Kolme päivää Angkorin temppeleillä

Artikkelikuva - Angkor Watin siluetti auringonnousussa

Istuimme tuk tukin kyydissä matkalla Siem Reapin keskustasta noin viiden kilometrin päähän Angkor Watin temppelille – emmekä olleet ainoita. Olo oli kuin tuk tuk -safarilla. Oli pilkkopimeää, mutta ei enää kauaa. Olimme hyvin innoissamme, sillä sää näytti lupaavalta ja olimme odottaneet Angkorin temppeleillä vierailua kauan. Maailmanympärimatkalla saimme toteutettua useita pitkäaikaisia matkaunelmia, joista Angkorin temppelit oli yksi suurimmista.

Angkor Watin lähettyvillä kuljettajamme pysäytti tuk tukin ja neuvoi, mihin suuntaan meidän olisi hyvä lähteä tarpomaan auringonnousua katsomaan. Sen olisimme osanneet päätellä myös ihmisvirrasta, joka eteni katkeamattomana jonona kohti temppelin edustalla olevaa pientä vesialuetta. Sää oli kirkas eikä tuullut, joten meillä kävi hyvä mäihä. Me ja muut turistit huokailimme syvään, kun temppelin lukemattomista valokuvista tuttu siluetti alkoi piirtyä näkyviin vaalenevaa taivasta vasten. Majesteettinen Angkor Wathan se siinä. Kamerat räpsyivät.

Angkor Wat ja turisteja kuvaamassa sitä

Mietimme, että kuinkahan paljon Angkor Watin temppelin edustalla on väkeä varsinaisena sesonkiaikana, kun nytkin meinasi olla tungosta. Väkijoukko kuitenkin hajosi auringonnousun jälkeen nopeasti, kun kaikki lähtivät omia teitään kiertelemään valtavaa temppeliä tai häipyivät kokonaan toisille temppeleille.

Angkor Wat on nimittäin vain yksi Angkorin arkeologisen alueen sadoista monumenteista, vaikka se onkin taatusti siluetiltaan tunnetuin. Angkor oli vuosisatojen ajan khmerien valtakunnan keskus. Angkorin alue on yli 400 neliökilometrin kokoinen, ja sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä Kaakkois-Aasian arkeologisista kohteista. Angkor Wat on suurin ja yksi parhaiten säilyneistä Angkorin alueella olevista khmerien valtakunnan aikana (noin vuosina 800–1400) rakennetuista temppeleistä.

Angkorin temppelialueella vierailu

Angkorin alueelle myydään kolmenlaisia lippuja: yhden, kolmen ja seitsemän päivän lippuja. Me olimme varanneet Angkorille aikaa kolmen päivän verran. Kolmen päivän lippu maksoi 40 USA:n dollaria eli noin 32 euroa (marraskuu 2014). Ajantasaiset hinnat kannattaa tarkastaa esimerkiksi Tourism Cambodian sivuilta. Enempää emme olisi jaksaneet ja toisaalta ensimmäisen päivän jälkeen oli selvää, että vähempi ei olisi riittänyt.

Saimme ostettua liput ilman jonotusta aamuviiden aikaan menomatkalla Angkor Watin auringonnousulle. Lippua varten otetaan paikan päällä kasvokuva, joka tulostetaan lippuun. Lippua on kannettava mukana joka paikassa alueella, sillä sitä voidaan kysyä (ja kysytään!) temppelien edustoilla. Me olimme temppeleillä omatoimisesti, mutta sinne voi mennä myös matkatoimiston järjestämän kierroksen mukana, kuten Meriharakka-blogin Pirkko ja Lasse tekivät pian meidän reissumme jälkeen.

Apina turistilta varastamansa eväsrasian kanssa

Yhtenä kenties vähän irralliselta kuulostavana vinkkinä Angkorin temppelialueelle haluan sanoa, että kannattaa olla tarkkana tavaroistaan. Alueella niitä kärkkyvät nimittäin lukemattomat apinat, jotka vievät tavaraa ihmisten käsistä ja repuista heti tilaisuuden tullen. Yllä olevassa kuvassa apina penkoo joltain epäonniselta turistilta meidän nenämme edessä varastamiaan eväsrasioita.

Angkorin temppelikierros

Me kiersimme temppeleitä ensimmäisen päivän aikana seuraavasti:

  • Angkor Wat
  • Angkor Thom
  • Bayon
  • Ta Keo
  • Ta Prohm
  • Banteay Kdei
  • Prasat Kravan

Viides vierailemamme temppeli eli Ta Prohm tunnetaan viidakkotemppelinä, sillä rakenteet ovat osittain viidakon valtaamia. Temppeli on kuuluisa myös Angelina Jolien tähdittämästä Tomb Raider -elokuvasta (2001), jonka yhtenä kuvauspaikkana sitä käytettiin.

Osin viidakon valtaamia temppelirakennuksia

Jo seitsemän aikaan aamulla oli paahtavan kuuma ja kostea ilma. Kävimme Angkor Watin kiertämisen jälkeen banaanipannukakkuaamiaisella yhdessä temppelin edustalla olevista ravintoloista, ja jo aamupalalla kuivailimme hikeä otsalta. Koska olimme lähteneet liikkeelle aikaisin, saimme päivän kierroksen pakettiin jo puolenpäivän jälkeen – ei minuuttiakaan liian myöhään siinä kuumuudessa.

Bayonin temppelin hymyileviä kasvoja

Päivän kohokohtia olivat tietysti auringonnousu Angkor Watilla, Bayonin temppelin hymyilevät kasvot (niitä on noin 2000 kaiverruksen verran!) sekä se, että saimme muutaman kerran olla kunnon Indiana Jones -fiiliksissä, kun olimme kahdestaan jollakin rauniolla. Ylipäätään oli hienoa saada käsitys siitä, miten massiivinen Angkorin arkeologinen alue todella on. Viidakkotemppeli Ta Prohmilla oli meidän makuumme aivan liikaa väkeä, vaikka on tietysti hienoa, että pääsimme näkemään tuon kuuluisan temppelin.

Angkorin temppelikierros: toisena päivänä aloitus viidakosta

Seuraavana päivänä aloitimme Angkorin temppeleiden urakoinnin kahdeksan aikaan aamulla. Luvassa oli suuri temppelikierros, joka aloitettiin Kbal Spean -temppeliltä 49 kilometrin päästä Siem Reapista.

Jossain oppaassa neuvottiin, että kauemmas suuntautuvilla temppelikäynneillä kannattaa ehdottomasti ottaa tuk tukin sijaan taksi, mutta tämä on mieltymyskysymys. Meistä tuk tukin kyydissä oli tunnelmallista, ja kun tiekään ei pöllynnyt sietämättömästi, nautimme maisemista ja ulkoilmassa olemisesta. Koneellinen ilmastointi toki puuttui ja Kambodzan lämpötiloissa on ymmärrettävää, jos joku valitsee kulkupelikseen ennemmin ilmastoidun auton.

Pieni vesiputous Kbal Spean -temppelillä

Kbal Speanilla vierailua suosittelemme ehdottomasti ainakin luonnosta tykkääville. Temppelille on parkkialueelta noin puolentoista kilometrin patikointi viidakon läpi juurakkoista polkua ylämäkeen, joten tuo pätkä ei ehkä taitu aivan kaikilta. Perillä odottaa hieno palkinto: virtaavan veden alta pilkistävät kaiverrukset ja upea vesiputous. Kbal Speanilla vierailua suositellaan heinäkuusta joulukuulle, kun vettä vielä virtaa.

Kbal Speanilta ajelimme takaisin kaupunkiin päin ja kävimme Banteay Srey -temppelillä, joka on 37 kilometrin päässä Siem Reapista. Sen jälkeen vuorossa olivat East Mebon, Ta Som, Neak Poan ja viimeisenä Preah Khan.

Viidakon valtaama temppelirakennus
Sammalen peittämiä kiviä temppelialueella
Neak Poanille vievä laituri

Meillä kävi myös toisena päivänä äärimmäisen hyvä tuuri sään kanssa, sillä peilikirkas vesi tarjosi mahtavat puitteet toiseksi viimeiselle temppelivierailullemme. Neak Poanille mennään todella pitkää laituria pitkin ja tuollaisena päivänä vedenpinnan heijastukset olivat upeaa katseltavaa. Itse temppeli jäi tällä kertaa luonnolle toiseksi.

Pääsimme Preah Khan -temppeliltä eli päivän viimeiseltä etapilta pois puoli kuuden aikaan iltapäivällä juuri ennen kuin se olisi mennyt kiinni. Temppelillä oli meidän lisäksemme vain muutama ihminen ja siellä oli juurakkoa vähän samaan tapaan kuin tunnetulla Ta Prohmin temppelillä, joten ruuhkien karttelijalle Preah Khan voi olla hyvä tärppi.

Hotellille palatessamme näimme massiiviset laumat ihmisiä, jotka olivat tulossa katsomasta auringonlaskua Phnom Bakheng -kukkulalta. Mekin luimme etukäteen oppaasta, että sinne kannattaisi mennä, mutta lopulta meiltä jäi tuo Angkorin auringonlasku kokematta silkasta turtumuksesta. Toisena päivänä oli ohi ajaessamme jo liian myöhäistä ja kolmantena päivänä olimme jo niin puhki, ettemme jaksaneet enää innostua asiasta.

Angkorin raunioalueen laajuus yllätti

Me kävimme kolmantena päivänä enää kolmella temppelillä, mutta kiinnostusta ei enää siinä vaiheessa olisi enempään riittänytkään. Kuten sanottu, yksi päivä olisi ollut liian vähän, mutta yli kolmea emme olisi jaksaneet. Ajelimme kolmantena päivänä maaseudulla, vierailimme krokotiilifarmilla ja keskustelimme kuljettajamme Luckyn kanssa pitkän tovin siitä, millaisena hän näkee Kambodzan nykytilan ja miten hän toivoisi maan kehittyvän. Oli mukavaa, että meille sattui kielitaitoinen kuljettaja!

Angkorin temppelialueen kiertely oli yksi hienoimmista turistikokemuksista, mitä meillä on ollut koskaan. Raunioita on niin paljon, ne ovat niin massiivisia ja niillä on niin upeat puitteet vehreän viidakon keskellä kuumassa Kambodzassa, että kokemus on todella omalaatuinen. Jos matkaat Kambodzaan, älä jätä Angkorin temppeleitä väliin!

Temppelivierailujen tukikohtana toimiva Siem Reap on myös kaupunkina mukava ja helppo paikka. Siellä riittää kivoja ravintoloita ja edullisia markkina-alueita täyttämään illat, ja vaikutti siltä, että myös bileitä löytyy niitä haluaville. Allekirjoittanut ja viiksekkäämpi puolisko tosin läsähtivät iltaisin sänkyyn puhkiväsyneinä eli meillä mistään baarikierroksista ei ollut tietoakaan.


Lue myös:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

8 vastausta artikkeliin “Kolme päivää Angkorin temppeleillä”

    1. Kiitos! 🙂 Oli tosi hienoa päästä tuonne, kun oltiin siitä niin pitkään haaveiltu. Kävi tosi hyvä tuuri sään kanssa, että sai räpsiä kuvia rauhassa. Joka päivä nimittäin satoi (sadekausi kun oli), mutta ei kertaakaan silloin, kun oltiin temppelikierroksella.

  1. Upeita kuvia! Itse kävin tuolla pari vuotta sitten, mutta otettiin vain yhden päivän lippu nuukuuksissamme. Kyllä nyt tekisi mieli mennä uudestaan ja nähänuo loputkin temppelit! Vau 🙂

  2. Säännöllisesti seuraan teidän upeaa seikkailua ja nyt on taas pakko kommentoida: vau, vau, vauuuuu! Menee Kambodza kyllä haavekohteiden listalle! Hienoja kuvia ja mielenkiintoista tekstiä 🙂 t. Piia

    1. Kiitos seuraamisesta ja kehuista! <3 Kiva, että meidän matka kiinnostaa! 🙂 Kambodza tosiaan yllätti positiivisesti ja sinne olisi mukava mennä joskus uudestaan. Haaveilu on hyvästä ja itse kullakin tuo haavekohteiden lista pitenee pitenemistään!

  3. Kiva lukea teidänkin kokemuksia! Kolme päivää on varmaan useimmille aika passeli aika. Yksi päivä olisi liian vähän, tai siitä tulisi tosi rankka päivä. Me otettiin tosi iisisti ja nähtiin pari kolme temppeliä päivässä, ja hyvin olisin voinut viettää muutaman päivän lisääkin samoissa merkeissä. Auringonnousua ei noustu katsomaan kun ei pilvisen sään takia uskottu sitä näkevämme kuitenkaan. Hinnathan on noista ajoista noussut, kolmen päivän lippu oli muistaakseni $62. Uhmasin aurinkoa kiertämällä temppeleitä keskipäivällä. Ta Phromissa ja Bayonissa seikkailin melkein yksin, samaan aikaan oli vain kourallinen ihmisiä lähistöllä. Teki kyllä kokemuksesta vieläkin hienomman 🙂

    1. Joo, se on mahtava tunne, jos pääsee olemaan edes jonkin aikaa ihan yksin jollakin noista upeista temppeleistä. Mä voisin mielelläni käydä tuolla uudelleen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *