Kolme kertaa -blogihaaste matkabloggaajan näkökulmasta

Artikkelikuva - Great Ocean Road

Blogeissa kiersi aikoja sitten kolme kertaa -nimellä kulkenut blogihaaste, jossa listailtiin kolme asiaa kutakin kategoriaa. Itse törmäsin juttuun mielestäni ensimmäisen kerran Natan blogissa ja päätin tehdä siitä oman, uuden version matkailun näkökulmasta. Laitan tässä siis liikkeelle uuden blogihaasteen. Jos olet bloggaaja, lähde toki mukaan haasteeseen – ohjeet jutun lopussa!

3 x paha matkatapa

Kaikki kolme ”pahaa” matkatapaani liittyvät aikatauluihin. Minulla ei muussa elämässä ole mitään vaikeuksia hoitaa asioita ajoissa, itse asiassa päinvastoin, mutta reissujen suhteen en halua aikatauluttaa ja suunnitella kaikkea puhki.

Suunnittelun leväperäisyys. Minulla on yleensä ennen matkoja pyhä aikomus tutkia ja selvitellä kaikenlaista matkakohteeseen liittyvää tarkkaan etukäteen. Jätän sen kuitenkin usein niin viime tippaan, että lopulta ehdin ehkä puolet siitä, mitä aioin. (Kiinnostavien juttujen lista voi silti olla mittava!)

Matkaohjelman olemattomuus. Vaikka selvittelen kaikenlaista etukäteen, en halua sitoutua tiukkaan matkaohjelmaan, koska se tuntuu kaikessa aikataulutuksessaan vastenmieliseltä. Olen kertonut tästä ennenkin: haluan reissata mahdollisimman avoimella aikataululla ja fiiliksen mukaan, joten asioiden lukkoon lyöminen etukäteen kauan ennen reissua tuntuu erittäin nihkeältä ja välttelen sitä lähes viimeiseen asti. Tässä tyylissä ei muuten ole (omasta mielestäni) mitään ongelmia, mutta joissain tilanteissa etukäteisvaraukset olisi vain pakko saada tehtyä, jos mielii jonkun tietyn paikan nähdä. Esimerkiksi Auschwitz meinasi jäädä väliin suuren suosion takia, mutta onneksi vierailu lopulta järjestyi.

Pakkaaminen viime tipassa. Kolmas juttu on klassikko: pakkaaminen jää usein viime tinkaan. Tässäkään ei minusta ole sinänsä mitään ongelmaa, mutta onhan se vähän hölmöä, kun homman voisi hoitaa ihan ajoissakin. Onpahan ainakin reissuun lähdön tuntua, kun tavaroita kasaillaan yötä myöten lähtöä edeltävänä iltana!

DSC_0676-m
Automatkalla voi ajella sinne minne nenä näyttää. Uuden-Seelannin Kaikourassa ajelimme katsomaan hylkeitä.

3 x outo matkatapa

Outous on tietysti aina subjektiivista, mutta listaan tähän kohtaan juttuja, joiden takia olen kohdannut kummeksuvia katseita.

Telttailusta ja leirintäalueista tykkääminen. Tykkään matkustaa Euroopassa (miksei muuallakin) auton ja teltan kanssa niin, että yöpymiset hoidetaan leirintäalueilla. Monien mielestä leirintäalueilla viihtyminen on vähintäänkin outoa, samoin teltassa nukkuminen.

Suunnittelemattomuus. Matkalle lähteminen ilman tarkkaa matkaohjelmaa tai edes kaikkia varauksia on monien mielestä aivan käsittämätöntä. Toiset tykkäävät minuuttiaikatauluista, itse inhoan niitä. Kaikkein mieluiten ostaisin vain menolipun vailla huolta huomisesta.

Kohteessa vietetyn ajan maksimointi. Olemme Hemmon kanssa useasti lentäneet viikonloppulomalle perjantaina suoraan töistä ja palanneet sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Töihin on menty lähes samoilla silmillä. Moni pitää tätä ihan hulluna, mutta itse tykkään maksimoida perillä vietetyn ajan. Pitkätkin lomat on usein maksimoitu samalla tavalla. Kotiinsa on moni kuollut ja sitä rataa.

20170507-Unelmatrippi-Riika-2012
Vuonna 2012 olimme jo päivittäneet telttamme isompaan malliin. Tässä ollaan Riiassa.

3 x paras paikka, jossa olen käynyt

Saksa ja sen pääkaupunki Berliini. Kiehtovin Euroopan kaupunki on ehdottomasti Berliini, jonne voin matkustaa aina uudestaan. Pitkän listan syitä voit lukea aiemmasta postauksestani Suosikkikohteeni Berliini. Kokonaisuutena Saksa on loistava matkailumaa, sillä se on niin monipuolinen: maasta löytyy kaikkea pilvenpiirtäjistä idyllisiin ristikkotalokyliin ja maalaismaisemista moderniin kaupunkielämään. Olen todellinen Saksa-fani.

Uuden-Seelannin Eteläsaari. Uusi-Seelanti on kokonaisuudessaan hieno kohde, mutta erityisesti Eteläsaari ihastuttaa. Maailmanympärimatkalla Uuden-Seelannin monipuolisuus teki yksittäisistä maista minuun kaikkein suurimman vaikutuksen. Sademetsää, jäätikköä, vuoristoa, mutkittelevia rannikkoteitä, uskomatonta tähtitaivasta, turkooseja järviä… Aivan mieletön paikka!

Japani. Maa, jossa kaikki on ihan erilaista kuin missään muualla, ja jossa kaikki toimii uskomattomalla tarkkuudella ja siisteydellä. Maa on samaan aikaan ultramoderni ja patavanhoillinen. Japanissa on myös ehkä maailman kauneimmat rakennukset, kuten kaikki ne vanhat temppelit esimerkiksi Kiotossa. Japania on vaikea kuvailla kattavasti, se pitää kokea. Matkustaisin takaisin milloin tahansa.

Naisia geishavaatteissa Kioton kadulla

3 x paikka, johon haluaisin (mutta jossa en ole vielä käynyt)

Galapagossaaret. Yksi sana: eläimet. Harmittaa, että emme ehtineet tai kyenneet budjetin vuoksi repeämään Galapagossaarille maailmanympärimatkalla, mutta toivottavasti tämäkin kohde tulee vielä joskus koettua!

Islanti. Kiinnostus Islantiin alkoi varmaankin Icelandairin stop over -lennoista. Islannin voisi niiden avulla yhdistää näppärästi Chicagon-matkaan, josta haaveilin jo 9 matkahaavetta -postauksessani.

Intia. Intiassa kiinnostaisi tarkemmin määriteltynä erityisesti Taj Mahal. Mielikuvissani Intia on superkaoottinen, saasteinen ja siellä saa aivan varmasti vatsataudin, mutta haluaisin silti joskus käydä siellä.

3 x inhokkipaikka, jossa olen käynyt

Inhokki on liian vahva sana, mutta Varsova ei juuri sytyttänyt, kuten ei myöskään Malta. Costa Rican pääkaupunki San José oli jokseenkin kuumottava, joten listaan tähän myös sen, vaikka muutoin Costa Rica olikin varsin viehättävä.

3 x eniten matkalla ärsyttää

Tämän kohdan voisi tiivistää yhteen sanaan: ihmiset. En yleisesti ottaen ole mikään ihmisvihaaja, mutta joskus kanssaihmisten käytös tuppaa rassaamaan. Myöskään tungoksesta ja tungeksimisesta en tykkää yhtään. Niinpä matkalla joskus ärsyttävät:

Lentokoneessa penkin selkänojaa monottavat ja nyrkeillä hakkaavat ihmiset. Vaikka ei välttämättä uskoisi, tätä tekevät myös aikuiset.

Jonottaminen iholle tunkevien kanssaihmisten kanssa. Ja nyt en tarkoita vaikkapa kiinalaisia vaan tämä on ihan tuttua käytöstä omilta maanmiehiltämme. Boarding-jonossa on ihan turha punkea tappituntumalle – ei se lentokone lähde ennen kuin jonossa oleva porukka on lastattu kyytiin.

Matkalaukkuhihnan edessä koko suvun voimin ja useiden matkalaukkukärryjen kanssa tungeksivat ihmiset. Laukun hakijaksi riittää yksi tyyppi eikä hihnassa tarvitse roikkua kiinni oman laukkunsa saadakseen.

DSC_1623-m
Yllättävää kyllä, Kiinan muurilla ei ollut kovin paljoa ihmisiä.

3 x matkatavara eli näitä ilman en matkusta

Jätetään tästä pois itsestään selvät tavarat, kuten passi, hammasharja ja -tahna, luottokortti ja kamera. Mitä muuta pakkaan mukaan?

Vaatteet viikoksi. Olen todennut, että tämän enempää vaatteita ei kannata roudata, vaikka matka kestäisi pidempään. Lisäplussaa siitä, että viikon vaatteet mahtuvat vielä jollain tavalla käsimatkatavaroihin. Jos matka on pidempi, vaatteita voi pesettää pesulassa tai pestä itse. Alle viikon matkalla en halua käyttää aikaa pesemisen miettimiseen, joten siksi olen asettanut itselleni rajaksi tuon viikon.

Käsirasva. Olen matkustanut useasti ilman ja joka kerta katunut sitä. Käteni kuivuvat infernaalista tahtia esimerkiksi lentokoneessa tai jos käytän käsidesiä, joten käsirasva on ihan ehdoton.

Savetit. Nämäkin ovat monta kertaa unohtuneet ja yhtä monta kertaa unohdus on harmittanut. Savett-kosteuspyyhkeet ovat erittäin käteviä esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä, kun haluaa syödä eväitä, mutta tiedostaa, että kädet pitäisi saada ensin pestyä.

3 x turhin matkatavara

Turhia tavaroita ovat kaikki sellaiset rojut, joita ei tarvita reissulla enempää kuin kerran. Sen yhden kerran voikin sitten karsia kokonaan.

Korkokengät. Epämukavat jalassa ja vievät turhaan tilaa matkalaukussa. Ei jatkoon. Matalat kengät ovat paljon monikäyttöisemmät.

Hienot vaatteet. Hienommat illallisvaatteet ovat aivan turhia, koska vähän tavallisemmissakin vaatteissa pääsee kyllä sisään ravintolaan. Kokemusta on. Erityisesti tropiikissa ”paremmat” vaatteet ovat yleensä se kaikkein epämukavin vaihtoehto, sillä niiden materiaali ei useinkaan sovellu hikisiin olosuhteisiin.

Silitystä vaativat vaatteet. Vaatteet, jotka vaativat silittämistä ennen käyttöä ovat reissussa erittäin huono idea. Silkka laiskuus ja ajankäytön priorisointi (kuka muka haluaa silittää lomalla?) riittäisivät varmasti tässä perusteluiksi, mutta silittäminen voi olla myös mahdotonta, jos hotellihuoneesta ei satu löytymään silitysrautaa. Niinpä kannattaa pakata vain vaatteita, jotka kelpaavat sellaisenaan.

Bonuksena: hiustenkuivaaja. Roudasin kuivaajaa maailmanympärimatkalla mukana ekat pari kuukautta, ja tuona aikana käytin sitä vain pari kertaa. Sen jälkeen lopetin hiusten föönaamisen kokonaan enkä ole sittemmin palannut vanhoihin tapoihin. Tukka kuivuu ilman kuivaajaakin.

3 x ihanimmat kokemukset matkalla

Minkäs sitä automatkailuun täysin hurahtanut reissari itselleen voi: kaikki tämän osion jutut liittyvät auton kanssa matkailuun.

Ensimmäinen yhteinen automatka Hemmon kanssa. Vuonna 2008 karautimme Hemmon kanssa heti kesäkuun alussa auton kanssa laivaan ja vietimme ikimuistoisen kesäloman pikkuteltan ja auton kanssa Eurooppaa kierrellen. Jos en tätä ennen ollut täysin varma siitä, että automatkailu on minun juttuni, tämän jälkeen olin. Tuli myös huomattua, että kuukausi teltassa ei lopulta tunnu missään!

Australian itärannikon huristelu asuntoautolla. Automatkailijan sieluni hyrisi tyytyväisyyttään, kun saimme Australiassa alle matkailuauton ja lähdimme jurnuttamaan Cairnsistä Australian itärannikkoa kohti etelää. Tuo kuukausi on edelleen yksi hienoimmista kokemuksista koko reissuhistoriassani.

Uuden-Seelannin Eteläsaaren kiertäminen autolla. Myös vuokra-autoilu Uuden-Seelannin Eteläsaarella on jäänyt muistoihin yhtenä upeimmista matkakokemuksista tähän saakka. Vaikka vuokra-auto oli vanha rämä, joka haisi pahalta, se ei hälventänyt tämän kokemuksen hohtoa. Maisemat olivat joka nurkalla niin upeat, että ei paljoa auton kämäisyys kiinnostanut!

20141201_120153-m
Tästä alkoi automatka alas Australian itärannikkoa!

Olisi mukavaa, jos haaste lähtisi leviämään blogeissa ja somessa. Ehkä sinä haluat tehdä oman postauksen aiheesta? Kopsaile kysymykset ja linkkaa tähän alkuperäiseen juttuun, jotta haasteen alkuperäinen lähde on löydettävissä. Jään odottelemaan, tarttuuko tähän porukkaa ja millaisia juttuja syntyy!


Lue myös:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

6 vastausta artikkeliin “Kolme kertaa -blogihaaste matkabloggaajan näkökulmasta”

  1. Tää oli tosi kiva postaus! Voisin suoraan kopioida nuo inhotuksen aiheet. Kaikenlainen tungos ja ajattelettomuus on ärsyttävää. Erityisesti ärsyynnyn ihmisistä, joiden pitää tungeksia kiinni matkatavarahihnaan.
    Telttailussakin olen sun kanssasi samoilla linjoilla. On ihanan leppoisaa, kun ei tarvitse syynätä huonetta bedbugien varalta vaan saa kömpiä omaan mukavaan makuupussiin. Ja aamulla luonnon ääniin herääminen on ihanaa.
    En varmaan muista enää puoliakaan asioista, jotka pompsahtivat mieleen postausta lukiessa, mutta vielä kommentti Islantiin liittyen. Me lennettiin Kanadaan Icelandairilla ja pysähdyttiin Islantiin yhden päivän ajaksi. Oli tosi kiva päästä näkemään saarta edes jonkin verran, koska pelkkää Islannin matkaa en varmaan malta lähivuosina tehdä. Päivässäkin ehti nähdä jo ihan mukavasti.

    1. Kiva, että tykkäsit! Ja joo, telttailun parhaita puolia verrattuna halpismajoituksiin on juuri se, että tietää, millaisiin olosuhteisiin päänsä kallistaa. 😀

      Mä olen miettinyt, että varmaan lyhyessäkin ajassa Islannista saisi sentään jotakin irti, joten tuo stop over voisi olla juuri passeli systeemi. Mielellään olisin useamman päivän, ja mielelläni tosiaan yhdistäisin matkaan jotain muutakin Islannin lisäksi.

  2. Hauska haaste! Pitää miettiä näitä myös omalle kohdalle 🙂

    Monia juttuja itsestänikin tunnistan. Esimerkiksi tuon pakkaamisen jättämisen viime tippaan ja sen, ettei kohteita ehdi suunnitella kunnolla etukäteen. Mä saatan yleensä raahata kotiin kirjastosta monta kohteen opasta ja laittaa kirjanmerkit täyteen nettilinkkejä – ja sitten luen niitä silmät ristissä lähtöä edeltävänä iltana, lentokentällä tai -koneessa…

    Mä oon myös reissuajan maksimoija. Monesti olen lähtenyt matkaan suoraan töistä (tai korkeintaan lyhyesti koukannut kodin kautta ennen kentälle menoa) ja saapunut työpäivää edeltävänä yönä tai jopa samana aamuna takaisin Suomeen. Kerran oli vielä lento myöhässä, mutta ehdin töihin viittä minuuttia ennen kuin mun olisi pitänyt olla tositoimissa 😀

    Islanti on yksi upeimmista maista, missä olen käynyt. Toivottavasti pääset sinne pian käymään 🙂

    1. Hyvä, että tykkäsit! Tee ihmeessä oma postaus! 🙂

      Mullakin on aina kaiken maailman kirjanmerkit olemassa, mutta eihän niitä kaikkia ehdi käydä ikinä läpi. Mulla on myös olemassa Drivessä Excel, johon kirjaan matkavinkkejä maittain. Sielläkin on kaikenlaista dataa ihan mukava läjä kasassa. Osa niistä vinkeistä on tullut jopa tsekattua, mutta kaikkia tuskin koskaan tulee käytyä läpi (esim. ravintolat ehtivät jo mennä konkkaan, jos ei heti ole matkustamassa johonkin kohteeseen).

      Islannissa olisi kyllä mukava päästä pian käymään! Ihan lähiaikoina silti tuskin sinne päädyn, koska tässä on jo kaikenlaisia muita suunnitelmia agendalla.

  3. Vähänkö tämä oli kiva haaste! 🙂 Todella mielenkiintoisia vastauksia ja kauniit kuvat. Juuri edellisen haasten toteutin blogissani, joten ihan heti en tätä kerkeä tekemään, mutta jossain kohtaan tämä haaste olisi enemmän kuin kiva tehdä! Toivottavasti se käy 🙂 Mäkin haluaisin niin kovasti Islantiin, ensi vuonna toivottavasti <3

    1. Mukavaa, että tykkäsit! Tee ihmeessä oma versio myös. 🙂

      Toivottavasti pääset Islantiin! Mä en varmaan vielä ensi vuonna pääse, mutta toivottavasti joskus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *