Kainuussa sijaitseva Hossan kansallispuisto kerää suitsutusta, eikä ihme. Monipuolinen luonto tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin vesillä kuin maastossa. Suosituinta ajanvietettä Hossassa ovat erilaiset patikointireitit, joiden parissa myös meidän aikamme Hossassa enimmäkseen kului. Viiden kilometrin mittainen Ölökyn ylitys -patikointireitti teki suurimman vaikutuksen.
Ajamme Karhunkainalon leirintäalueelta pöllyävää soratietä Julma-Ölkyn pysäköintialueelle ja nousemme ilmastoinnin huomasta kosteanlämpimään ulkoilmaan. Vaelluskengät ovat vähän kuumat, mutta tiedämme, että ne ovat täällä tarpeelliset. Auto-parka jää aurinkoon kärventymään, kun me suuntaamme varjoisaan metsään patikointipolulle.
Ölökyn ylitys on hieno rengasreitti
Lähdemme tallaamaan viiden kilometrin Ölökyn ylitys -reittiä suositellusti myötäpäivään. Ölökyn ylitys on rengasreitti, mikä on kiitollista patikoijalle – eipähän tarvitse palata samoja jälkiä takaisin. Meillä on tapana valita aina rengasreittejä, jos niitä vain on tarjolla.
Alkumatkasta on paikoin jyrkkää nousua ja juurakkoa, joten matka etenee vaihtelevalla nopeudella. Nousemme ylös harjulle. Vieressä on jyrkkä pudotus alas jokiuomaan, mutta valitettavasti näkymät eivät ole kummoiset, sillä edessä on vähän turhan paljon puita. Näemme jokiuomaa vain vilaukselta, vaikka käymme kurkkimassa kaikki vastaan tulevat näköalapaikkaa muistuttavat kohdat. Harmittelen tätä hieman, mutta arvelen, että ehkä edempänä näkymät ovat paremmat.
Aika ei käy pitkäksi, sillä polulla on paljon pieniä tai suurempia nousuja ja laskuja. Metsä on enimmäkseen kangasta eli joka suuntaan näkee sinänsä aika hyvin, kun ryteikköä ei juuri ole. Väkeä reitillä ei ole nimeksikään: törmäämme koko kierroksella vain muutamiin ihmisiin.
Etenemme kohti riippusiltaa, joka vaikuttaa jo etukäteen olevan reitin kohokohta. Samanlaisia oransseja reittikylttejä on ennen riippusiltaa yhtäkkiä kahteen suuntaan, joten erehdymme pois tarkoitetulta reitiltä. Tajuamme onneksi virheen melko pian ja palaamme takaisin oikealle polulle. Ylimääräistä kävelyä tulee erheen vuoksi noin kilometri.
Ölökyn ylityksen kohokohta on Julma-Ölkyn riippusilta
Hossan kansallispuisto on perustettu vuonna 2017, ja tuolloin otettiin käyttöön myös kanjonijärvi Julma-Ölkyn ylittävä iso riippusilta. Kanjoniin on kesäaikaan mahdollista tutustua myös valmiilla veneretkellä, ja mekin näemme joella tällaisen retkikunnan kierroksella.
Mietin etukäteen, että riippusilta voi olla kuumottava kokemus, minä kun en erityisemmin pidä korkeista paikoista. Silta näyttää ja tuntuu kuitenkin tukevalta eikä ole niin korkealla kuin kuvittelin, joten sen ylittäminen ei onneksi hirvitä. Kipitän silti vaappuvan sillan yli melko nopeasti ja pysähdyn keskellä vain nopeasti ottamaan pari kuvaa.
Toisessa päässä odottaa pieni yllätys. Reitti lähtee kohoamaan ylös totaalista kivikkoa pitkin. Viimeistään tässä kohtaa vaelluskengät tuntuvat pakollisilta. Lähemmällä tarkastelulla selviää, että osa kivistä muodostaa helposti kuljettavan portaikon, ja polun vieressä on avuksi myös köyttä. Loppumatka ylös kanjonista noustaan teräsportaita pitkin. Sellaisiin en olekaan aiemmin patikointireiteillä törmännyt (Andalusian Caminito del Reytä lukuun ottamatta).
Ölökyn ylityksen reitillä on huikeita kanjonimaisemia
Kanjonin toiselle puolelle päästyämme näkymät palkitsevat toden teolla. Suositus reitin kiertämisestä myötäpäivään on ehdottomasti hyvä: näin päin kävellessä reitti tuntuu loppua kohti helpommalta ja maisemat ovat riippusillan jälkeen upeat.
Koko reitti riippusillan jälkeen kulkee korkealla harjulla. Polku on tällä puolella osin helppokulkuista soraa, mutta juurakkoakin tulee yhä jonkin verran vastaan. Polun vieressä solisee muutamia viehättäviä pikkupuroja, ja kanjonille on monessa kohtaa esteetön näkymä. Pohjalla oleva musta järvi näyttää nimensä mukaisesti julmalta. Pysähdymme monta kertaa ihailemaan kanjonimaisemaa ja myös hetkeksi nauttimaan pientä välipalaa.
En itsekään ole suurin korkeiden paikkojen fani, mutta on todettava, että vakavasti korkeita paikkoja pelkäävälle reitti on todennäköisesti aika hurja. Minä selviydyn reitistä hyvin, ja korkeimmat kohdat sykähdyttävät enimmäkseen ilosta, eivät niinkään kauhusta.
Ölökyn ylitys on luokiteltu vaikeaksi reitiksi, mutta kokemukset ovat tietysti suhteellisia. Kokonaisuutena reitin kulkeminen sujui oikein hyvin myös tällaiselta perustallaajalta. Hankalin osuus reitillä oli omasta mielestäni kenties riippusillan jälkeinen louhikko, ja myös metsän siimeksessä sai olla tarkkana muutamissa jyrkissä ja juurakkoisissa kohdissa. Hyvät kengät ovat ehdottomasti tarpeen.
Ölökyn ylityksen reittirakenteet ovat kaikin puolin hyvässä kunnossa. Satunnaiset pitkospuut ovat vankkaa tekoa, köysistä tehdyt tukikaiteet vaikuttavat suhteellisen uusilta ja riippusilta on tukeva. Meillä meni reitin kulkemiseen tasan kolme tuntia, mikä sisälsi pienet sakkailut väärällä polulla ennen riippusiltaa.
Hossasta löytyy merkittyjä ulkoilureittejä kaikkiaan noin sadan kilometrin verran. Osa reiteistä on esteettömiä reittejä ja osa hyvin kevyitä. Ölökyn ylitys on yhdessä pidemmän Ölökyn ähkäsyn kanssa Hossan vaikeimpia reittejä. Tarkempaa tietoa kaikista Hossan reiteistä löydät Luontoon.fi:stä.
Oletko kierrellyt Suomen kansallispuistoja?
Lue myös:
- Automatka Suomessa ja Norjassa: tällainen oli koronavuoden kesäloma
- Hossan kansallispuisto: Värikallion kaarros vie muinaishistorian äärelle
- Patikointia Teijon kansallispuistossa: Sahajärven kierros
- Torronsuon kansallispuisto: patikointia erämaamaisemissa
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Minäkin kävin viime viikolla Hossassa toteamassa Julma-Ölkyn maisemat upeiksi!
Me käveltiin se 10 km Ölökyn ähkäsy koko järven ympäri (tosin kahdeksikon muodossa, eli riippusillan yli kahdesti). Järven pohjoisosassa polun varrella oli kauniita soita tupasvillaa täynnä ja Ölkyn Perän laavu oli kiva levähdys paikka.
Hyvä tietää, että pidempikin reitti on hyvä! Me jätimme sen seuraavaan kertaan ja kävelimme tämän Ölökyn ylityksen lisäksi Värikallion kaarroksen. Sekin oli kiva!
Täytyy kyllä kehua, todella hyvä kuvaus Ölökyn ylityksen reitistä! Hossa on hieno kansallispuisto. Mikäli lähtee katsomaan rotkonäkymiä, niin mielestäni Ölökyn ähkäisyn toiset 5km eivät juurikaan tuo lisäarvoa. Sen sijaan reitillä on esimerkiksi kaunis lyhyt suokohta.
Kiitos! 🙂 Olen samaa mieltä Hossasta!
Vähän mietimme reittikuvauksia katsellessa, että olisiko ähkäsy niin paljon hienompi, että se kannattaisi kävellä tämän lyhyemmän sijaan. Olisi varmaan muuten menty pidemmälle reitille, mutta meillä oli suunnitelmissa myös Värikallion kaarros. Valittiin lyhyempi Ölökyn reitti, ettei tarpominen alkaisi kyllästyttää, ja että jäisi Hossassa vähän enemmän aikaa muuhunkin kuin kävelemiseen. 😀