Olimme perillä Vietnamin Hanoissa pimeän jo laskeuduttua, sillä lentomme Hongkongista oli hieman myöhässä. Nappasimme lentokentän turisti-infosta kaupungin kartan. Tarkoituksenamme oli tehdä Hanoista käsin risteily Halonginlahdelle, joten kun turisti-infon ystävällinen työntekijä alkoi kaupitella matkoja, haksahdimme varaamaan sellaisen heti kättelyssä. Palataan tuohon matkaan myöhemmin – tutustutaan ensin vähän hektiseen Hanoihin.
Järjestimme itsemme miljonääreiksi nostamalla pari milliä dongeja lentokentän automaatista (1 dong oli tätä kirjoittaessani 0,000037 euroa eli nollia riittää) ja hyppäsimme kaupunkiin menevään bussiin. Saimme ”nauttia” koko matkan täysillä kaiuttimista tuuttaavasta vietnamilaisesta kansanmusiikista, jonka ristin joikulauluksi.
Bussista jäätyämme luovimme läpi kyytiä tarjoavien taksi- ja cyclokuskien armeijan ja kävelimme pysäkiltä hotellille. Liikenne vaikutti jokseenkin kaoottiselta, mutta muistimme lukemamme neuvot: tien yli on mentävä päättäväisesti vakaata vauhtia, jolloin mopot voivat ennakoida kävelijän sijainnin ja väistää. Hyvin sujui, vaikka vähän kuumottikin. Olimme ensimmäistä kertaa Vietnamissa.
Pakokaasun käry leijaili kaikkialla ja mopoja sinkoili joka suunnasta. Pimeys aiheutti hieman lisäjännitystä etenemiseen, sillä älyttömän liikenteen lisäksi itse kaupunki ei ollut meille millään tapaa tuttu. Perille hotellille kuitenkin löysimme.
Olimme varanneet huoneen melko ökyltä vaikuttaneesta Thaison Palace Hotelista Hanoin Old Quarterista, perinteisistä Hanoin kortteleista. Hotellin sijainti oli siis loistava ja majapaikka oli ihan komean näköinen, joskin huoneemme oli ilmiselvästi nähnyt elämää. Hintaa huoneella oli 19,26 euroa yöltä ja hinta sisälsi hyvän buffetaamiaisen – ei todellakaan huono diili. Palvelu hotellilla oli hyvin ystävällistä ja henkilökunta oli kielitaitoista.
Yritimme vielä illalla löytää lähistöltä kauppaa, josta saisimme vettä ja jotakin sapuskaa, mutta kaupat olivat kiinni. Söimme sitten hotellilla olleita nuudeleita ja otimme vettä minibaarista. Olimme todella väsyneitä.
Huomasimme, että olimme jälleen sensuurivaltiossa. Facebookiin näyttää pääsevän Vietnamissa kännykällä, mutta ei tietokoneella. Mobiilisovellukset siis toimivat, mutta Facebookin nettisivu ei. (Voi vain ihmetellä, mikä idea tässä puolisensuurissa on, mutta eipä tässä jaksa enää yllättyä.) Blogger, Maps ja Youtube eivät toimi, jos niihin yrittää päästä Googleen kirjautuneena (oikean ylälaidan valikosta), mutta suoran osoitteen selainriville kirjoittamalla niihin kuitenkin pääsee. Tehokasta?
Hanoin Old Quarter
Aamulla nautimme hotellin monipuolisesta aamupalabuffetista ja lähdimme kiertämään Hoan Kiem -järven, joka oli aivan hotellin lähellä. Järven rannalla on tunnettu punainen Huc-silta, josta tietysti otimme kunnon turisteina muutaman kuvan. Istuskelimme hetken järveä kiertävässä puistossa ja nautimme olostamme ja ympäröivistä maisemista. Pistimme merkille, että kahviloita oli joka puolella, aivan kuten olimme etukäteen Vietnamista lukeneetkin.
Järven ympäri kävelemisen jälkeen kiertelimme pitkään Old Quarterissa ihan vain huvin vuoksi katselemassa vilinää, kauppojen ja katukojujen tarjontaa ja Hanoin kapeita, Ranskan tai Etelä-Euroopan mieleen tuovia taloja. Kävimme myös pubissa parilla oluella, kun nyt pitkästä aikaa tarjolla oli hyvää olutta halpaan hintaan. Yksi olut maksoi pubissa alle euron.
Illemmalla valitsimme ruokapaikaksi tuurilla ensimmäisen ravintolan, joka vaikutti kunnolliselta, ja se osoittautui hyväksi valinnaksi. Otimme alkupaloiksi valkosipuli-juustoleipää ja kesärullia, jotka olivat hemmetin hyviä. Kesärullia täytyy ehdottomasti kokeilla valmistaa kotona!
Pääruuaksi otimme savipadassa valmistettua kanaa ja riisiä. Maistelimme jälkkäriksi vietnamilaista kahvia, joka on vahvaa ja suomalaiseen kahviin verrattuna vähän erikoisen makuista, mutta meidän mielestämme hyvää. Kahvi nautitaan Vietnamissa usein kondensoidun maidon (sweet milk) kanssa, jolloin kahvista tulee hyvin makeaa. Tavallistakin maitoa (fresh milk) on useimmiten tarjolla, mutta makea versio kahvista on Vietnamissa se paikallisempi vaihtoehto, joten sitä tuli maisteltua.
Illalla pakkailimme tavarat seuraavan päivän Halonginlahti-risteilyä varten. Varasimme myös hotellin ja lennot Da Nangiin sitä seuraavaa etappiamme Hoi Ania varten. Meidän oli alun perin tarkoitus mennä Hoi Aniin bussilla, mutta matkan kesto olisi ollut jotakin aivan järkyttävää ja juna taas olisi kustantanut suunnilleen saman kuin lennot, joten päätimme valita nopeimman vaihtoehdon ja lentää. Niin ne suunnitelmat elävät. Meillä oli Vietnamissa aikaa kaksi viikkoa emmekä halunneet tuhlata siitä ajasta melkein vuorokautta bussissa nököttämiseen.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on Hanoista?
Lue myös:
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Ihana kuva tuosta nukkuvasta! Ihan asian sivusta: kauhea tapa muuten laittaa nuo "koristetyynyt" nukkumatyynyihin kiinni! Niitähän ei varmaan pestä koskaan… 🙂
Kiitos! 🙂
Enpä ajatellut tuota tyynyasiaa, mutta nyt kun sanoit, niin sen pistin merkille, että koristetyynyt olivat kyllä vähän nuhjuiset.