Käärme paratiisissa eli pakkolepoa Koh Phanganilla

Ranta, Koh Phangan, Thaimaa

Laiva Koh Taolta Koh Phanganille oli perillä myöhään iltapäivällä. Menimme satamassa tapaamiemme reissaajien kanssa kimppataksilla Milky Bay Resortiin, josta olimme varanneet halvimman mahdollisen bungalowin kahdeksi yöksi. Resortti näytti kivalta ja meitä tervehdittiin iloisesti. Pihalla oli bambuja ja pihamaa oli pururatatyyppistä höttöä.

Bungalowistamme tuli mieleen suomalainen kesämökki, paitsi että oli meillä sentään sähköt, ilmastointi ja jääkaappi. Hyttyset lentelivät sisällä kämpässä. Vessassa oli kahdella seinällä aukkoja suoraan ulos, joten sinne niillä oli suora pääsy. Hyttyset hävisivät onneksi joka paikasta sivutuotteena, kun ruiskuttelimme itsemme deetiä sisältävällä hyttysmyrkyllä ennen pihalle lähtöä. Menimme heti katsomaan hotellin rantaa ja uima-allasta. Ranta näytti hyvältä, vaikka hiekkakaistale ei ollutkaan kovin leveä. Riittävän kokoinen uima-allas oli puiden katveessa ja osittain katettu.

Drinkki, Milky Bay Resort, Koh Phangan, Thaimaa

Otimme hotellin rantabaarissa piña coladat, talon halvimmat drinkit. Herkullisia kookosdrinkkejä siemaillessa seurasimme, kun aurinko laski mailleen näyttävästi. Kaunista ja rauhallista – kyllä kelpasi reppureissaajien olla! Lisäsimme vielä ällöromantiikkakierroksia käymällä illallisella hotellin rantaravintolassa, jossa istuimme kynttilän valossa rantahiekalle nostetun pöydän ääressä. Hemmon grillistä tilaama kana oli todella hyvää, joten minuun iski suorastaan annoskateus. Oma vihreä curryni oli hyvää, mutta grillikana vei voiton ja päätinkin tilata seuraavalla kerralla sitä, jos söisimme ravintolassa uudemman kerran.

auringonlasku, Koh Phangan, Thaimaa

Loppuillan vietimme mökissä. Meillä ei varauksen mukaan pitänyt olla mökissä nettiä, mutta rantabaarin wifin kantama ylsi kuitenkin mökkiimme. Hemmon nettisurffailu keskeytyi äkillisesti, kun torakka hiipi sänkyä pitkin Hemmon luokse. Pitkästä aikaa ja hyi olkoon! Hemmo listi hiipijää pitkään ja hartaasti ennen kuin se lopulta heitti veivinsä. Kaukosäädinkin lenteli jo lattialle hyllyn päältä siinä rytäkässä. Minä katsoin sängyssä tyynyäni ja totesin tyynyliinan olevan likainen. Katsoin toista tyynyä ja tyynyn kulman pilkistäessä tyynyliinan alta näin, että tyyny oli aivan homeessa. Halvalla saa joskus vähän kämäisempää vastinetta rahalle, kuten tällä kertaa meille kävi huoneen kanssa. Muuten puitteet olivat kyllä oikein miellyttävät.

Auringonlasku, Koh Phangan, Thaimaa

Seuraavana päivänä otimme aurinkoa ja muuten vain notkuimme rannalla. Huomasimme rantavedessä kymmeniä meduusoja emmekä tienneet, miten vaarallisia ne ovat vai ovatko, joten ei huvittanut mennä mereen uimaan. Nautimme sen sijaan uima-altaassa pulikoinnista. Illalla päätimme grilliherkkujen houkuttelemina käydä uudelleen hotellin rantaravintolassa syömässä.

Päivä oli ihana ja niin oli illallinenkin, kunnes kesken illallisen minua alkoi yhtäkkiä pyörryttää niin paljon, että oli pakko lopettaa syöminen ja käydä pitkäkseen penkille. Siitä ei mennytkään enää pitkään, kun jo olimme molemmat aivan kammottavan vatsataudin kourissa, ja sitä iloa kesti seuraavat pari päivää. Toipumiseen meni toinen mokoma. Että sellainen saarivierailun alku Koh Phanganilla!

Ranta, Koh Phangan, Thaimaa

Vaihdoimme suunnitellusti hotellia tuon epäonnisen illallisen jälkeisenä päivänä. Uusi majapaikkamme Phangan Island View Hotel oli kirjaimellisestikin uusi, sillä hotelli oli moderni ja selvästi melko vastikään rakennettu. Huoneemme oli vaalea ja viimeisen päälle puhtaaksi hinkattu. Mikä parasta, meillä oli parveke, ja parvekkeelta näkymä uima-altaalle. Respan mummo oli aivan ihastuttava ja tunsimme itsemme todella tervetulleiksi. Rankan muutaman sadan metrin mittaisen hotellilta toiselle siirtymisen päätteeksi olimme aivan rikki, vaikka taitoimme tuon matkan taksilla!

Katsoimme hotellihuoneessa ensimmäistä kertaa telkkaria koko matkalla, kun yritimme päästä takaisin elävien kirjoihin. Vielä tuona iltana kuvittelimme, että kykenisimme ehkä vuokraamaan skootterin seuraavana päivänä, mutta ei meistä ollut mihinkään muuhun kuin uima-altaan reunalle makaamaan, ja sekin teki tiukkaa. Totaalinen pakkoelbaaminen tuotti onneksi tulosta muutaman päivän jälkeen ja sitten olimmekin taas vauhdissa!

Pysy matkassa mukana ja seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa.


Lue myös:
Uusia tuulia Koh Phanganilla
Pari päivää Krabin kaupungissa
Sadetta ja myrskyä Koh Taolla

4 vastausta artikkeliin “Käärme paratiisissa eli pakkolepoa Koh Phanganilla”

  1. Aina ei tosiaan ole elo kuin niissä valokuien paratiiseissa. Toivottavasti olette jo toipuneet ja reissu jatkuu ilman vastoinkäymisiä. Maisemissa ainakin kelpaa 🙂

    1. Maisemat olivat kyllä aika postikorttikamaa, mutta olo ei! Näitä sattuu. Muutaman päivän lepäily auttoi kummasti, ja nyt olemme olleet jo muutaman päivän Singaporessa. Täällä on mahtavaa, aivan ihana paikka! Täällä on vaikka mitä tekemistä. Ja hyvää ruokaa! 😀

    1. Kiitos, kyllä tässä nyt ollaan taas täysissä voimissa ja täynnä intoa! 🙂 Vähän oli joo huono tuuri. Toisaalta kai näillä tällaisilla reissuilla olisi ennemminkin ihme, jos mitään ei sattuisi! Tuo oli ensimmäinen kerta millään meidän yhteisellä matkallamme, kun vastaava tauti iski, eli tosi vähällä olemme päässeet kaiken kaikkiaan. Toivotaan, että olisi ollut myös viimeinen ainakin tällä matkalla! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.