Vuokrasimme maailmanympärimatkalla Australiassa ja Oseaniassa sekä asuntoauton että majoittumiseen soveltuvaksi muunnetun henkilöauton. Kokosin tähän postaukseen kokemuksia auton vuokraamisesta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Australiassa ajoimme autolla koko itärannikon Cairnsistä Melbourneen, ja Uudessa-Seelannissa kiersimme Eteläsaaren. Molemmissa maissa autoilimme vajaan kuukauden.
Uusi-Seelanti: realismia auton vuokraamiseen
Alkuperäinen suunnitelmamme maailmanympärimatkalla oli vuokrata auto koko sille ajalle, jonka olemme Uudessa-Seelannissa. Suunnittelimme ajavamme autolla sekä Pohjois- että Eteläsaarella.
Saavuimme maahan juuri ennen vuoden vaihtumista, ja kesämatkailusesonki on Uudessa-Seelannissa kiivaimmillaan juuri noihin aikoihin. Huomasimme autotarjouksista, että vuokraamot käyttävät luonnollisesti hyväkseen suurta kysyntää ja nostavat hinnat pilviin.
Nopeasti tajusimme, että meidän budjettimme ei taipuisi auton vuokraamiseen koko ajalle, joten rukkasimme suunnitelman realistiseksi. Päätimme jättää auton vuokraamisen vasta Eteläsaarelle, jolloin joulun ja uuden vuoden aiheuttama pahin kysyntä olisi jo taittunut ja saisimme auton edes hitusen halvemmalla päivähinnalla.
Haimme auton Christchurchistä ja palautimme sen samaan paikkaan hieman alle kuukautta myöhemmin. Tuona aikana kiersimme autolla Uuden-Seelannin Eteläsaaren ja koimme kertakaikkisen unohtumattomia automatkakokemuksia. Kaikki postaukset tuon reittimme varrelta löydät tägin Autolla Uudessa-Seelannissa takaa.
Ole tarkkana autovuokraamojen välittäjäfirmojen kanssa
Auton vuokraamisen yhteydessä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on mainittava yksi ärsyttävä piirre joillakin vuokraussivustoilla. Vuokrasimme Australiassa auton Motorhome Republic -sivuston kautta, mutta siellä emme vielä huomanneet kuviota, kun meillä ei ollut vertailukohtaa.
Kyseinen sivusto on tavallaan hakukone, joka kokoaa vuokrattavia autoja eri vuokraajilta ja tarjoilee niitä asiakkaille. Sivustolla tulee täyttää haluttu vuokrausajankohta ja joitakin muita tietoja, minkä jälkeen ruudulle lävähtää erilaisia autovaihtoehtoja. Asiakas valitsee niistä hyvässä uskossa itselleen sopivan ja täyttää sen jälkeen kattavan litanian tietojaan lomakkeelle varauksen tekemiseksi.
Ainut vain, että asiakkaan valitsema vaihtoehto ei todellakaan ole saatavilla. Kun asiakas on lähettänyt varauspyynnön, vuokraussivustolta tulee nopeasti vastaus, että kyseinen auto ei nyt kuitenkaan ole vapaana – mutta auto Z, Y ja X olisivat käytettävissä haluttuna ajankohtana (tai suunnilleen haluttuna ajankohtana). Luonnollisesti tarjotut autot eivät ole ainakaan halvempia kuin asiakkaan alun perin toivoma auto.
Toisin sanoen: asiakas tekee ison työn täyttämällä kaikki tietonsa firman kattavalle nettilomakkeelle siinä uskossa, että hänen klikkaamansa vaihtoehto on saatavilla – ja tekee näin aivan turhaan. Vuokrafirman puolelta olisi reilumpaa laittaa nettiin lomake, johon täytetään haluttu ajankohta ja ruksitaan halutut vuokra-auton ominaisuudet. Luottokortti- ja ajokorttitietoja ja kaiken maailman vakuutus- ynnä muuta sälää ehtisi hyvin selvitellä myöhemminkin.
Uudessa-Seelannissa yritimme varata autoa mainitulta sivustolta, koska kuten sanottu, yhden kokemuksen perusteella emme ymmärtäneet humpan juonta ja vuokraus oli kuitenkin mennyt Ausseissa hyvin. Tajusimme pelin hengen saatuamme vastauksena tarjouksia aivan törkeän hintaisista autovaihtoehdoista ja kokeiltuamme toista vastaavaa sivustoa samalla lopputuloksella. Sama edullinen auto oli tyrkyllä monessa paikassa muka vapaana, mutta todellisuudessa se ei ollut koskaan saatavilla.
Osassa saamistamme tarjouksista oli vielä eri päivämäärätkin kuin meidän toivomamme, joten voisi kuvitella, että edes jotakin toivomuksia läheltä liippaavaa olisi löytynyt. Mainitsemani sivusto toimii vain autojen välittäjänä, eli firmalla ei ole omaa laivastoa.
Näennäisesti sivuston kautta voi vertailla monen eri firman hintoja, mutta meille jäi käsitys, että asiakasta vedätetään. Aloimme nimittäin epäillä, ettei voi oikeasti olla niin, että yhtään toivomamme hintaluokan autoa ei muka ole missään Motorhome Republicin käyttämissä yhtiöissä vapaana edes suunnilleen niille päiville, joita toivoimme.
Niinpä otimme Uudessa-Seelannissa yhteyttä suoraan yhteen niistä firmoista, joiden autoja Motorhome Republilc välittää. Kappas vain: saimme meille sopivan auton siedettävään hintaan ja täsmälleen niille päiville, joita toivoimmekin.
Pointtina tässä avautumisessani oli, että jos käyttää autovaihtoehtojen kartoittamiseen vastaavaa kokoomasivustoa kuin me ja saa vastauksena kalliita vaihtoehtoja ja eioota, kannattaa kysellä vielä suoraan autot omistavilta firmoilta. Luonnollisesti jos tietää jo valmiiksi, miltä firmoilta haluaa tarjoukset, ei varmaankaan kannata edes katsella välittäjäsivustojen tarjontaa.
Vuokra-automme Australiassa
Australiassa vuokra-automme oli high-top-mallinen Toyota Hiace. Toisin sanoen pakettiauton normaalin katon tilalle oli muutettu korotettu lasikuitukatto, jolloin auton sisällä mahtui seisomaan. Australiassa auton vuokrauksen päivähinnaksi tuli vakuutuksineen kaikkineen noin 89 euroa.
Autoon oli asennettu jääkaappi, kaksilevyinen keittotaso, laatikostoja ja kaappeja sekä tiskiallas. Vesi täytettiin tiskialtaaseen samalla tavalla kuin matkailuautoihin yleensä: auton ulkopuolelta sitä varten tehdyn aukon kautta.
Jääkaapista valitimme vuokrafirmaan, sillä kaappi toimi miten sattuu. Muutamina päivinä se piti tavarat kylminä, mutta tavallisesti ei. Pahimmillaan jääkaapissa oli ihan yhtä lämmin kuin muuallakin autossa. Saimme valituksen ansiosta pientä hyvitystä vuokrauksen päivähintaan. Auto tuli täysin varusteltuna: oli lakanat, peitto, pyyhkeet, ruuanlaittovälineet ja astiat. Auto oli kauniisti sanottuna elämää nähnyt, mutta kuitenkin toimiva.
Vuokra-automme Uudessa-Seelannissa
Uudessa-Seelannissa meillä oli niin sanotun tavallisen auton korkuinen (siis ei korotettua kattoa) Toyota Estima. Valinta oli tietoinen, sillä korkea auto otti tuulta ikävästi ja matkailuautotyyppiset vaihtoehdot olivat todella hinnoissaan sillä aikavälillä, jolle auton tarvitsimme.
Autossa ei ollut jääkaappia vain ainoastaan perinteinen kylmäkalleilla viilennettävä kylmälaukku. Lisäksi varustukseen kuului yksi keittolevy ja vesiallas. Lähinnä käsien pesuun tarkoitetun altaan vesisäiliö aiheutti meissä hyvät naurut: säiliönä toimi samanlainen juomavesitörppö, joita ihmiset ostavat Suomessakin mökeilleen. Astian yläosaan oli tehty tökerö reikä luultavasti puukolla, ja tuohon reikään sitten tökätty putki, jota pitkin vesi nousi hanaan. Todellinen tee se itse -versio siis koko systeemi.
Muutenkin auton sisäosat olivat selvästi jonkun handymanin tuotantoa: esimerkiksi penkkien pehmusteiden takana oli vielä normaalit kyseiseen automalliin kuuluvat ovikotelot tallella. Auto oli siis muutettu tavallisesta kuuden matkustajan autosta retkikäyttöön sopivaksi, ja tuo muutos oli tehty aikalailla vasemmalla kädellä.
Ulkopuolelta muutos firmalta toiselle ei myöskään ollut kovin hyvin toteutettu, sillä valkoisen maalin alta pilkistäneet räikeänvihreät ja kirkkaanvioletit kohdat paljastivat auton olleen aiemmin imagoltaan nuorekkaan Jucy-vuokrafirman listoilla.
Kaikesta huolimatta elimme autossa kolme viikkoa ja ihan hyvin se sujui, vaikka auto oli kaikin tavoin aika romu. Lommoja ja ruhjeita oli siellä täällä, ilmastointi toimi vaihtelevasti, automaattivaihteisto ei oikein soveltunut muualle kuin tasaiseen maastoon (tosi hyvä ominaisuus vuoristoteillä), autosta nousi pahanhajuista käryä vähänkin suuremman mäen jälkeen, kuljettajan ovi ei mennyt kiinni muuten kuin täysillä paiskoen ja pelkääjän puolella oven lukitus ei toiminut keskuslukituksen kautta.
Lisämausteena oli vielä auton takaosassa leijaillut todella epäilyttävä haju, jonka alkuperää emme oikeastaan edes halua tietää. Kaikkea pientä kivaa siis. Pelkäsimme monta kertaa, että auto leviää käsiin kesken matkan, mutta kuin ihmeen kaupalla se kesti kuin kestikin matkamme loppuun asti. Todellinen Lucky Rentals, kuten vuokrafirman nimi kertoikin.
Uudessa-Seelannissa auton vuorokausihinnaksi tuli vakuutuksineen kaikkineen noin 58 euroa. Auto oli kunnoltaan ja varusteiltaan aika surkea, mutta siitä viis: se vei meidät uskollisesti elämämme hienoimpien maisemien äärelle Uuden-Seelannin Eteläsaaren ympäri. Hinta ei siis tuntunut lainkaan kovalta etenkään siihen nähden, mitä kaikkea saimme auton vuokraamisen ansiosta kokea.
Kaikista mainituista asioista huolimatta olemme etenkin näin jälkikäteen enemmän kuin tyytyväisiä automatkoihimme molemmissa maissa. Luksusautoihin meillä ei olisi ollut varaa, joten onneksi autojen kanssa kävi tuuri eikä mikään hajonnut.
Meitä ei myöskään huijattu kummankaan auton vuokrauksen yhteydessä esimerkiksi väittämällä, että olisimme tehneet autoon lommoja, vaikka huijauksia varmaan joskus tapahtuu. Voimme naureskella autokokemuksillemme jälkikäteen iloisina ja muistella ennemminkin niitä kaikkia hienoja elämyksiä, joiden ääreen auton vuokraamisen ansiosta pääsimme.
Lue myös:
- Autolla Australiassa: auto alle ja kohti etelää!
- Asuntoauton vuokraus: 7 vinkkiä noviiseille
- Autolla Uudessa-Seelannissa: Kaikouran hylkeet
- Suppausta Kaiteriterissä ja kalastusta Nelsonissa
- Great Ocean Road: osa 1
- Great Ocean Road: osa 2
- Uusi-Seelanti: Milford Sound Highway
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Kiitos ihan miljoonasti tästä postauksesta. Me tullaan teidän perässä, joten hyvä tietää autonvuokraukseenkin parhaat kikat!
Eipä kestä. 🙂 Toivottavasti teillä käy hyvä tuuri auton kanssa, kuten meillä, ja kaikki säilyy ehjänä. Joka tapauksessa teillä tulee olemaan mahtavia kokemuksia, se on varmaa! Jään odottelemaan postauksia! 🙂
Minäkin kiittelen näin jälkujunassa tästä postauksesta. Tuli juuri samana päivänä kun lennettiin NZ ja täällä sitä edelleenkin etsitään autoa tai campervania. Ovat meinaan kiven alla. Tarinan opetus: varaa auto ja majoitus etukäteen Uudessa-Seelannissa (tai ainakin jos olet siellä Kiinalaisen uuden vuoden aikaan) hihhh…täällä meinaan reissaa tällä hetkellä puoli maailmaa, tai tuntuu ainakin siltä kun kaikkialla on niin kovin täyttä 😀
Siellä alkoi olla aika hyvin jengiä niihinkin aikoihin kun me olimme siellä. Uusiseelantilaisten kesälomat, nääs. Ne kerrat ovat harvassa kun olemme jääneet leirintäalueelta ulos sen takia, ettei sinne mahdu, mutta näin kävi Uudessa-Seelannissa.
Autojen hintahaitari oli meistä aika iso, mutta varsinaisia halpoja vaihtoehtoja siellä ei taida ollakaan. Meillä kävi sikäli säkä, että saatiin lopulta ok auto siedettävään hintaan. Toivottavasti teilläkin käy. 🙂