokraamosta päiväksi (noin 6 euroa). Koska vuokraamoissa on aina se riski, että kulkupelissä jo valmiiksi olleet lommot yritetään vierittää niihin syyttömän vuokraajan maksettaviksi, valokuvasimme ja videoimme varmuuden vuoksi skootterin kaikkine pikkunaarmuineen ennen kuin lähdimme ajelemaan. Vuokraamon kanssa sujui kuitenkin kaikki hyvin myös pyörää palauttaessamme.
Vaikka mopolla ei ajelisikaan ruuhkaliikenteessä, on tullut opittua kantapään kautta, että yleensä mopoiluun kannattaa varustautua kasvomaskilla, sillä tiet pöllyävät todella paljon. Kotoa mukaan otetut maskit osoittautuivat voittajien valinnaksi myös Laosissa. Ilman niitä hiekka olisi narskunut hampaissa jo parin metrin ajamisen jälkeen.
Myös se on tullut huomattua muita matkaajia seuraamalla, että kaksipyöräisellä ajamista ei kannata kokeilla ensimmäistä kertaa kaukomaiden kuoppaisilla sorateillä. Näimme Vang Viengissä ja muuallakin Laosissa todella monta mopolla kaatunutta tyyppiä, joilla oli kaatumisen takia jalat ja kädet veressä tai kipsissä. Toki vahinkoja voi sattua tottuneillekin kuskeille, mutta kokematon puikoissa on ilmeisen paljon suurempi riski.
Vang Viengissä kaupunkialueella tiet ovat aika hyvässä kunnossa ja päällystettyjä, mutta kaupungin reunamilta alkaen vastaan tulee sorateitä, joilla on kuoppia enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Ajaessa saa olla tarkkana, mutta eipä karstivuorten lomassa ajellessa ole mikään tarve kiirehtiä. Rauhallisesti ajellessa ehtii kukkuloiden katselun lisäksi bongata eläimiä, kuten joka mutkassa päivystäviä kanoja ja kukkoja sekä kissoja ja lehmiä. Me näimme tien varressa myös vesipuhveleita.
Vang Viengin laguunit
Suosittuja vierailukohteita Vang Viengissä ovat laguunit, joita on lähistöllä useita. Ne on nimetty mielikuvituksettomasti (mutta kätevästi) laguuneiksi 1, 2, 3 ja niin edelleen. Ykkönen ja kakkonen ovat lähimpänä Vang Viengin kaupunkia, muut sijaitsevat kauempana. Laguuneja on kaikkiaan vajaat kymmenen: tarkka luku on tulkintakysymys eli riippuu siitä, mikä lätäkkö lasketaan laguuniksi ja mikä ei.
Laguuneille pääsemiseksi mopo on yksi vaihtoehto, jos on valmis ajamaan kuoppaisilla teillä. Myös rantakirppujen (buggy car) vuokraaminen on suosittua. Niistä lähtee kuitenkin niin jumalaton meteli, että me emme halunneet sellaista vaan otimme ennemmin skootterin, joka oli sentään vähän hiljaisempi. Jos ei halua ajaa itse, perille voi matkata esimerkiksi tuk tukin kyydissä.
Laguuneissa on nyrkkisääntönä, että mitä lähempänä kaupunkia ne sijaitsevat, sitä suositumpia ne ovat. Sameahkossa makean veden ihmiskeitossa uiskentelu ei lähtökohtaisesti oikein houkutellut meitä. Ei ollut niin kuumakaan, että olisi ollut mitään pakottavaa tarvetta päästä uimaan. Kävimme kuitenkin kääntymässä mopolla parin laguunin luona vain todetaksemme, että väkeä oli meidän makuumme aivan liikaa.
Jos laguuneille haluaa mennä rauhallisempaan aikaan, on oltava liikkeellä todella ajoissa. Laguuneille on pieni pääsymaksu, ja lisäksi voi joutua maksamaan pysäköinnistä. Juttua laguuneista löytyy esimerkiksi englanninkielisestä Yoga wine travel -blogista.
Kuumailmapalloja ja varjoliitimiä Vang Viengin auringonlaskussa
Kanojen ja kukkojen lisäksi Vang Viengissä ei varmaan mitenkään voi välttyä näkemästä kuumailmapalloja ja moottorivarjoja eli moottorilla varustettuja varjoliitimiä. Me näimme niitä joka päivä runsaasti.
Kävimme myös skootterilla ajelun lomassa katsomassa kuumailmapallojen täyttöä ja liikkeellelähtöä ruohokentällä keskustan laidalla. Samalta ruohokentältä lähti taivaalle myös moottorivarjoja. Kuumailmapallolentojen sanotaan olevan Laosissa verrattain edullisia (halvimmillaan noin 100 USA:n dollaria).
Vaikka lento on varmasti maisemien puolesta hieno kokemus, en ole ainakaan toistaiseksi saanut motivoitua itseäni pallon kyytiin missään kohteessa. Sama koskee riippu- ja varjoliitimiä. Olisin melko varmasti niin kauhuissani, että maisemilla ei olisi mitään väliä. En oikein pidä ajatuksesta olla korkealla ilmassa rottinkikorin kyydissä tai liitimen varassa. Vang Viengissä kuumailmapalloja oli paljon, mutta ei sentään niin runsaasti, että olisi erityistä tarvetta pelätä pallon törmäävän toisiin palloihin.
Vaikka emme nousseet pallon tai liitimen kyytiin, nautimme kyllä niiden katselusta. Erityisen mukavaa se oli auringonlaskun aikaan V Coffee & Tea Cafe -nimisen paikan terassilta. Riippuliitimiä ja kuumailmapalloja näki sieltä paljon, ja samalla saimme nauttia kauniista auringonlaskuista. Ravintola oli muutenkin kiva, ja söimme siellä kerran lounastakin. Ruoka oli ihan hyvää, mutta vielä parempaa sai vastapäisestä Golden Bamboo -ravintolasta.
Mopoilun, auringonlaskujen pällistelyn sekä yleisen kaupungilla kiertelyn lisäksi meillä kului Vang Viengissä aikaa lenkkeilyyn sekä todella ärsyttävän junalippu- ja minibussiepisodin parissa. Lipputaistelun vuoksi emme ehtineet tehdä Vang Viengissä ihan kaikkea sitä, mitä etukäteen ajattelimme – kuten meloa joella – mutta vierailu oli joka tapauksessa viihtyisä.
Vang Vieng on sopivan kompakti paikka ja siellä on mukavan rento tunnelma. Itse kaupunki ei ole erityisen kaunis vaan ennemminkin hieman rähjäinen, mutta se kuuluu näillä seuduilla asiaan. Ympäröivä luonto on nättiä.
Kävimme Vang Viengissä osana omatoimista kiertomatkaamme Laosissa.
Lue myös:
- Minibussilla Laosissa: ei koskaan enää!
- Kokemuksia Vientianesta, Laosin pääkaupungista
- Kiertomatka Myanmarissa: matkajärjestelyt, reitti ja kustannukset
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Mopo on Aasiassa usein varsin näppärä väline. Ilmeisesti tuolla ei ollut visiirillisiä tarjolla? Ne ovat ilman muuta omaan mieleen juurikin tuon hiekan ja muun pölyn vuoksi. Kuumailmapallolentoa en ole itsekään kokeillut, vaikka niitä olisi aika monessa paikassa ollut tarjolla. Se ei ole kiinnostuslistalla ihan kärjessä, mutta varjoliidintä olisi ihan mahtavaa päästä kokeilemaan.
Kypärässä ei ollut valinnanvaraa. Piti ottaa ne, jotka annettiin. Onneksi sentään aurinkolasit suojasivat hieman.
Kuumailmapallolentoja on tarjolla yllättävän monessa paikassa. Usein ne ovat aika hintavia, joten senkään takia ei ole tullut innostuttua niistä.
Luulen, että minusta ei olisi mopoilemaan tuolla. Olisin varmasti polvet verillä ensimmäisen mutkan jälkeen. 🙂 Kuumailmapallon kyytiin sen sijaan voisin mennä. Olen Suomessa kerran ollutkin ja se oli tosi siistiä. Toki noissa Aasian maissa aina mietityttää miten turvallisuusasiat on tuollaisissa huomioitu.
Joo, ei kannata lähteä harjoittelemaan mopolla ajoa lomamatkalla varsinkaan tällaisessa maassa, jossa terveydenhoito ei ole ihan samalla tasolla kuin meillä.
Kuumailmapallolento tosiaan itseäni vähän epäilyttää. Eihän se kovin extreme-laji ole, mutta silti. Korkeat paikat eivät ole ylipäätään oikein suosikkejani, vaikka niihin silti usein tungen. Tuntuu, että pallossa pelottaisi varmasti ihan liikaa, jotta kokemus olisi enää hauska. 😆