Itävalta: maailman suurin jääluola Eisriesenwelt

Eisriesenwelt-jääluola - artikkelikuva

Itävallan Werfenissä sijaitseva Eisriesenweltin jääluola oli syyskuisen automatkamme suurimpia yllätyksiä. Tiesin toki etukäteen, että Eisriesenwelt on maailman suurin jääluola, mutta silti sen koko teki vaikutuksen. Koon lisäksi jääluolalla sai ihmetellä aika montaa muutakin asiaa. On pakko todeta, että Eisriesenwelt on kenties erikoisin luontokohde, jossa olemme Hemmon kanssa vierailleet.

Ylös Eisriesenweltin luolan suulle

Kiemurtelemme vuokra-autollamme jyrkkää serpentiinitietä ylös Werfenin kaupungin yläpuolelle Itävallassa. Hieman alempana laaksosta nousevan kukkulan päällä seisoo komea Hohenwerfenin linna, jossa olemme vierailleet muutama vuosi aikaisemmin. Pysähdymme sopivassa mutkassa ottamaan siitä kuvan. Maisema linnoineen on hengästyttävä ja sää täydellinen.

Hohenwerfenin linna vuoristoisessa maisemassa laakson yllä

Liikenteenohjaaja viittoo meidät pysäköintialueelle, josta löydämme vielä yhden vapaan kolon autollemme. Auto jää kärventymään auringonpaisteeseen, kun me lähdemme kävelemään kuivaa hiekkatietä ylämäkeen kohti Eisriesenweltin jääluolan vierailukeskusta ja check-in-pistettä. Se sijaitsee 1000 metrin korkeudessa. Vilautamme kännykästä lippuja, jotka olemme hankkineet etukäteen netistä, ja kuljemme porttien läpi.

Kävelymatka on kuitenkin vasta alussa. Eisriesenweltin jääluolalla vierailu ei koostu ainoastaan opastetusta kierroksesta luolassa vaan ensin pitää hankkiutua luolan sisäänmenolle, minne on vierailukeskukselta vielä pitkä matka.

Lähdemme taapertamaan hiekkatietä ylämäkeen kohti seuraavaa etappia, kaapelihissiä. Nousemme sen kyydissä muutaman minuutin ja säästämme tällä tavalla noin 1,5 tuntia aikaa siihen verrattuna, että olisimme päättäneet kävellä tämänkin pätkän. Meillä kävely ei käynyt mielessäkään, sillä tällä lomareissulla patikoimme ihan riittävästi jo muutenkin, ja päivän aikataulu on melko tiukka. Olemme jo aamulla käyneet patikoimassa Lammerklammin rotkoreitin Scheffaussa ennen Werfeniin ajamista.

Vuorenrinnettä myöten kulkeva kävelytie ja vuoristomaisema

Kaapelihissillä tehdyn lyhyen matkan jälkeen olemme 1575 metrin korkeudessa. Näemme rinteessä houkuttelevan Dr. Oedl-Haus -ravintolan, mutta nyt emme jouda jäämään kahville. Haluamme äkkiä ylös luolan suulle, jotta pääsemme aloittamaan odotetun luolakierroksen. Paluumatkalla sitten!

Kävelyreitin varrella on yksi valaistu tunneli, joka lyhentää hieman kävelymatkaa. Muuten kävelytie kulkee vuorenrinnettä myöten. Seinämää myötäilevä tie on paikoin katettu. Syykin selviää: vuorelta putoilee kiviä kävelijöiden päälle. Kylteissä kehotetaan kulkemaan avonaiset osiot viivyttelemättä.

Näen rinteessä via ferrata -tyyppisen kiipailyreitin – siis sellaisen, jossa vuoren seinämään on kiinnitetty vaijeria, johon patikoijat tai kiipeilijät kiinnittävät itsensä reitillä edetessään. Totean mielessäni, että moinen reitti ei olisi minua varten, vaikka muuten patikoinnista pidänkin.

Tunneli matkalla Eisriesenweltin jääluolaan
Katettua kävelytietä matkalla Eisriesenweltin jääluolan suulle
Joki kaukana alhaalla
Katettua kävelyreittiä matkalla Eisriesenweltin jääluolaan
Jääluolan suuaukko ja kävelyreittiä

Eisriesenweltin jääluolan suu näkyy kaukana ylhäällä, ja askel askeleelta lähestymme sitä. Sisäänmenoaukko sijaitsee ylhäällä vuoren seinämässä 1641 metrin korkeudessa. Aurinko paahtaa, mutta luolan suulle päästyämme ei yhtäkkiä olekaan enää lämmin. Luolasta hohkaa kylmää ilmaa. Puemme lämmintä vaatetta päälle ja valmistaudumme kierrokselle maailman suurimman jääluolan uumenissa.

Opastettu kierros Eisriesenweltin jääluolassa

Kierroksemme alkaa oppaan lyhyellä evästyksellä luolan ulkopuolella. Muodostamme jonon, ja joka neljännelle annetaan kannettavaksi perinteinen öljylyhty. Liekki on siinä avoimesti esillä. Olen ihan varma, että vieressäni olevat hieman sähläreiltä vaikuttavat tyypit tuikkaavat takkini tuleen, mutta onneksi niin ei lopulta käy. Lähellä se tosin on.

Luolaan mennään hassusti tavanomaisesta ovesta. Kun ovi avataan, alkaa kova puhuri ulospäin, koska ulkona on lämpimämpi ilma kuin sisällä. Opas kertoo, että joskus luolaan on suorastaan vaikea päästä sisään, kun vastatuuli on niin kova.

Vierailijoita Eisriesenweltin luolan suulla
Opas ja öljykynttilät Eisriesenweltin luolan suulla

Sisällä lämpötila on noin nolla astetta. Kierroksen alkajaisiksi nousemme 700 rappusta ylöspäin. Nousua kertyy 134 metriä, mikä tuntuu jaloissa. Kierroksen loppupuolella laskeudutaan vastaavasti yli 700 rappusta alaspäin, mutta siihen on vielä aikaa. Ensin kiertelemme valtavan jääluolan uumenissa noin tunnin.

Eisriesenweltin jääluola on yli 40 kilometriä pitkä labyrintti. Luolassa on massiivisia jäämuodostelmia, isoja avaria halleja ja matalampia kalkkikivikohtia. Joka puolella ympärillämme on vaikuttavan näköistä. Luola on hurjan iso!

Kävelyreitit on rakennettu puusta tai metallista, ja osa niistä kulkee jään päällä. Opas kertoo, että ennen kuin kiinteitä kulkureittejä asennettiin luolaan, siellä vierailtiin jääkiipeilyvarusteissa.

Opas ja jäätä hämärässä Eisriesenweltin jääluolassa
Hieno jäämuodostelma Eisriesenweltin jääluolassa

Eisriesenweltin luola löydettiin virallisesti vuonna 1879 eli yllättävän myöhään. Tähän vaikutti osaltaan luolan hankala sijainti vuorilla. Luolaa alettiin tutkia enemmän vasta vuonna 1913, kun luolatutkijapioneerit kiinnostuivat siitä. Sitten ei enää mennyt kauaa, kun luolan liepeille rakennettiin mökki vierailijoita varten ja luolan sisälle asennettiin alkeellisia kiipeilyviritelmiä helpottamaan luolavierailuja. Vuonna 1955 rakennettiin kaapelihissi, joka säästi vierailijat jyrkimmän kohdan kiipeämiseltä jalan – kuten tekee myös nykyinen, vuonna 2015 käyttöön otettu hissi.

Luolassa ei ole sähköjä, ja ilman historiasta muistuttavia öljylamppuja siellä on säkkipimeää. Kokeilemme, miten pimeää: sopivassa kohdassa kierroksella sammutamme yhteisestä sopimuksesta kaikki öljylamput. Silloin luolassa ei todella näe yhtikäs mitään. Kun lyhdyt ovat sammuneet, opas huikkaa pimeydestä lähtevänsä kotiin. Yrittäkää pärjäillä! Se on tietenkin vitsi.

Turistiryhmä etenemässä kävelyreittiä Eisriesenweltin jääluolassa
Opas Eisriesenweltin jääluolassa

Opas käyttää öljylampun lisäksi perinteistä magnesiumnauhaa luolan valaisemiseen, kun pysähtelemme kuuntelemaan hänen opastustaan. Hän laittaa muutamien jäämuodostelmien kohdalla valoa jään taakse niin, että muodostelmat hohtavat sinertävinä. Se saa aikaan kollektiivisen ihastelevan kohahduksen. Jäämuodostelmat ovat kaikki erilaisia ja mielikuvituksellisen näköisiä.

Eisriesenwelt on upea luontonähtävyys – ja todella erikoinen kokemus. Olemme vierailleet aikaisemmin tippukiviluolissa eri puolilla maailmaa, ja Hemmo on käynyt myös kaivoksessa, mutta valtava jääluola on jotain ihan muuta. Tämä turistikohde on todellakin vierailun arvoinen!

Käytännön asioita Eisriesenweltin jääluolassa vierailusta

Eisriesenwelt on kesäkohde, jossa vieraillaan oppaan kanssa. Jääluola on auki kesäisin toukokuulta lokakuulle. Luolaan pääsee ainoastaan opastetuilla kierroksilla, ei omatoimisesti.

Osta liput etukäteen. Eisriesenweltin jääluola on todella suosittu matkailukohde, joten ilman etukäteen ostettua lippua ei ole takeita, että kierroksilla on tilaa. Liput saa ostettua etukäteen netistä, ja lippuja ostaessa valitaan haluttu vierailuajankohta (päivä ja kellonaika). Aukioloajat, lippujen hinnat ja lipunmyynti sekä ajankohtaiset tärkeät asiat löytyvät Eisriesenweltin sivuilta.

Varaa kunnolla aikaa. Matka parkkipaikalta lipuntarkastuspisteelle taittuu suhteellisen nopeasti, jos autoa ei joudu jättämään hirveän kaukana olevalle parkkipaikalle. Lipuntarkastuspisteelle pääsee myös bussilla Werfenin kaupungista. Lippuluukulta kävellään kaapelihissille noin 20 minuuttia ja kaapelihissimatkan jälkeen kävellään luolan suulle toiset noin 20 minuuttia. Kaapelihissin voi myös jättää väliin ja kävellä senkin matkan (noin 1,5 tuntia). Me käytimme hissiä.

Opastettu kierros kestää noin 70 minuuttia ja sen jälkeen kuluu vielä aikaa paluumatkaan takaisin parkkipaikalle. Kokonaisuudessaan vierailuun on hyvä varata kolmisen tuntia, jos käyttää kaapelihissiä – ja vielä enemmän, jos haluaa pysähtyä meno- tai tulomatkalla ravintolaan, joka on matkan varrella. Ravintolalla on mahtavat terassimaisemat ja jättimäiset omenastruudeliannokset, joten suosittelen pysähdystä.

Dr. Oedl-Haus-kahvila
Maisema kahvilan terassilta matkalla Eisriesenweltin jääluolalle

Ota mukaan lämmintä vaatetta. Luolassa on ihan oikeasti kylmä. Se on jääluola ja kierros kestää yli tunnin. Lämmin takki on tarpeen eivätkä sormikkaat tai muut hanskat ole lainkaan huono idea. Vaikka olisi helteinen sää, pue lämpimät vaatteet päälle luolan suulla ennen opastetulle kierrokselle lähtemistä. Luolan sisällä niitä on enää vaikea pukea, ja vaatteita tulee ihan varmasti ikävä.

Varaudu nousemaan paljon rappusia ja kävelemään ylämäkeen. Matka parkkipaikalta ylös luolan suulle on pelkkää ylämäkeä. Itse luolassa puolestaan noustaan heti kärkeen 700 rappusta, ja ne kaikki kävellään lähes putkeen. Lepäillä ei ehdi, koska on pysyttävä ryhmän mukana.

Luolassa ei saa valokuvata tai videoida. Kuvaaminen on kielletty aikataulu- ja muista käytännön syistä ja tästä myös sanotaan kierroksella, joten ei kannata lähteä vierailulle sillä ajatuksella, että kameraa voi laulattaa. Meillä kävi tosin tuuri ja oppaamme antoi luvan napata kännykällä muutaman kuvan niinä hetkinä, kun ryhmämme pysähtyi kuuntelemaan opastusta. Muuten kierroksella ei olisi kuvausmahdollisuuksia ollutkaan. Luolassa kävellään koko ajan ryhmän mukana eteenpäin pienten kannettavien öljylamppujen valossa.

Onko sinulla kokemuksia erilaisissa luolissa vierailemisesta?

Vierailimme Eisriesenweltissä osana kolmen viikon autoreissuamme Saksassa, Itävallassa ja Italiassa.


Lue myös:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

12 vastausta artikkeliin “Itävalta: maailman suurin jääluola Eisriesenwelt”

  1. Luolat ovat kivoja vierailukohteita ja meillä on niistä kokemusta aikankin Sloveniasta, Unkarista ja Uudesta-Seelannista. Jatkossakin niissä tulee käytyä, jos sellaisia matkan varrelle sattuu. Tosi kiva, että oppaanne antoi luvan ottaa muutaman kuvan myös muistoksi. Uskon, että luolassa on kylmä, kun monesti ihan tavallisissakin luolissa on viisitoistakin astetta kylmempää kuin ulkona.

    Onkohan tuo luola hyvin samankaltainen vierailukauden alussa ja sen lopussa? Vai mahtaakohan lokakuussa jäätä olla kuuman kesän jäljiltä vähemmän?

    1. Muistelen oppaan sanoneen, että vuodenajoilla ei olisi hirmu isoa eroa, mutta en ole satavarma tästä. Kuvittelisin, että jäätä tosiaan olisi talven jäljiltä vähän enemmän kuin kesän jäljiltä. Toisaalta luola pysyy kyllä pakkasella ympäri vuoden.

      Mekin olemme käyneet luolissa myös aikaisemmin, mutta lähinnä tippukiviluolissa. Tämä oli aika erilainen kokemus!

  2. Wau mikä paikka! Hetken jo haaveilin käyväni tuolla joskus, mutta mitä pitemmälle luin, sitä selvemmäksi tuli, että en saisi seuraa. Itävallan ja Saksan rajamaastossa on upeita juttuja. Aila

  3. Tämä on ollut yksi mieliinpainuvimmista luolista, joissa olen käynyt. Kävimme jääluolassa myöhemmin myös Slovakiassa, mutta se jäi kyllä kakkoseksi tähän verrattuna. Myös tuhansien vuosien takaiset luolamaalaukset Niauxissa olivat upea kokemus. Ja tippukiviluolat Sloveniassa. Taitaa tästä käydä selväksi, että tykkään luolista 😁

    1. Sama täällä, tämä oli ehdottomasti mieleenpainuvimpia luolia! Postojnan tippukiviluolat Sloveniassa olivat kyllä myös todella vaikuttavat, mutta kokemus oli aika erilainen.

    1. Minulla on kanssa tapana koota jatkuvasti listaa kiinnostavista matkakohteista. Niistä sitten tulee uusia matkoja suunnitellessa etsittyä kullekin matkalle sopivia käyntikohteita. 🙂

  4. Luolat on super mielenkiintoisia! Olen oikeastaan vasta viime vuosina alkanut nähdä niiden kauneuden ihan uudella tavalla ja innostunut itsekin vierailemaan niissä enemmän. Ihan mielettömiä kuvia! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.