Belgiassa sijaitseva Brugge päätyi kohdelistalle ensimmäisten paikkojen joukossa, kun saimme Hemmon kanssa idean kierrellä vaihteeksi läntistä Eurooppaa eteläisen tai itäisen sijaan. Miksi halusimme juuri Bruggeen? Koska olimme molemmat kuulleet siitä niin paljon kehuja. Bruggen sanottiin olevan ennen kaikkea romanttinen kohde, ja vaikka olen kertonut olevani enemmän suoraviivaista sorttia kuin romanttista, ei romantiikka sentään vastenmielistä minustakaan ole. Olemmehan lomailleet tyytyväisinä esimerkiksi Venetsiassa ja Amalfin rannikolla, missä romantiikkaa suorastaan tursuaa matkailijan sieluun.
Bruggen romantiikka perustuu nähdäkseni viehättäviin kanaviin, kanavien yli kulkeviin kaarisiltoihin ja vanhoihin, kauniisti ikääntyneisiin ja hyvin pidettyihin taloihin. Talot ovat suurelta osin keskiajalta, mikä oli tietysti meille Hemmon kanssa plussaa – keskiaika jaksaa kiinnostaa! Bruggen koko historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde, mikä on aina jonkinlainen takuu hienosta paikasta.
Näin vältät turistilaumat Bruggessa
Brugge on siis romanttinen, mutta on sanottava, että se on myös melko turistinen. Tähän on jälleen kerran syystä: kyseessä on todella viehättävä kaupunki, joten totta kai moni haluaa nähdä sen. Siksihän mekin siellä olimme!
Monet matkailijat vierailevat Bruggessa samaan tapaan kuin me, vain päiväretken verran. Me mietimme yöpymistä, mutta Gentissä tuntui olevan paremmat mahdollisuudet yöpyä asuntoauton kanssa kävelymatkan päässä ydinkeskustasta, joten pidimme Gentiä tukikohtanamme. Koska matkailijoita on Bruggessa paljon nimenomaan päiväretkellä, iltaisin siellä on rauhallisempaa ja tunnelmallisempaa – mutta tietysti myös hämärää tai pimeää, ja putiikit, museot ja muut vierailukohteet ravintoloita lukuun ottamatta ovat iltaisin kiinni.
Vaikka turistilaumoista varoiteltiin meitä etukäteen, ei väkimäärä kesäkuussa tuntunut järkyttävältä. Eniten vierailijoita käy kaupungissa elokuussa ja joulukuussa, joten matkan ajankohtaa kannattaa miettiä myös väenpaljouden näkökulmasta. Esimerkiksi vuonna 2015 Bruggen historiallisessa keskustassa vieraili noin 7,8 miljoonaa matkailijaa. Lukua voi suhteuttaa vaikka vertaamalla sitä Pariisin vuotuisiin matkailijamääriin: Pariisissa vieraili kaupungin turismitoimiston mukaan vuonna 2017 peräti 40 miljoonaa matkailijaa. Näin Brugge ei vaikutakaan enää kovin pahalta turrerysältä!
Tällainen vertailu ei tosin ole yhtään reilu, sillä Brugge on aikamoinen pikkukaupunki verrattuna Pariisiin: Bruggessa on noin 118 000 asukasta, Pariisissa noin 2,2 miljoonaa. Pienessä kaupungissa turistilaumat eivät pääse hukkumaan paikalliseen väenpaljouteen vaan erottuvat kuin oranssit poijut avomerellä.
Matkailijalaumoja voi halutessaan vältellä todella tehokkaasti yksinkertaisella kikalla: siirtymällä ilmiselviltä turistimagneettikujilta vähän syrjemmäksi. Tätä taktiikkaa olemme käyttäneet lähes kaikkialla maailmassa menestyksekkäästi eikä Brugge ollut poikkeus. Bruggen etu vieläpä on, että kaupunki on tosi kaunis isolta alueelta (koko historiallinen keskusta) eli niin sanotuilta pääkujilta poikkeaminen ei muuta näkymiä epäedulliseen suuntaan. Joskus on tietysti toisin ja silloin sivureiteille meneminen ei ehkä ole kiva vaihtoehto.
On silti hyvin tavallista, että turistireiteillä ei ole sinänsä mitään erityistä nähtävää, vaan matkailijat parveilevat tietyllä reitillä, koska pääkatu tai muu iso väylä vain tuntuu helpoimmalta tavalta edetä tuntemattomassa kaupungissa ja koska ”kaikki” muutkin ovat siellä. Tällainen kollektiivinen matkailijakokemus ei ole meille Hemmon kanssa tärkeä, mutta joillekin on, eikä siinä mitään vikaa ole – kukin tyylillään.
Jos on vaihtoehtoja, niin meistä on mukavampaa kokea olevamme paikallisten seassa, vaikka turisteja tietenkin itse olemme. Joskus matkailijat ehkä pelkäävät myös ryöstetyksi tulemista ja välttelevät siksi poikkeamasta sivukujille, mutta keskellä päivää todennäköisyys ryöstön kohteeksi joutumisesta ei liene järin suuri ainakaan Bruggessa. Sanoisin, että ennemmin kamat nyysii taskuvaras turistiryysiksessä kuin joku tulee veitsen kanssa päälle sivukujalla.
Bruggessa ei siis ole kartan avulla paha rasti kurkkia vähän muuallekin kuin ilmiselville turistikaduille, jolloin saa usein bonuksena viehättävät kadut lähes yksinomaan itselleen, vaikka on edelleen historiallisessa keskustassa. Rauhallisilla kujilla on mukavaa katsella yksityiskohtia. Bruggessa saimme kokonaan itsellemme myös yhden ravintolan, jossa kävimme haukkaamassa ranskalaisia välipalaksi. En tiedä, oliko tämä sitten hyvä vai huono asia. Myyjä näytti suorastaan hämmentyneeltä tullessamme sisään, joten todennäköisesti olimme paikalla jotenkin outoon aikaan, mutta paikka oli auki, joten emme nähneet syytä olla astumatta sisään.
Elokuvalavasteiden tuntua Bruggessa
Kiertelimme kaupunkia Gentin leirintäalueelta saamamme Use it -kartan perusteella. Siihen oli merkitty kiinnostavia paikkoja ja ravintoloita eri puolilla historiallista keskustaa. Matkailijoiden suosimilta kujilta hyviin vinkkeihin kuului esimerkiksi Oyya-niminen vohvelipaikka (Noordzandstraat 1), josta nappasimme mukaan suussasulavan herkulliset take away -vohvelit. Kahvi poltti suun ihan täysin, joten kanniskelin tulikuumaa kahvia mukanani pitkän tovin ennen kuin uskalsin juoda sen loppuun.
Bruggessa kävi poikkeuksellisen nopeasti selväksi, että matkailijat oleskelevat yleensä vain todella pienellä alueella historiallisessa keskustassa. Teimme pitkän kävelykierroksen kaupungin kujilla, jotka olivat tyhjiä heti kulman takana päätorilta. Siis aivan tyhjiä.
Parasta Bruggea löytyi juuri niiltä kujilta – ja toisaalta kujissa oli myös yllättäen huono puolensa. Kauniita taloja kyllä riitti katu toisensa jälkeen, ja aina välillä pääsimme ylittämään kanavan söpöä siltaa pitkin. Kadut olivat kuitenkin käsittämättömän tyhjiä ihmisistä. Paikallista tunnelmaa sai siis hakemalla hakea, ja meistä alkoi jonkin ajan kuluttua tuntua kuin olisimme elokuvastudion lavasteissa kiertelemässä. Bruggessa piti siis oikeastaan valita sen väliltä, ollako turistiryhmän keskellä turistien pääreitillä vai hämmentävän tyhjillä kaduilla sen ulkopuolella.
Matkan ajankohdalla (kesäkuu) oli tässä katujen tyhjyydessä varmaan oma osuutensa. Bruggen vilkkaimpien sesonkien aikaan väkeä eksyy taatusti myös sivukujille enemmän kuin meidän reissumme aikaan, mutta he tuskin ovat silloinkaan paikallisia. Tästä syystä Gent jätti meihin Bruggea paremman vaikutelman, sillä Gentissä elämää tuntui riittävän kaikkialla muutenkin kuin turistien ansiosta. Bruggessa oli joka tapauksessa kaunista ja enemmän pikkukaupungin tunnelmaa kuin Gentissä.
Vaikka tykkäsimme kierrellä ennemmin sivukujia kuin kulkea matkailijavirtojen mukana, kävimme katsastamassa myös nähtävyyksiä. Meille jäi hyvässä mielessä muistoihin niistä muutama. Kartassa oli merkitty “pussailupaikaksi” pieni silta Nieuwstraatin ja Groeningen välissä olevan pienen aukion laidalla, Onze-Lieve-Vrouwekerkin takana. Kirkko tunnetaan myös nimellä Church of Our Lady, ja siellä on esillä Michelangelon Madonna ja lapsi -patsas, joka myös kuuluu kaupungin nähtävyyksiin.
Kirkon takana oleva pieni Bonifacius-kävelysilta ylittää kapean kanavan ja vetää matkailijoita puoleensa kuin kärpäspaperi. Turistilaumoja lappoi paikalle jatkuvalla syötöllä, joten sillasta oli vaikea saada rauhallista kuvaa eikä siellä kyllä kukaan pussaillutkaan. Kulma kuitenkin piti hyvin yllä Bruggen mainetta romanttisena kaupunkina, sillä se oli todella nätti kulmaus.
Päivävierailu jätti sellaisen fiiliksen, että Brugge on toki kaunis, mutta Gent on kiinnostavampi, koska se on kaupunkimaisempi. Mielipiteeni perustuu vain tähän yhteen lyhyeen vierailuun ja tietenkin omiin mieltymyksiini, joten kuulisin mielelläni, millaisia kokemuksia muilla on näistä kaupungeista! Oletko käynyt? Millainen fiilis jäi? Missä muissa Belgian kaupungeissa kannattaisi vierailla? Olen kuullut hyvää ainakin Liègestä ja Antwerpenistä.
Tämä postaus liittyy kahden viikon automatkaamme Länsi-Euroopassa – lue myös postaus reitistämme!
Lue myös:
- Autolla Euroopassa: romanttinen ja monipuolinen Annecy
- Positano – ilo silmälle, tuskainen jaloille
- Viikonloppu Roomassa – samettiöitä, gelatoa ja kävelyä historian keskellä
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Mä kävin viime vuoden elokuussa ensin Bruggessa ja sit Gentissä. Ahnehdin molemmat paikat samalle päiväreissulle Brysselissä ollessani. Mä myös tykkäsin Gentistä enemmän ja harmitti, etten mennyt sinne ensin. Gentissä kävin myös veneajelulla, josta tuli bongattua hauskoja pieniä ravintoloita ja exhippari kapellimestarin, joka treenas ikkunan edessä, ikkuna auki, musiikit täysillä huutaen. Ylipäätään Belgian reissu osui ja uppos, koska tutustuin siellä (Brysselissä hostellilla) huipputyyppeihin : mm Soniaan, jonka luo Portoon menen ensi keväänä. Tulipa pitkä stoori, mutta loppukaneettina peukutus Gentille.
Kiitos kommentista! Huh, yhdessä päivässä molemmat on kyllä aikamoinen suoritus! Mekin kävimme Gentissä veneajelulla ja siellä tosiaan näki kaikenlaista hauskaa, kun veneet kulkevat ihan asutuksen vieressä (mikä muuten näkemistämme veneajeluja vastustavista kylteistä päätellen ei ole ihan ongelmaton juttu). Tykkäsin Belgiasta, olisi hauska käydä joskus maassa uudelleen, uusissa paikoissa!
Olen käynyt Bruggessa ja sen kerkeää hyvin nähdä päivässä. Kävimme keväällä ja turistit loistivat poissaolollaan, mutta kevät oli jo kovassa vauhdissa, samoin kun joutsenien pesimispuuhat. Menimme sinne junalla Brysselistä extempore retkelle. Bruggesta jäi hyvä fiilis ja voisin hyvin pistäytyä katselemassa kujia, kanaaleja ja tuulimyllyjä uudestaankin. 🙂
Nyt kun mainitsit nuo joutsenet niin muistin, että mekin näimme joutsenia pesimässä kanavan rannalla, ihan asuintalon ikkunan alla jonkun sillan kupeessa. Minäkin voisin käydä Bruggessa uudelleen! Nätti paikka.
Kävin poikani kanssa Bruggessa 2017 kesäkuussa. Yhtä autio kaupunki se oli kuin teidänkin vierailunne aikana! Samalla reissulla kävimme myös Brysselissä, Antwerpenissa ja Ypresissa (siellä oli ainoa huvipuisto, joka oli auki muutaman päivän reissumme aikana vallinneen kehnon säärintaman takia). Tämän Ranskan rajan suuntaan tehdyn koukkauksen takia Gent jäi välistä. Sen olisin ehdottomasti halunnut nähdä! Antwerpen oli ok, odotin ehkä jotain mullistavampaa. Brugge oli kaunis ”satukaupunki”, ja Brysseliin haluaisin uudelleen. Tykkäsin Brysselin sivukujista.
Meillä taas jäi Antwerpen välistä, joten täytyy joskus matkata uudelleen tuonne suunnille ja käydä sielläkin. 🙂 Minäkin tykkäsin Brysselistä ja Bruggesta sekä kovasti myös Gentistä.