Vietettyämme viisi yötä jättimäisessä Tokiossa siirryimme bussilla Kawaguchikoon. Pieni kaupunki sijaitsee Kawaguchiko-järven rannalla ja on tunnettu hyvänä paikkana katsella Fuji-vuorta. Tämän takia mekin sinne menimme. Kaupungissa myös majoittuu jonkin verran Fujille aikovia kiipeilijöitä ja patikoijia.
Kawaguchiko-järven lisäksi alueella on neljä muuta järveä, ja tästä Fujin viiden järven alueesta löytyy tietoa esimerkiksi Japan Guiden sivuilta. Seutu on kaunista, mutta meille se valitettavasti näyttäytyi sumuisena ja märkänä.
Lähtöaamu valkeni sateisena ja jouduimmekin ensi töiksemme Tokiossa hilpaisemaan kauppaan ostamaan sateenvarjon hajonneen sadetakin korvikkeeksi. Olimme ostaneet bussiliput Tokiosta Kawaguchikoon Shinjukun asemalta jo pari päivää ennen lähtöä, vaikka ilmeisesti bussit ovat harvoin täyteen buukattuja. Ostimme kuitenkin liput etukäteen, sillä halusimme varmistaa, että mahdumme kyytiin.
Bussimatka Tokiosta Kawaguchikoon kesti pari tuntia, ja vettä ripotteli enemmän tai vähemmän koko matkan. Kawaguchikon asemalla hyödynsimme varaamamme hostellin palveluun kuulunutta ilmaista noutopalvelua päästäksemme asemalta majapaikkaamme. Majoituimme Kawaguchikossa K’s House Mt. Fuji -nimiseen hostelliin, joka osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi. Ainoa miinus oli huoneemme heikohko äänieristys. Onneksi hostellissa oli yöllä hipihiljaista ja kaupunki itsessään oli suorastaan uinuva, joten häiritseviä ääniä ei juuri kuulunut.
Huoneemme oli ihanan tilava ja siellä oli jo Tokiossa tutuksi tullut tatami-lattia. Henkilökunta oli kielitaitoista ja hyvin ystävällistä. Olisimme viihtyneet hostellissa pidempäänkin, mutta tällä kertaa vierailumme jäi vain yhden yön mittaiseksi.
Näköalapaikalla sumuisessa Kawaguchikossa
Kawaguchikossa oli sumuista ja pilvet roikkuivat matalalla. Lähdimme kiertelemään kaupunkia opaslehtisessä mainostettua kävelyreittiä seuraillen. Reittiin kuului näköalapaikalle nousu Kachikachi-yama – Tenjo-yama Park -köysirataa pitkin (noin kolme euroa per henkilö, syyskuu 2014).
Jos sää olisi ollut parempi, näköalapaikka olisi ollut mahtava spotti Fujin katseluun. Meidän vierailumme aikaan sinne ei näkynyt vilahdustakaan Fujista, joka lymysi jossain sumun ja pilvien takana. Näköalapaikka oli silti hyvä kohde, sillä sieltä pystyi katselemaan myös alas Kawaguchiko-järvelle.
Laskeuduimme näköalapaikalta polkua pitkin, ja alastulomatkalla ihmettelimme metsästä kuuluvaa rytinää. Pian syy selvisi: metsässä oli ryhmä villejä apinoita. Apinat hyppivät puiden oksien lisäksi läheisten talojen katoilla ja pihoilla, mikä varmasti on jonkinlainen riesa talojen asukkaille. Meidän mielestämme apinoiden touhut olivat kuitenkin oikein hauskaa seurattavaa.
Luimme oppaista, että parhaat mahdollisuudet Fujin näkemiseksi ovat aamuisin ennen yhdeksää ja myöhään iltapäivisin. Seuraavaksi päiväksi sääennuste lupaili hieman parempaa, joten laitoimme kellot soimaan ja lähdimme heti aamulla ulos katsomaan, josko Fuji sinä päivänä suostuisi näyttäytymään. Ja suostuihan se!
Lumihuippua Fujilla ei näin kesän jäljiltä ollut, mutta tulipahan kuitenkin nähtyä tuo kauniin mallinen vuori. (Artikkelissa ensimmäisenä oleva kuva ei siis ole minun ottamani vaan public domain -kuva Flickristä. Me näimme Fujin vain harmaan sumuverhon takaa.)
Aamuisen Fuji-valokuvaussession jälkeen nautimme hostellin yhteiskeittiössä matkamme ensimmäiset kahvit. Kyllä, luit oikein! Tähän mennessä matkaa me kahvidiggarit olimme juoneet ainoastaan hostellimme tarjoamaa vihreää teetä.
Koukkaus Kawaguchikoon oli mukava, sillä pääsimme näkemään siellä suurkaupungin ulkopuolista Japania ja toisenlaisia maisemia kuin Tokiossa. Fujia saimme ihastella lähtöpäivänämme vielä moneen otteeseen, kun matkasimme Kawaguchikosta bussilla Mishiman asemalle. Mishimasta jatkoimme edelleen Kiotoon Shinkansen-luotijunalla. Seuraavassa postauksessa on siis luvassa Kioton upeita temppeleitä!
Lue myös:
- Temppelikierros Kiotossa
- Tokio: temppeleitä, näköaloja, baareja
- Tokio: ihmisvilinää ja elektroniikkahoukutuksia
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Kuulostaa kivalta retkeltä "maalle"! Ja jänniä apinoita!
Oli hauska retki. 🙂 Apinat ovat aina kivoja (paitsi joskus ne kyllä yrittävät varastaa tavarat, mutta tämä porukka pysytteli kauempana).