Häikäisevä Verdonin rotko autoilijan silmin

Artikkelikuva - Verdonin rotko

Kun etsit automatkailijalle sopivaa luontokohdetta, suuntaa eteläiseen Ranskaan Verdonin rotkolle (Gorges du Verdon). Eri lähteissä Euroopan pisimmäksi sanotun rotkon varrella maisemat ovat sanalla sanoen henkeäsalpaavat ja rattia saa veivata huolella, mutta tie on kuitenkin varsin mukavassa kunnossa ja aika leveäkin. Toinen toisensa jälkeen upeammilla paikoilla olevia levikkeitä löytyy harvinaisen runsaasti ja niihin on helppo ajaa. Verdonin rotko sopii siis myös sellaiselle automatkailijalle, jolla ei vielä ole vuosikausien kokemusta.

Verdonin rotkon maisematie kuului kesän automatkan ylivoimaisesti upeimpiin kokemuksiin. Kaikenlaista on tullut tuulilasin takaa nähtyä eri puolilla maailmaa, mutta Gorges du Verdonin tienvarsimaisemat kiilasivat Euroopan hienoimpien kärkikastiin.

Verdonin rotko on yksi maailman suurimmista kanjoneista

Verdonin rotko on 700 metriä syvä ja 25 kilometriä pitkä. Näillä mitoilla se on yksi Euroopan ja myös maailman suurimmista kanjoneista. Ennätyksellinen koko ja häikäisevät maisemat vetävät luonnollisesti puoleensa vierailijoita, ja Verdonin rotko onkin erittäin suosittu matkailukohde. Siellä viihtyvät niin melojat, patikoijat, kiipeilijät kuin autoilijatkin. Rotkolle tehdään päiväretkiä Ranskan Rivieralta.

Verdonin rotko
Verdon-joki virtaa kanjonin pohjalla.

Meidän yhden yön vierailumme ajoittui kesäkuun alkupuoliskolle. Silloin alueella mahtui suosiosta huolimatta ajelemaan ihan mukavasti ilman jonoja ja leirintäalueeltakin löytyi tilaa. Etenkin muun Euroopan loma-aikoina heinä-elokuussa kannattanee kuitenkin varautua ruuhkiin ja olla ajoissa liikkeellä majoitusvarausten kanssa.

Majoituimme teltassa Aiguinesin lähettyvillä Camping le Galetas -leirintäalueella. Edullinen paikka löytyi Finns away -blogin Annen ja Tonin vinkistä – kiitoksia niin majoitustärpistä kuin seurasta leirintäalueella! Yöpyminen maksoi 18,5 euroa (2 henkeä, teltta, henkilöauto ja sähkö). Leirintäalueita on reitin varrella jonkin verran, ja myös majataloja ja hotelleita löytyy rotkon liepeillä olevista kylistä.

Lad de Sainte-Croix
Matkailijat nauttivat kuumasta päivästä Verdonin rotkon suulla Pont du Galetas -sillan kupeessa.

Verdonin rotkon maisemat

Rotkon pohjalla virtaa uskomattoman turkoosin värinen Verdon-joki, josta näkee pilkahduksia siellä täällä ajoreittien varrella. Kanjonin länsipuolella Aiguinesin lähettyvillä joki virtaa niin ikään käsittämättömän väriseen Saint-Croix’n tekojärveen (Lac de Sainte-Croix). Sen rannoilta saa vuokrattua polkuveneitä ja kajakkeja kanjonille menoa varten. Vuokrausta varten kannattaa suunnistaa Pont du Galetas -sillan tuntumaan. Silta ylittää joen siinä kohtaa, jossa kanjoni aukeaa järvelle, ja sillan lähistöltä löytyy vuokraamoja.

Autoreittien lisäksi maisemat ovat epäilemättä upeat myös vesillä ja patikkareiteillä. Me keskityimme tällä matkalla autoiluun, mutta uusi vierailu Verdonin rotkolle on jo todo-listalla – seuraavalla kerralla vaelluskengät solahtavat jalkaan ja takalisto kajakin tai vähintään polkuveneen istuimelle.

Verdonin rotkon maisemia
Kapea autotie kulkee rinteessä, joka on paikoin huomattavasti jyrkempi kuin tässä kuvassa.
Verdon-joki kanjonin pohjalla
Verdon-joki hehkuu rotkon pohjalla turkoosin sävyissä.
Avara maisema Verdonin rotkon näköalapaikalta
Näköalapaikoilta näkee todella kauas.
Sisilisko
Sisilisko paistattelee päivää Verdonin rotkolla.

Turkoosin veden lisäksi Verdonin rotkolla näkee liihottavia lintuja, tummanvihreänä kumpuilevana mattona jyrkänteille levittäytyvää puustoa ja huimausta aiheuttavaa pystysuoraa kalliota. Bongaa kiipeilijä kallioseinämältä -leikki onnistuu Verdonin rotkolla hyvin!

Jyrkänteen reunaa seurailevan mutkittelevan tien vieressä nousee seinämä ylös kohti taivasta. Välillä seinämä kaartuu jopa tien päälle, jolloin autolla ajetaan ikään kuin puoliksi tunnelissa, mutta ihan oikeitakin tunneleita tieltä löytyy. Matalan kaiteen takana laskee toinen seinämä suoraan rotkoon. Alas joelle on parhaimmillaan matkaa satoja metrejä. Joillain näköalapaikoilla rotko levittäytyy silmien edessä niin syvänä ja avarana, että maiseman edessä ei voi kuin huokaista kunnioituksesta. Mitä kaikkea luonnosta löytyykään!

Reitin itäpäässä joki on paikoin lähellä tietä ja vesi ei ole syvää. Silloin joen kivipohja erottuu helposti täysin kirkkaan veden läpi. Joen rannalla on uimareita ja auringonottajia, vaikka rannoilla on varoituskylttejä syöksytulvien mahdollisuudesta.

Maisema rotkolle
Maisemat rotkon pohjoispuolta kulkevan tien näköalapaikoilta ovat hulppeat.
Pystysuoria kallioseinämiä
Kallioseinämät ovat monin paikoin pystysuoria. Verdonin rotkolla käy paljon kiipeilyharrastajia.
Näköalapaikalla
Useilla levikkeillä on loistavat mahdollisuudet nousta autosta ulos ihailemaan kanjonimaisemaa.

Verdonin rotkon ajoreitit

Me ajoimme rotkon vierustaa lännestä kohti itää, ja aloitimme matkan Saint-Croix’n tekojärven tuntumasta. Ajoimme kartalla (ks. alla) näkyvän pohjoisen reitin (Route des Gorges) Moustiers-Sainte-Mariesta Castellaneen. Lisäksi ajoimme sen varrelta lähtevän rengasreitin (Route des Crêtes), joka on osin yksisuuntainen: aja myötäpäivään, niin saat ajettua koko rengastien. Meitä tuli matkalla vastaan joku tupelo, joka ei selvästikään osannut lukea liikennemerkkejä, vaikka yksisuuntaisuus ilmaistiin tiellä varsin selvästi. Tie on kapea, joten en suosittele kokeilemaan samaa (puhumattakaan siitä, että liikennesääntöjen vastaisesti ajaminen ei muutenkaan ole se fiksuin veto).

Tunneli Verdonin rotkon reitillä
Tie kulkee paikoin pienissä tunneleissa.
Tie kulkee joen rannassa
Itään päin edetessä tie laskeutuu lähelle jokea.

Meillä meni näiden kahden reitin ajamiseen yhteensä 4,5 tuntia, vaikka matkaa ei ole kuin 70 kilometriä! Sanotaanko näin, että valokuvaustaukoja tuli pidettyä jokunen. Levikkeitä hulppeine näköalapaikkoineen riittää ja niille on helppo pysähtyä. Jokainen paljon maisemateitä ajellut tietää, että runsas levikkeiden määrä ei ole ollenkaan itsestäänselvä juttu suosituillakaan autoreiteillä, joten Verdonin rotkolle ropisee tästä roppakaupalla pisteitä. Piknikpöytiä reitin varrelta ei kuitenkaan löydy, tai ainakaan me emme sellaisia bonganneet. Kannattaa varata kunnolla aikaa, sillä ilman pysähtelyä reitistä ei saa läheskään niin paljon irti kuin pistämällä kiltisti autoa parkkiin lähes joka kerta tilaisuuden tullen.

Kolmas alueen reitti on rotkon eteläpuolella kulkeva Route de la Corniche Sublime. Kuulemani mukaan maisemat ovat pohjoisella reitillä ja rengastiellä hienommat kuin eteläisellä reitillä, mutta minulla ei ole omakohtaista kokemusta vertailun pohjaksi, sillä jätimme eteläreitin seuraavaan kertaan. Maisemailotulitusta oli yhdelle päivälle aivan riittävästi jo kanjonin pohjoisellakin puolella.

Verdonin rotkon maisemareitti kartalla

Miltäs Verdonin rotko vaikuttaa – viehättävätkö tällaiset maisemat? Mikä on hienoin maisemareitti, jonka olet kokenut?

Ajelimme Verdonin rotkon maisematiellä osana kuukauden automatkaa Euroopassa. Katso koko matkareitti ja lue matkan kokonaisuudesta postauksesta Kuukauden automatka on ohi – miten reissu meni ja muuttuiko reitti?


Lue myös: 

Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:

4 vastausta artikkeliin “Häikäisevä Verdonin rotko autoilijan silmin”

  1. Voi kun kiinnostaisi mennä tuonne Verdonin rotkolle syys-lokakuussa, kun muutenkin ajamme Italiasta kohti Espanjaa. Mutta edelleen emmin reitin mukavuutta, meillä kun on alla vanha isohko matkailuauto. Ainakin tuo Route des Crêtes saisi jäädä väliin! Patikoitteko te tuolla?

    1. Ei patikoitu tällä kertaa. Sitten joskus seuraavalla kerralla ehdottomasti tehdään sitäkin. 🙂

      Me kyllä nähtiin asuntoautojakin tuolla reitillä, mutta kannattaahan sitä tosiaan miettiä ja googlata kokemuksia, jos epäilyttää.

  2. Kiitos tästä jutusta, tuo paikka on meidän ensi vuoden listalla ja tämä entisestään vahvisti ajatusta sinne pääsystä. Taidetaan itse varata yksi päivä lisää niin ehditään suppailun lisäksi vähän vaeltamaankin, niin hienoilta näytti nuo maisemat.

    1. Eipä kestä – kiva, että tykkäsit! 🙂

      Kannattaa joo varata kunnolla aikaa. Meitäkin vähän harmitti, että ei ehditty tällä kertaa olla pidempään, mutta onneksi tuonne on aika helppo palata takaisin. Patikointi ja melominen noissa maisemissa kiinnostaisivat kovasti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *