Huikea veneretki Tortugueron kansallispuistossa

Artikkelikuva - Leguaani Tortugueron kansallispuistossa, Costa Ricassa

Aikaisin aamulla alkanut veneretkemme Tortugueron kansallispuistossa Costa Ricassa alkoi lupaavasti. Oli poutasää, alla oli hiljainen sähkövene ja oppaamme Roberto oli osaava tyyppi, joka muun muassa huomasi minimaalisen pienen käärmeen metrien päästä, vaikka se oli maastoutunut vihreään viidakkoon.

Emme kuitenkaan ehtineet ajella veneellä kovin kauaa, kun alkoi sataa. Saimme Robertolta sadeponchot, mutta ainakin minun takissani oli sen verran kuluneita kohtia, että vesi valui sisään niin niskasta kuin etupuoleltakin. Kiertelimme kansallispuiston kanaaleja noin kahden tunnin ajan, ja sade yltyi yltymistään. Lopulta Roberto ehdotti, että palaisimme hostellille aamiaiselle ja ottaisimme uuden yrityksen yhdeltätoista. Näin tehtiin.

Vene vie matkalaisia metsän siimekseen
DSC_0087-m
Bongaatko krokotiilin tuiman katseen?
Apina loikkaamassa puusta toiseen

Herkullisen pannukakkuaamiaisen jälkeen notkuimme väsyneinä huoneessamme, kunnes oli uuden kierroksen aika. Sää oli pilvinen vielä lähtiessämme, mutta enää ei satanut, ja kierroksella sää parani koko ajan. Auringonpaisteen myötä tuli tietysti myös todella kuuma.

Tortugueron kansallispuiston alueen sanotaan muistuttavan hieman Amazonin aluetta, mutta tietenkin huomattavasti pienemmässä koossa. Me emme ole Amazonilla käyneet, joten paha sanoa. Viidakon keskellä mutkittelevia kanavia pitkin hiljaa lipuessamme ei kuitenkaan ollut vaikea kuvitella, etteikö luonnehdinta voisi pitää jokseenkin paikkansa.

Näimme kierroksella muun muassa useita kaimaaneja, monenlaisia komeita ja värikkäitä lintuja (mutta valitettavasti emme ainuttakaan tukaania), lukuisia kilpikonnia, kolmenlaisia apinoita, käärmeen ja muutamia liskoja, kuten basiliskin eli jeesusliskon. Eläimen nimi tulee siitä, että se osaa juosta vettä pitkin.

Hauskan näköinen lintu
Veneen keula kohti viidakkoon sukeltavaa jokiuomaa
Viidakkoa ja jokea
Pieni krokotiili joessa
Kilpikonna ottamassa aurinkoa

Veneellä kiertely kansallispuistossa ei ollut mitään vauhdikasta hurjastelua ja äänekästä moottorin pärinää, sillä sellainen pelästyttäisi eläimet. Veneessä oli hiljainen sähkömoottori, jonka turvin pääsimme etenemään lähes äänettömästi. Meitä kyytiläisiäkin kehotettiin olemaan mahdollisimman hiljaa, tosin ei siihen juuri käskyjä olisi tarvittu. Pieni veneellinen turisteja hiljentyy kummasti veneen lipuessa kapeaan kanavaan, jonka ylle kaartuu sakea viidakko ja metsän monipuolinen äänimaailma luo ympärille kunnon Jurassic Park -tunnelman.

Mölyapinoiden kumeat äänet kantavat käsittämättömän pitkälle, mutta veteen hiljaa hivuttautuva kilpikonna saa aikaan vain pienen lätsähdyksen. Puusta toiseen metsän keskellä ja lopulta uskaliaalla ilmalennolla joen toiselle puolelle heittäytyvä hämähäkkiapina laittaa hetkellisesti ryteikön rätisemään – ja turistit ihmettelemään suut auki apinan taitoja ja rohkeutta. Meitä oli veneessä oppaan lisäksi vain kuusi, mikä teki kierroksesta mukavan intiimin.

Vihreä lisko oksalla
Matkalaisia veneessä
Kilpikonnia kivillä
Sininen lintu kepin nokassa

Aamulla kaatosateessa ehdimme kierrellä kaksi tuntia ennen kuin palasimme odottamaan sateen lakkaamista. Myöhempään kierrokseen käytettiin kierroksen normaali aika kolme tuntia. Saimme siis samaan hintaan lähes kaksi kierrosta, mistä kiittelimme opastamme Robertoa vuolaasti. Kuinkahan moni opas vaivautuu viemään turistiryhmän toiselle rundille vain huonon sään takia?

Olimme nähneet aiemmin ainoastaan eläintarhassa niin paljon erilaisia eläimiä niin lyhyessä ajassa kuin Tortuguerossa, mutta on aivan eri asia bongailla eläimiä luonnossa kuin tirkistellä niitä eläintarhan lasiseinien, kaltereiden tai vallihautojen takaa. Veneretki Tortugueron kansallispuistossa oli ehdottomasti hienoin kokemuksemme Costa Ricassa!


Lue myös:

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

2 vastausta artikkeliin “Huikea veneretki Tortugueron kansallispuistossa”

  1. Vau! Eläinten bongailu luonnossa on musta nykyään älyttömän siistiä, kun olen alkanut tottua siihen, että kansallispuistoihin mennessä niitä oikeasti voi jopa nähdä. 🙂 Jossain Nuuksiossa ei näy pahemmin muita kuin oravia, mutta tuollaiset hienot linnut ja kilpparit apinoista nyt puhumattakaan ovat jo ihan eri asteella.

  2. Tortuguero oli tosiaankin upea vau-kokemus! Nuuksiossa ja Suomessa ylipäätään on mun mielestä aika vaikea nähdä mitään muuta kuin lintuja ja ehkä niitä oravia ja jotain jäniksiä. Niistä vähän puuttuu eksotiikkaakin verrattuna vaikka apinoihin ja kilppareihin. 🙂 Eläintarhat jäivät ihan kakkoseksi Costa Ricassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *