Tokio: ihmisvilinää ja elektroniikkahoukutuksia

Artikkelikuva - Meiji-temppeli, Tokio

Toisena Tokion-aamuna flunssa alkoi ottaa meistä molemmista otetta (sitähän juuri kaivattiinkin), mutta lähdimme tukalasta olosta huolimatta kaupungille katselemaan lisää kauniita rakennuksia. Kävimme pyörimässä keisarillisen palatsin edustalla olevalla jättimäisellä aukiolla ja ihastelimme särmästi leikattua nurmikkoa, jolle ei sopinut mennä tepastelemaan.

Sää oli jokseenkin hiostava, vaikkakin pilvinen. Tokiossa riitti ihmeteltävää joka kulmalla. Kauniita perinteisiä rakennuksia, särmästi huollettuja puistoja, huimia pilvenpiirtäjiä… Kaikkea sellaista, mitä en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt ihan tällaisena missään muualla. Japani on ihan omanlaisensa paikka!

Tokion keisarillinen palatsi
20140907-Unelmatrippi-Tokio-Keisarillinen-palatsi-DSC_0808
Tokion keisarillisen palatsin puutarhaa
Jenni Tokion keisarillisen palatsin liepeillä

Shibuyan kaupunginosassa osuimme täysin vahingossa kuuluisaan Shibuyan risteykseen, jossa suojatiet halkovat katua ristiin rastiin ja valojen vaihtuessa valtavat väkimassat harhailevat risteyksen yli jokaisesta suunnasta. Vastaavia ristikkäisiä suojateitä on Tokiossa muuallakin, joten tämä risteys ei tehnyt meihin minkäänlaista vaikutusta, vaikka yksi maailman vilkkaimmista paikoista onkin.

Shibuya

Shibuyasta löytyy myös rauhallisempaa ympäristöä. Suuntasimme katujen vilinästä Meiji-temppelille, joka sijaitsee suuren metsäalueen keskellä. Temppelille kävellessä metsästä kantautui todella voimakas sirkkojen siritys, jota pysähdyimme oikein kuuntelemaan keskelle kävelytietä.

Massiivisella Meijin temppelialueella oli jonkin verran väkeä, mutta mistään ihmisvilinästä ei voida puhua. Paikka on vaikuttava, joten suosittelen Tokioon matkaavia harkitsemaan siellä käymistä.

Saketynnyreitä Meijin temppelillä Tokiossa

Kävimme Tokiossa ihailemassa myös Tokyo Toweria iltavalaistuksessa ja ihmettelemässä ihmisvilinää Roppongin kaupunginosassa, joka on kaiketi parhaiten tunnettu vilkkaasta yöelämästään, mutta myös rikkaiden asuttamasta Roppongi Hills -alueestaan. Söimme lisää sushia, mutta tällä kertaa vieläkin edullisemmin hakemalla sushit kaupasta mukaan hotellille. Hotelli-illallisemme yhteydessä tuli maistettua myös pikkupullo sakea, ja tätä makuelämystä voisi ehkä kuvailla sanalla kotiviinimäinen.

Hostellisushit Tokiossa

Kuten aiemmin kirjoittelin, olimme päättäneet käydä Tokiossa Akihabaran kaupunginosassa hipelöimässä elektroniikkaa. Näin myös teimme, ja kuin ihmeen kaupalla selvisimme Akiban ostoskeskuksesta mukanamme vain tasan ne tavarat, joita menimme sinne ostamaan – ei siis yhtäkään heräteostosta. Voin kertoa, että jokunen minuutti kyllä kului hyllyjen välissä ostaako vai eikö ostaa -tuntemuksissa kärvistellen.

Yodobashi-Akiban kyltti

Ensimmäiset päivät Tokiossa kuluivat kuin siivillä. Olinkin jo kolmantena iltana aivan varma, että olemme olleet perillä jo pidempään. Tässä rutiineista vapaassa elämässä on selkeästi vaarana, että sisäinen kalenteri alkaa heittää pahemman kerran ja vielä jonain päivänä myöhästymme varatuilta lennoilta tai muuta vastaavaa.

Tätä kirjoittaessani olemme jo siirtyneet Tokiosta toisiin maisemiin. Päällimmäinen fiilis Tokion-visiitistä on, että jättimäisestä metropolista ei todellakaan ehdi saada otetta viiden päivän aikana. Mutta niin suuri kuin Tokio onkin, se on myös selkeä. Siellä on helppo liikkua ja löytää kaikki tarvitsemansa. Samalla löytää yleensä myös jotain yllättävää, kuten kauniin puutemppelin pilvenpiirtäjien keskellä. Erityisesti elektroniikan ostospaikkana kaupunki on varmasti vailla vertaansa.

Tänne palaan joskus takaisin, se on varma.


Lue myös:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *