Tämän kesän Eurooppa-automatkan yhteydessä Itävallassa kävimme patikoimassa lyhyen, mutta kauniin Innersbachklammin reitin sekä monipuolisen ja pidempikestoisemman Seisenbergklammin. Molemmat rotkot sijaitsevat Itävallan keskivaiheilla tunnetun Zell am Seen pohjoispuolella. Olemme viime vuosina kunnostautuneet erilaisten rotkoreittien patikoinnissa siinä määrin, että niiden sisällyttämistä automatkoihin voi jo helposti kutsua perinteeksi.
Innersbachklammin rotkoreitti on ilmainen ja lyhyt, mutta kaunis
Automatkamme reittiä suunnitellessa googletin tavalliseen tapaan sormet sauhuten kiinnostavia ja kauniita pysähdyspaikkoja. Itävallassa meitä kiinnostivat erityisesti rotkoreitit ja muut luontokohteet, sillä maa on niiden suhteen varsinainen aarreaitta.
Saksasta Burghausenin linnalta kohti etelää Itävallan puolelle ajaessamme reitin varrella oli useita houkuttelevia luontokohteita, joista valitsimme Innersbachklammin ja Seisenbergklammin reitit. Valinta perustui rotkojen sijainnin lisäksi siihen, että nämä molemmat ehtisimme käydä kävelemässä helposti ajopäivän lomassa.

Innersbachklammille Unkenin kylään ennätimme puolenpäivän aikaan. Pysäköintimahdollisuuksien rajallisuus hieman yllätti: rotkon lähellä on vain pieni, muutaman auton vetävä parkkipaikka. Se ei onneksi ollut viimeistä paikkaa myöten täynnä, joten saimme kuin saimmekin automme pysäköityä. Rotkolle on parkkipaikalta erittäin lyhyt matka, ehkä noin sata metriä.
Innersbachklammin rotko on täysin ilmainen nähtävyys. Parkkipaikan pienuutta selittänee osin se, että rotko on nopeasti nähty: meillä meni sen edestakaiseen kävelyyn noin 20 minuuttia. Reitti on hyvin kapea ja samalla oikein hienon näköinen! Fiilistelimme kauniita rotkomaisemia ja veden kohinaa, joka kuulostaa mielestäni aina yhtä komealta. Rotkossa ei ollut meidän kanssamme samaan aikaan ketään muuta, joten saimme koko paikan itsellemme.



Pienen Innersbachklammilla tehdyn jaloittelun jälkeen jatkoimme matkaa etelän suuntaan noin 16 kilometrin päässä sijaitsevalle Seisenbergklammille. Siellä vuorossa oli hieman pidempikestoinen rotkokokemus.
Seisenbergklamm on kapea patikointireitti
Seisenbergklammilla Weißbach bei Loferissa on tarjolla suurempi pysäköintialue kuin Innersbachklammilla. Muutenkin Seisenbergklamm on turistisempi kohde: sisäänpääsyportin luona on matkamuistomyymälä ja kahvila sekä vessat. Liput rotkoon saa ostettua lipputiskiltä. Innersbachklammia runsaammasta matkailuinfrastruktuurista huolimatta myöskään Seisenbergklammilla ei ollut meidän vierailumme aikaan ruuhkaa, vaikka siellä jonkin verran ihmisiä olikin.



Alkumatkasta Seisenbergklammin patikointireitillä vastaan tulee vanha, puinen vesivoimala tai jokin vastaava rakennelma. Kiinnostavan näköisen rakennelman raoista valuu solkenaan vettä. Samassa kohdassa on myös pieni, rakennettu vesiputous.
Pian käy myös selväksi, että Seisenbergklammin reitillä on paljon erilaisia rappusia: puisia, kivisiä ja metalliritilästä tehtyjä. Rappuja ei kuitenkaan ole pitkiä pätkiä kerrallaan, joten kulkeminen on suhteellisen kevyttä. Väistelemistä sen sijaan riittää, jos reitillä on ihmisiä, joiden ohi pitää syystä tai toisesta päästä. Reitti on oikeastaan kauttaaltaan niin kapea, että toisten vierailijoiden ohittaminen vaatii usein pientä säätämistä. Me jouduimme laittamaan välillä mukanamme olevat reput kaiteen yli, jotta ohitus ylipäätään onnistui.



Enemmistö vierailijoista onneksi kulki samaan suuntaan kuin me, sillä kuljimme reittiä suositeltuun kävelysuuntaan. Toinenkaan suunta ei ole varsinaisesti kielletty, mutta suositeltu kulkusuunta kerrotaan reitin päässä olevissa kylteissä.
Veden pauhua vaihtelevalla Seisenbergklammin rotkoreitillä
Seisenbergklammin reitillä on varsin kova meteli, sillä vesi virtaa rotkossa hurjalla voimalla ja ääni kimpoilee kallionseinämistä. Keskusteleminen vaatii monessa kohtaa huutamista tai vähintään äänen korottamista.
Reitin loppupuoliskolla on osuus, joka on erittäin hämärä – suorastaan pimeä. Valoa kajastaa kuitenkin aina jostain sen verran, että tämänkin osuuden näkee kulkea ilman taskulamppua. Hämäryys yhdistettynä veden kovaääniseen pauhuun tuntui jopa hieman jännittävältä.
Samainen hämärä pätkä on myös reitin märimpiä kohtia, mutta meillä vettä ei kuitenkaan tullut niskaan muutamia pisaroita lukuun ottamatta. Sadepäivänä tilanne olisi tietysti toinen. Meidän vierailumme aikaan taivas oli pilvinen, mutta vettä ripotteli onneksi vasta, kun olimme jo palaamassa autolle.





Monipuolisten rotkomaisemien jälkeen reitillä on vuorossa noin puoli tuntia kestävä laskeutuminen ylhäältä takaisin parkkipaikalle. Tämä osuus on pääasiassa alaspäin menevää hiekkatietä, joka on paikoin aika jyrkkä. Tappavan tylsä tämä loppupätkäkään ei onneksi ole, sillä sen varrella aukeaa avaria vuoristomaisemia. Bongailimme kaukaa rinteestä lehmiä ja lampaita ja ihmettelimme kummallisia, puisia lepotuoleja, jotka oli aseteltu kävelyreitin varrelle.
Kaikkiaan meillä meni Seisenbergklammin reitillä hieman alle kaksi tuntia. Seisenbergklammin rotko jää mieleeni mukavan vaihtelevana ja kauniina kohteena. Hieno paikka!

Seisenbergklamm on maksullinen, mutta lipun hinta on kokemukseen nähden ihan siedettävä (7 euroa vuonna 2025). Aukioloajat ja lippuvaihtoehdot voi tarkistaa Seisenbergklammin omilta sivuilta. Saatavilla on myös yhdistelmälippu, jolla pääsee Seisenbergklammin lisäksi samalla alueella sijaitsevaan Lamprechtin luolaan (Lamprechthöhle) ja Vorderkaserin rotkoon (Vorderkaserklamm).
Erityisesti luola olisi kiinnostanut meitä kovasti, mutta tällä kertaa aika ei riittänyt siellä vierailuun. Jos matkailemme samalla seudulla joskus uudelleen, luola ja toki myös Vorderkaserin rotko ovat ehdottomasti kohdelistalla.
Kävimme patikoimassa Innersbachklammin ja Seisenbergklammin rotkot osana kuukauden mittaista autoreissua Euroopassa. Poikkesimme rotkoille matkalla Saksan Bad Reichenhallista Itävallan Saalfeldeniin. Voit tutustua matkareittiin klikkaamalla postaukseen Toteutunut automatkan reitti Via Balticaa Eurooppaan.
Lue myös nämä patikointi- ja luontokohdevinkit Itävaltaan:
- Huipulta toiselle patikointia Itävallassa
- Patikointia Kitzlochklammin kanjonissa Itävallan Alpeilla
- Patikointia Itävallassa: Lammerklammin rotko
- Itävalta: patikointia Golling-vesiputouksella
- Patikoiden vuorelta alas Itävallan Söldenissä
- Itävalta: maailman suurin jääluola Eisriesenwelt
- Patikointia Itävallan Ehrwaldissa: kaunis Seebensee
- Stuibenfall, mahtava vesiputous Ötztalissa
- Patikointia Baijerin ja Tirolin rajalla: Leutaschklamm
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Onpa hienoja paikkoja molemmat. Ilman muuta pyrkisin käymään molemmissa, jos tuolla päin tulee liikuttua. Luolat ovat aina itseäni kiinnostavia kohteita ja niin tuokin näyttää hienolta, varmasti tulisi sielläkin verailtua. Vorderkaserin rotko näyttää myös kiinnostavalta.
Tuo luola jäi tosiaan kiinnostamaan meitäkin. Ehkä siellä tulee vielä joskus käytyä!
Teillä onkin jo aika monta rotkoa koettuna, tuollaiset retket myös varmasti piristää autoilupäivien lomassa. Hienoilta näyttäviä paikkoja nämä molemmat, kuvista voi aistia sen viileän kosteuden mikä tuollaisissa rotkoissa yleensä vallitsee. Yhdellä Itävallan-matkalla käytiin Zell am Seessa, tuolla suunnalla on kyllä upeat maisemat! Vuoristokohteet houkuttelisivat, saa nähdä milloin ehtisi taas Itävaltaan tai vaikka Dolomiiteille.
Vuoristokohteet ovat aina meillä kesäreissujen kohokohtia. Vuoristomaisemissa on todellakin sitä *jotain*. Myös näitä rotkoja on tosiaan tullut viime vuosina kierrettyä aika monta, mutta haavelista tuntuu silti vain pitenevän. 😀