Australian leirintäalueilla aikaisin nouseminen on järkevää, sillä iltaisin alueilla ei tapahdu yhtään mitään. Päivisin taas on paljon kilometrejä ajettavana tai muuta tekemistä. Niinpä heräsimme jälleen aikaisin St Lawrencen ilmaisella leirintäalueella Australian itärannikkoa Cairnsistä Melbourneen ajellessamme. Yö meni mukavasti, sillä ei ollut kuuma – itse asiassa välillä oli jopa viileää!
Cairnsin trooppinen ilmasto alkoi tuntua kaukaiselta näinkin nopeasti, sillä olimme ajaneet Cairnsistä kohti etelää melko lyhyessä ajassa kaikkine mutkineen jo noin 930 kilometriä. Maasto oli todella kuivaa ja huomasimme tienvarren kylteistä, että maastopalon riski oli ajopäivänä äärimmäisen suuri.
St Lawrencesta Rockhamptoniin
Ajelimme St Lawrencesta melko lailla suoraan Rockhamptoniin, jossa kävimme BigW-kauppakeskuksessa nostamassa rahaa sekä ostamassa ruokaa ja viiniä rentouttavaa iltaa varten.
Menimme yöksi Big4 Discovery Holiday Park Rockhamptoniin. Oletimme, että siellä olisi kunnolliset keitto- ja pyykinpesumahdollisuudet, ja näin myös oli. Alueella olisi ollut myös kaksi (!) uima-allasta, mutta niihin emme tällä kertaa lähteneet pulikoimaan.
Kävimme illalla grillaamassa leirintäalueen grillikatoksessa, jossa oli kaksi suurta kaasugrilliä. Australialaiseen tyyliin grillaus tapahtui tasaisen levyn päällä. Levyssä oli keskellä reikä valuvaa nestettä varten. Mietimme, että levy on sata kertaa parempi ratkaisu kuin Suomessa yleisesti käytettävät ritilät. Ritilöiden peseminen puhtaaksi on lähestulkoon mahdotonta, kun taas levy on todella helppo puhdistaa. Grillaustulos oli maittava ja kävimme tyytyväisinä nukkumaan.
Yöllä oli sen verran kylmä, että jouduimme ottamaan ensimmäistä kertaa käyttöön auton mukana saamamme peiton. Tätä ennen olimme nukkuneet pelkän lakanan alla. Mitä etelämmäksi pääsimme, sitä viileämmiksi yöt kävivät. Hienoa tähtitaivasta saimme ihastella lähes joka ilta lämpötilasta riippumatta.
Rockhamptonista Bundabergiin
Seuraavana aamupäivänä kävimme pyörimässä Wave Lookout -näköalapaikalla Town of 1770:ssä. Kylä sijaitsee paikalla, johon tutkimusmatkailija James Cook teki vuonna 1770 ensimmäisen käyntinsä Queenslandissa – siitä siis paikkakunnan erikoinen nimi. Ajelimme samalla Agnes Waterissa, sillä kylät sijaitsevat aivan kylki kyljessä.
Yritimme jälleen bongata kenguruja matkalla Town of 1770:stä Bundabergiin, mutta turhaan. Paikallisista elukoista näimme ainoastaan yhden ”puskakalkkunan” eli kekokanan (engl. Australian bush-turkey) ylittämässä tietä. Illaksi vetäydyimme Bundaberg Park Lodge -leirintäalueella nukkumaan jo yhdeksän aikaan. Sää oli epävakainen ja yöllä satoi jälleen vettä.
Bundabergistä Noosaan
Myös aamulla saimme vettä niskaamme heti, kun nousimme autosta kiertelemään Woodgate Beachille, jossa piti jonkun vinkin mukaan olla kenguruja. Kierros jäi vesisateen takia lyhyeksi ja bongattujen kengurujen määrä jälleen kerran nollaksi.
Ajelimme Hervey Bayhin, joka on suurempi kylä kuin kuvittelimme. Rannassa oli paljon liikkeitä ja ravintoloita sekä kauppoja. Kävimme rannan laiturilla katselemassa tummuvaa taivasta. Sade ja myrskysää tuntuivat seuraavan meitä. Ukkonen jyrähteli, kun lähdimme pois kaupungista, ja vähän ajan päästä vettä tuli kuin saavista kaataen. Pysähdyimme sopivassa kohtaa tien varteen hetkeksi odottamaan, josko pahin kaatosade väistyisi. Siitä ei näkynyt merkkiäkään, joten jatkoimme etanavauhtia huonossa näkyvyydessä.
Meidän oli nälkä, joten kun näimme tien varressa matkan ensimmäisen Aldin, pysähdyimme sinne helpon ruuan ja tietenkin saksalaisen oluen kiilto silmissämme. Kaupassa muistimme, että Australiassa ruokakaupoista ei saa mitään alkoholijuomia. Niitä varten on omat bottle shopit.
Kaupasta ei löytynyt myöskään mitään sellaista sapuskaa, mitä olisi ollut helppo nauttia autossa ajamisen lomassa, joten jatkoimme tyhjin käsin matkaa. Vesisade jatkui jatkumistaan.
Matkalla kohti Noosaa yritimme tuttuun tapaan kytätä kaikki ruohikot kengurujen bongaamiseksi. Noosan tienoilla vastaan tulivat myös ensimmäiset koalavaroituskyltit, joten aloimme vahtia tien reunustojen lisäksi myös puita koalojen varalta, mutta turhaan. Salettiin silkkaa huijausta koko kengurujen ja koalojen olemassaolo, sanon minä! Tähän mennessä olimme nähneet koko matkalla tasan yhden elävän kengurun.
Ennen Noosan kaupunkiin menoa poikkesimme kaupungin reunamilla katsomaan maisemia näköalapaikalle. Parkkipaikka oli lähes tyhjä sinne saapuessamme, ja puskasta ilmestyneet turistit kertoivat, että ylhäällä näköalapaikalla ei ollut ketään. Kävelimme kallioreittiä ylös ja olimme siellä todellakin kahdestaan. Vihreässä maisemassa puiden välistä nousi vesihöyryä. Oli hiljaista. Ajoituksemme oli todella hyvä, sillä alas kävellessämme meitä vastaan kapusi runsaasti porukkaa.
Tarkoituksemme oli parkkeerata yöksi Noosa Nomad -hostellin pihaan ja yöpyä siinä edulliseen hintaan, mutta pihalla oli niin hirveä tungos ja se oli yhtä mäkeä (vinossa autossa on aika ikävä nukkua), että lähdimme suosiolla etsimään muuta paikkaa. Päädyimme Big4 Noosa Bougainvillia Holiday Parkiin, joka oli odotustemme mukaisesti erittäin siisti.
Näimme ajomatkalla koulujen pihoilla kylttejä viimeisestä koulupäivästä, mikä merkitsi aussien kesälomien alkamista. Arvelimme, että lähipäivinä väkeä alkaisi olla leirintäalueilla huomattavasti enemmän ja hinnat pompsahtaisivat reippaasti ylöspäin. Noosassa oli jo jonkin verran aiempia öitä enemmän porukkaa, mutta mitenkään täynnä alue ei silti ollut.
Noosan kaupunki näytti kivalta ja ehkä vähän ”paremman väen” paikalta: oli paljon hienoja veneitä joella ja komeita taloja. Nukuimme yön sateen ropinassa, mutta aamulla heräsimme kirkkaaseen päivään. Se olikin hyvä, sillä tiedossa oli Noosan luontonähtävyyksien ihailua.
Reitti St Lawrencesta Noosaan kartalla
Ajoimme vuokra-autolla Australian itärannikon halki Cairnsistä Melbourneen. Tämän postauksen kohteet ja reitti näkyvät alla olevalla kartalla.
Lue myös:
- Noosan kansallispuistossa
- Autioita rantoja ja karavaanarielämää
- Brisbanesta surffiparatiisin kautta hippikylään
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa: