Banksy on anonyyminä pysyttelevä katutaiteilija, jonka kantaaottavat ja humoristiset teokset ovat maailmankuuluja. Banksyn teokset ovat graffiteja, maalauksia, piirustuksia ja erilaisia installaatioita, ja taiteilija on yhdistänyt niitä myös erilaisiin tempauksiin. Kävimme katsomassa teoksia House of Banksy -pop up -näyttelyssä, joka on esillä Münchenissä 27.4.2025 saakka.
House of Banksy -pop up -näyttelyn ovat koonneet samat tekijät, joiden vuonna 2021 aloittanut The Mystery of Banksy – A Genius Mind -näyttely on kiertänyt ainakin 24 kaupungissa seitsemässä eri maassa ja kerännyt tähän mennessä yli 2,5 miljoonaa kävijää.
House of Banksy – Unauthorized Exhibition -pop up -näyttelyn sivuilla ei ainakaan tällä hetkellä kerrota, jatkaako näyttely vielä elämäänsä Münchenin jälkeen ja jos, niin missä kaupungissa. Toisaalta näyttelyn toivoisi jatkavan, sillä se on taidokkaasti toteutettu ja ajatuksia herättävä. Näyttely on kuitenkin epävirallinen eli se ei ole taiteilijan itsensä valtuuttama, joten ajatuksia heräsi myös toiseen suuntaan.
Banksyn kantaaottava taide pistää miettimään
Banksy on ollut aktiivinen 1990-luvulta lähtien, joten teoksia on vuosikymmenten varrella kertynyt paljon. Taiteilijan oletetaan olevan englantilainen, mutta hän on toteuttanut teoksiaan eri puolille maailmaa. House of Banksy -näyttelyssä on esillä 150 erilaista teosta (tai siis niiden jäljitelmää).
Teokset laittavat ajattelemaan, sillä ne ovat monesti kantaaottavia. Välillä ne myös saavat hörähtämään naurusta. Välillä ne ovat molempia samaan aikaan. Erityisen usein toistuvia teemoja ovat virkavallan piikittely, kaupallisuuden halveksunta sekä sodankäynnin ja muun väkivallan kritisointi.
Koska kyse on katutaiteesta, alkuperäisiä graffiteja, maalauksia ja muita teoksia ei ole voitu tuoda näyttelytiloihin sellaisenaan. Katutaiteelle tyypilliseen tapaan niitä kaikkia ei ole enää edes olemassa.
House of Banksy -näyttelyn teokset on toteutettu näyttelysaleihin eri menetelmin esimerkiksi printteinä, kankaalle tai kanvaasille, ja graffitien ympärille on pyritty luomaan alkuperäistä teoksen sijaintia vastaava ympäristö. Lisäksi kunkin teoksen yhteydessä on infotaulu, jossa kerrotaan teoksen alkuperäisestä sijainnista. Näyttelyssä hyödynnetään jonkin verran myös videota ja ääntä. Kaiken kaikkiaan toteutus on minusta laadukas.
Näyttelysaleissa esillä oleva katutaide ei tietenkään ole kokemuksena samanlainen kuin kadulla kävellessä bongattu graffiti tai kaupunkiympäristöön ovelasti sulautuva nokkela installaatio. Läheskään kaikkia Banksyn teoksia ei kuitenkaan voisi kokea lainkaan, jos niitä ei voisi nähdä tällaisessa näyttelyssä. Tässä mielessä näyttely puolustaa paikkaansa.
House of Banksy tuo katutaiteen omin päin näyttelysaleihin
Näyttelyn olemassaolo herätti kuitenkin minussa kysymyksiä jälkikäteen. House of Banksy -näyttelyn sivuston mukaan taiteilija itse ei ole valtuuttanut teosten käyttöä näyttelyssä ”anonyymin asemansa vuoksi”. Tämä on linjassa taiteilijan virallisen edustuksen lausuntojen kanssa.
Banksyä edustaa Pest Control -niminen yritys, jonka sivuilla sanotaan selkeästi, että taiteilijalla ei ole mitään tekemistä minkään hänen teoksiaan esittelevän näyttelyn kanssa (jos toisin ei ole ilmoitettu). Tästä syystä näyttelyn epävirallisuuden voisi varmaan muotoilla myös toisin: koska Banksy on nimettömänä pysyttelevä taiteilija, hänen voi olla käytännössä mahdotonta estää teostensa käyttöä paljastamatta henkilöllisyyttään. Omia tekijänoikeuksiaan ei kaiketi voi vaatia nimettömänä oikeudessa.
Näyttelyn pääsylipputulot ja näyttelyn yhteydessä oleva krääsämyymälä tuottavat siis rahaa järjestäjille, mutta eivät taiteilijalle itselleen. Erityisen ”huvittavaa” tämä kaupallisuus on sen vuoksi, että Banksy itse kritisoi kaupallisuutta ja krääsän myymistä monissa teoksissaan. En tullut ajatelleeksi ja selvitelleeksi näyttelyn epävirallisuutta etukäteen, mutta jälkikäteen asiaa tutkittuani jäin miettimään, oliko näyttelyssä käyminen eettisestä näkökulmasta virhe.
Oli tai ei, niin tehtyä ei voi ottaa takaisin. Sillä hetkellä näyttely tarjosi ilahduttavan taide-elämyksen. Pidän Banksyn töistä ja muutenkin katutaiteesta erittäin paljon, joten näyttely oli hieno kokemus. Ehkä silti mietin ensi kerralla tarkemmin ennen kuin menen katsomaan elossa olevan (nimettömän) taiteilijan maksullista näyttelyä, jos se ei ole taiteilijan itsensä valtuuttama, vaikka näyttely vetäisikin puoleensa.
Lue myös:
- George Townin katutaidekierros
- Yadegar Asisin panoraamateos Leipzigissa
- Taidevinkki Berliiniin: Asisi Panorama
- Taidetta Berliinissä: Humboldt Forum
- Berliini: Nefertitin vieraana Neues Museumissa
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Me kävimme joulukuussa Amsterdamissa modernin taiteen näyttelyssä, jossa Banksy oli isossa osassa. Enpä edes tiedä miten paljon oli ”hänen” itsensä valtuuttama eikä tullut asiaa ajateltua, mutta toisaalta, tuolla oli paljon muutakin näytillä.
En itsekään miettinyt tuota etukäteen tämän näyttelyn kohdalla. Jälkikäteen näyttelyä googlailtuani tuli vastaan paljon kirjoituksia, joissa otettiin asia esille. Heräsin silloin miettimään, että eihän tässä tosiaan kaikki taida ihan täsmätä.