Bussimatka Kambodzan Phnom Penhistä Siem Reapiin alkoi aamulla ylihintaa pyytävän tuk tuk -kuljettajan kanssa neuvottelemalla. Erityisesti Hemmoa jurppi, että kuljettaja kehtasi pyytää seitsemää taalaa matkasta, jonka käypä hinta oli kolme taalaa. Tuolla kolmella taalalla kuitenkin lopulta pääsimme tuon matkan hotellilta bussiasemalle. Mekong Expressin linja-auto lähti Phnom Penhistä puoli yhdeksän aikaan aamulla. Matka kohti mahtavia Angkorin temppeleitä oli alkanut!
Bussifirma oli meille tuttu jo edelliseltä matkalta Ho Chi Minh Citystä Phnom Penhiin. Tällä kertaa matka oli pomppuinen. Epäilin jo muutamaan otteeseen perunapeltoa muistuttavalla tiellä, että auto juuttuu tiehen kiinni tai kaatuu ojaan, mutta mitä vielä. Hyvin pääsimme aina eteenpäin. Tie oli ajoittain todella heikossa kunnossa vielä meneillään olleen sadekauden vuoksi.
Matkalla kohti Siem Reapia ja legendaarisia Angkorin temppeleitä näimme lukemattomat määrät lehmiä, vesipuhveleita, kanoja ja koiria. Kotieläimet eivät paikalliseen tapaan olleet minkään aidan takana vaan juoksentelivat täysin vapaina tien vieressä. Monet talot oli rakennettu paalujen päälle, sillä ilmeisesti vesi nousee ajoittain hyvinkin korkealle.
Paikalliset kahlasivat nytkin pelloilla ja kalastivat jokaisesta näköpiirissä olevasta lätäköstä. Vastaavassa tilanteessa Suomessa joka talossa olisi varmaan vene, jolla voisi soudella naapuriin, mutta Kambodzan maaseudulla kävely vaikka kaulaa myöten vedessä omalla pihalla näyttää olevan ihan normimeininkiä. Pieni pätkä videota bussimatkalta on katsottavissa alla.
Rytisevä matka päättyi Siem Reapin bussiasemalle neljän maissa iltapäivällä. Ostimme bussista tuk tuk -lipun (3 taalaa), joka takasi sen hintaisen kyydin asemalta hotellille. Aamuinen tuk tuk -kuljettajan kanssa käyty vääntö oli vielä tuoreessa muistissa. Asemalla oli tietenkin paljon kuljettajia kyytejä havittelemassa ja saimme heti napattua Lucky-nimiseksi esittäytyneen kuljettajan itsellemme.
Hinta-laatusuhteeltaan loistava majoitus Siem Reapissa
Lucky alkoi jo ennen pihasta lähtöä kysellä, kauanko olemme Siem Reapissa ja tarjoutui kyyditsemään meitä kolmeksi päiväksi. Halusimme nähdä auringonnousun Angkor Watin temppelillä, joten sovimme keskustelun saatossa, että Lucky hakee meidät seuraavana aamuna viideltä hotellilta ja menemme päiväksi kiertelemään Angkorin temppeleitä.
Päivän hinnaksi sovittiin 12 euroa + auringonnoususta 3 euron lisä, siis yhteensä 15 euroa. Summa oli sen verran, mitä olimme etukäteen netistä selvittäneetkin päivän kyydeistä sopivaksi hinnaksi. Olimme näin ollen tyytyväisiä, että kohdallemme osui Phnom Penhin tapaan myös Siem Reapissa kuljettaja, joka tarjosi suoraan paikalliseen hintatasoon nähden järkevän hintaista palvelua. Suomalaisittain hinta oli tietenkin todella edullinen.
Kirjauduimme Angkor Orchid Central Hoteliin, jonka olimme saaneet uskomattomaan hintaan Hotels.comista: kahden hengen huone maksoi 9,67 euroa yöltä ja hintaan kuului vieläpä aamiainen. Palvelu hotellissa oli loistavaa. Meille esiteltiin heti kartalta lähipaikat ja hyvin kohteliaasti opastettiin huoneeseen. Kamat kannettiin huoneeseen asti.
Huone oli erittäin siisti ja sitä myös siivottiin vierailumme aikana huolellisesti. Huoneessa oli kaksi erillistä, isoa sänkyä ja suuri kylpyhuone, jossa oli erillinen suihku ja amme. Tällä kertaa patjat olivat mukavat, eivät siis kivikovat kuten esimerkiksi edellisessä hotellissamme Channsoda Innissä Phnom Penhissä. Iso suositus Angkor Orchid Central Hotelille!
Kävimme suihkussa ja vuorauduimme malariavaaran vuoksi hyttysmyrkkyyn. Lähdimme etsimään ruokapaikkaa ja minulle pitkiä, ohuita housuja itikkasuojaksi ja molemmille vaaleita t-paitoja. Aivan hotellin kulmalta alkoi markkina-alue, jonka heti ensimmäisestä kojusta sain ostettua kaipaamani housut kolmella taalalla (2,67 euroa) ilman kovin pitkällistä tinkaamista. Ostimme samaisesta kojusta molemmille kunnon turistipaidat Angkor Wat -painatuksilla. Paidat kustansivat yhteensä 4,5 taalaa (3,56 euroa).
Hotelli oli aivan mestoilla, joten olimme lyhyen kävelymatkan päässä suositulta Pub Street -ravintolakadulta. Suuntasimme ostosten jälkeen illalliselle, ja loppuilta kuluikin hotellilla varmistaen, ettei huoneessa olisi itikoita ja seuraavan päivän temppelikierrokseen valmistautuen.
Lue myös:
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Halvalla lähtee! 😀 Noista kivikovista patjoista muuten tuli mieleen, että miten nukuitte taannoin Koreassa? Täällähän patjat ovat joko mallia kivikova tai vielä kovempi…
Korean sängyt eivät jääneet mieleen kivikovina (joskin muistetaan niiden olleen jokseenkin kovia), joten oltiin varmaan totuttu jo siinä vaiheessa meininkiin. Kaikkein kovin ”patja” on tähän mennessä ollut tuo mainittu Channsoda Innin versio, joka tuntui lähinnä siltä kuin laverilla nukkuisi. Miksiköhän patjat ovat niin monissa Aasian paikoissa ihan törkeän timmejä?
Hei, me olimme juuri tuossa samaisessa hotellissa viitisen vuotta sitten! Me tosin emme varanneet hotellia etukäteen, vaan jätimme suurimman osan kahdeksan hengen matkaporukasta kahvilaan istumaan ja kävimme pienellä iskuryhmällä kiertämässä hotelleja ja kyselemässä tarjouksia. Tuo oli paras hintalaatusuhteeltaan, mutta muistelisin, että olisimme maksaneet siitä peräti $20, kun olimme pahimpaan turistisesonkiaikaan uudenvuoden paikkeilla liikkeellä.
Muistan elävästi vielä sen, kun maalarinteippailimme tuolla hyttysverkkoja kattoon. 😉
Heh, hyvä sattuma! Meillä oli hyvä diili, kun oltiin siellä pahimman turistisesongin ulkopuolella. Väkeä oli silti temppeleillä ja muuallakin mielestäni paljon! Hotellissa ei niinkään. Me tukittiin ikkunan luona ollut pieni rako paperilla (en tiedä olisiko siitä edes hyttynen mahtunut, mutta varmuuden vuoksi) ja tarkistettiin huone aina ennen nukkumaan menoa. Säästyttiin pistoilta. Hyttysverkkoa ei ole mukana eikä tullut kysyttyä olisiko hotellilla ollut. Ei varmaan, kun ei ollut koukkuakaan verkkoa varten. 🙂
Kuulostaa hauskalta! Ja sieltä asti löysitte kaiman minulle! 🙂
Hauskaa oli, ja kaima oli oikein asiallinen kuljettaja!