Rakastatko vuoristomaisemia? Hihkuisitko ilosta, jos matkakohteessa olisi useita upeita vuoria? Olisiko vielä siistimpää, jos noille vuorille pääsisi nousemaan kätevästi? Jos vastasit kyllä edes yhteen kysymykseen, Itävallan Sölden on sinulle erinomainen matkakohde niin kesällä kuin talvella. Kävimme Söldenissä syyskuussa ja totesin, että tämän helpompaa paikkaa tyrmäävien vuoristomaisemien katseluun saa hakea. Tässä kolme vinkkiä Söldenin vuoristomaisemien äärelle yli 3000 metrin korkeuteen.
Itävallan Tirolissa Ötzin laaksossa (Ötztal) sijaitseva Sölden on suosittu matkailukohde niin laskettelijoiden kuin patikoijien keskuudessa, eikä mikään ihme. Maisemat ovat siellä kautta linjan upeat. Ihastuin Söldeniin välittömästi.
Sölden on Itävallan ainoa laskettelukohde, jossa sijaitsee kolme yli 3000 metriin kurkottavaa vuorta, joille kaikille pääsee moderneilla gondolihisseillä. Hissit ovat käytössä kesät ja talvet, joten vuorille pääsee todella mukavissa puitteissa ympäri vuoren.
Meillä oli Söldenissä hieno patikointikokemus, kun kokeilimme ensimmäistä kertaa niin sanottua hissiavusteista patikointia eli menimme ylös vuorelle hissillä ja tulimme sieltä alas kävellen. Yhden gondolihissikeikan teimme ihan puhtaasti maisemien takia, ja toisen gondolihisseillä ajelun puolestaan teimme noustessamme 007 Elements -näyttelyyn. Kaikki tämä onnistui leikiten, sillä Söldenissä hissejä vuorille lähtee käytännössä pääkadun varrelta.
Söldenin kolmetonniset
Söldenin kolme hissillä saavutettavaa yli 3000 metrin korkuista huippua ovat Gaislachkogel (3058 metriä), Tiefenbachkogel (3250 metriä) ja Schwarze Schneid (3340 metriä). Ne muodostavat Söldenissä kokemuksen, jota paikallisella matkailusivustolla kutsutaan nimellä Big3.
Gaislachkogel
Gaislachkogelin huipulla (3058 m) on tyylikäs lasinen panoraamaravintola, jonka terassilta aukeaa sellainen maisema, että heikompaa hirvittää – ja vuorten ystävää ihastuttaa. Huipulla on myös erillinen iso näköalatasanne. Lisäksi siellä on riippusiltamainen rakennelma, jota pitkin pääsee nousemaan kaikkein korkeimmalle kohdalle Gaislachkogelin huipulla. Siellä töröttää tietenkin risti, kuten Alpeilla on tapana.
Gaislachkogelin huipulle noustaan kahdella eri hissillä (Gaislachkoglbahn I ja Gaislachkoglbahn II). Nousu kestää laaksosta kaikkiaan noin 12 minuuttia. Jos kokemukseen vuoren huipulla haluaa vielä vähän ekstraa, kannattaa piipahtaa hienossa 007 Elements -näyttelyssä, joka vie kävijän James Bondin maailmaan.
Tiefenbachkogel
Tiefenbachkogelin huipulla (3250 m) on teräsköysien varaan viritetty lasipohjainen näköalaterassi, joka kurkottaa tyhjän päälle. Terassi on 20 metriä pitkä ja varmasti kuumottava kokemus, jos korkeat paikat ja lasitasanteet eivät kuulu suosikkeihin. Huipulta on näkymä Tirolin korkeimmalle vuorelle, Wildspitzelle (3768 m).
Tiefenbachkogelin huipulle noustaan Tiefenbachbahn-hissillä. Me emme päässeet syyskuisella matkallamme tälle huipulle, koska hissi oli juuri silloin suljettu korjaustöiden takia. Seuraavalla kerralla sitten! Söldenin maisemia muualla ihailtuamme olen vakuuttunut, että Tiefenbachkogel on odotuksen arvoinen.
Schwarze Schneid
Schwarze Schneid on Söldenin kolmesta gondolihissillä saavutettavasta vuoresta ainoa, jolla joutuu urheilemaan vähän enemmän päästäkseen hissiltä vuoren korkeimpaan kohtaan. Sinne on hissiasemalta noin 90 metrin nousu, mikä tarkoittaa noin vartin kävelymatkaa. Maisemat ovat kuitenkin hienot myös hissiasemalta, kuten odottaa saattaa, joten kapuaminen korkeimpaan kohtaan ei ole välttämätöntä.
Schwarze Schneidelle noustaan kahdella hissillä (Schwarze Schneid I ja Schwarze Schneid II). Meidän vierailumme aikaan huipulla (3340 m) oli jo syyskuussa varsin talvinen meno, ja ylemmälle hissiasemalle päästyämme tempaisimme äkkiä repusta lämmintä päälle. Tuuli oli hyytävä ja rinteet olivat lumessa. Ehdimme juuri ja juuri nähdä upeat maisemat hissin kyydistä ja hetken vuoren huipulta, mutta näkymä peittyi nopeasti pilviin ja sankkaan sumuun.
Odottelimme jonkin aikaa kylmässä tuulessa sumuverhon aukeamista, mutta turhaan. Postauksen selkeämmät maisemakuvat ovat tästä syystä alemmalta Schwarze Schneiden tasanteelta ja sen läheisyydestä. Upeaa oli sielläkin.
Ihmettelimme Schwarze Schneidella rinteitä kunnostavia työntekijöitä ja muutamia laskettelijoita. Talvikauden avajaiset olivat syyskuussa jo kovalla tohinalla valmisteilla, vaikka me olimme vasta kesälomalla. Hauskaa!
Ihana Sölden!
Yksi hienoimmista asioista Söldenissä on mielestäni se, että kaikki on niin helposti saavutettavissa. Söldenin kolmetonniset vuoret, joille pääsee hissillä (tai hisseillä) melkein suoraan kylän keskustasta, ovat siitä hyvä esimerkki. Luontoaktiviteeteista nauttivalle matkailijalle löytyy Söldenistä ja sen ympäristöstä tekemistä ympäri vuoden. Itse kylä on kompakti, mutta siellä on kaikki tarvittava ravintoloista majataloihin, kauppoihin ja välinevuokraamoihin.
Ja ne vuoristomaisemat! Ne ovat Söldenissä todella komeat eikä niihin kyllästy ihan hetkessä, tai minun tapauksessani varmasti ikinä. Söldenin luonto ja runsas aktiviteettitarjonta tekivät minuun poikkeuksellisen suuren vaikutuksen, ja Sölden onkin ehdottomasti matkakohde, jonne haluan palata takaisin. Haluan kokea vuoret myös talvella.
Miten on, sykähdyttävätkö vuoret myös sinua?
Vierailimme Söldenissä osana kolmen viikon autoreissuamme Saksassa, Itävallassa ja Italiassa.
Lue myös nämä jutut Söldenin seudulta:
- Patikoiden vuorelta alas Itävallan Söldenissä
- Itävalta: Ötztalin jäätikkötie
- 007 Elements: Bondin maisemissa Itävallan Söldenissä
- Stuibenfall, mahtava vesiputous Ötztalissa
- Itävalta: Top Mountain Crosspoint -moottoripyörämuseo
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Kokonaisuutena muuten sää näyttää teillä olleen oikein mainio! Vuoret tekevät monesti maisemasta upean. Paljon näistä söldenin maisemista tulee itselleni muuten mieleen Seefeld ja Innsbruck, hienoja paikkoja nekin. Saa nähdä miltä maailma näyttää kesällä, ja tuleeko taas lähdettyä Itävallan ja Sveitsin suunnalle.
Joo, meile osui enimmäkseen tosi hyvä sää koko kolmen viikon reissulle! Innsbruck sijaitsee tosiaan myös kauniissa maisemissa, mutta paikkana tietysti ihan erilainen kuin pieni Sölden. Minä toivon, että kesällä pääsee taas autoreissulle Eurooppaan ilman kummempia ylimääräisiä mutkia matkaan, mutta saa nyt sitten nähdä.