Sedlecin luukirkko

Sedlecin luukirkko Kutná Horan kaupungissa Tšekissä on yksi oudoimmista turistinähtävyyksistä, joissa olen käynyt. Luita on tullut nähtyä sisätiloihin kasattuina ennenkin (mieleenpainuvimmin Kambodzan Choeung Ekissä eli killing fieldseillä), mutta Sedlecin luukirkossa luista on tehty, noh, sisustustaidetta. Ja se tuntuu aika oudolta.

20160818-Unelmatrippi-Kutna-Hora-Sedlec-DSC_0277

20160818-Unelmatrippi-Kutna-Hora-Sedlec-DSC_0267

20160818-Unelmatrippi-Kutna-Hora-Sedlec-DSC_0279

20160818-Unelmatrippi-Kutna-Hora-Sedlec-DSC_0294

Itse kirkko on rakennettu 1400-luvulla keskelle hautausmaata, jolta rakentamisen aikana kaivetut luut jemmattiin kirkon kappeliin. Kirkko restauroitiin 1700-luvun alussa, ja vuonna 1870 luut päätyivät niille sijoilleen, joilla ne tänä päivänä ovat nähtävissä. Järjestelyn hoiti tšekkiläinen puunveistäjä ja rakentaja František Rint. Luukokoelmassa, ossuaarissa, on noin 40 000 ihmisen luut.

Luita on järjestelty muun muassa koristeelliseksi kattokruunuksi, katossa riippuviksi ”nauhoiksi”, pilareiksi, ovenkarmikoristeiksi ja ihan vain monimutkaisiksi kasoiksi kappelin sisään. Massiiviset luuaskartelutyöt ovat outoudessaan todella hienoja. Paikassa ei ole minusta sinänsä mitään pelottavaa tai karmivaa. Luukirkko vain tuntuu kummalliselta. Sisustustaidetta ihmisluista. Huomaan, että omituiseksi luonnehtimisen lisäksi juuri muuta sanottavaa en paikasta keksi – kerrassaan erikoinen nähtävyys.

20160818-Unelmatrippi-Kutna-Hora-Sedlec-DSC_0264

20160818-Unelmatrippi-Kutna-Hora-Sedlec-DSC_0290

Kutná Horaan on helppo matkata Prahasta käsin julkisella liikenteellä tai omalla autolla. Matkaa on noin 70 kilometriä. Kaupungin historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, joten Kutná Horassa on muutakin nähtävää kuin luukirkko. Moni menee sinne kuitenkin ensisijaisesti luukirkon takia. Mekin vain poikkesimme kirkolla matkalla Prahasta Wieniin. Sisäänpääsymaksu ei päätä huimaa: 90 korunaa eli noin 3,70 euroa.

Oletko käynyt Sedlecin luukirkossa ja jos, niin mitä tykkäsit? Jos et, niin menisitkö?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Rento päivä Prahassa

Praha. Kaunis ja helppo matkakohde, jossa on Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva keskiaikainen vanhakaupunki. Tšekin pääkaupunki, jossa olut virtaa ja ruoka on raskasta ja hyvää.

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0177

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0185

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0188

Kävin Hemmon kanssa toista kertaa Prahassa tämän kesän autoreissullamme. Edellisellä kerralla melkein kymmenen vuotta sitten majoituimme ensin yhdeksi yöksi kauas keskustasta leirintäalueelle ja loppuajaksi hostelliin vanhassakaupungissa. Nostalgian vuoksi etsimme tällä reissulla tuota hostellia vanhassakaupungissa seikkaillessamme, mutta kadut olivat liian samankaltaisia, jotta oikea välikuja olisi löytynyt haurastuneiden muistikuvien perusteella. Muistimme hostellin alakerrassa olleen kummallisella Egypti-teemalla sisustetun kapakan, mutta oikea paikka ei vain osunut tiellemme. Kenties koko hostellia ei enää ole edes olemassa.

20160815-Unelmatrippi-Praha-20160607_161815
Leirintäalueella oli iltaisin iloista väkeä ja hyvä meno. Suihkutiloja ei tule kuitenkaan ikävä.

Tällä reissulla Prahan leirintävaihtoehdot osoittautuivat paremmiksi kuin viimeksi, ja meille löytyi tilaa ratikkamatkan päässä keskustasta olevalta leirintäalueelta. Paikka oli eittämättä varustelutasoltaan surkein, jossa olemme olleet Euroopassa, mutta sijainti teki tilanteesta siedettävän. Alueelta oli erittäin kätevää lähteä päiväksi kierrokselle ytimeen.

Edellisellä kerralla olimme jo kiertäneet Prahan linnan, käyneet risteilemässä Vltavalla, shoppailleet ja käyneet muun muassa kidutusmuseossa. Praha oli tullut tutuksi, joten emme kaivanneet nyt mitään turistisuorittamista. Valtavan kokoinen vanhakaupunki on kuitenkin aivan upea, joten sinne halusimme ilman muuta. Niinpä päätimme vain kierrellä edestakaisin vanhankaupungin koristeellisten talojen reunustamia kapeita katuja, nauttia kaupungin miellyttävästä ilmapiiristä sekä syödä jotakin herkullista ja maistella paikallista olutta.

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0193

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0220

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0212

20160815-Unelmatrippi-Praha-DSC_0255

Varsinaisista nähtävyyksistä (jollainen toki jo vanhakaupunki itsessään on) kävimme sentään Kaarlensillalla (Karlův most), koska se jostain syystä tuntui kuuluvan asiaan. Ei käyntiä Prahassa ilman Kaarlensiltaa. Vähän pelkäsin etukäteen, että sillalla olisi älytön turistiryysis, mutta pelko osoittautui turhaksi. Toki siellä oli väkeä, mutta ei tungokseksi asti.

Kaupunkikierrostamme täplittivät kaikenlaiset taiteilijat, kaupustelijat ja bongatut turistikrääsäkaupat. Kiersimme kaikki kaukaa. Paikallisen pubin lounassapuskat maittoivat, ja olut oli täydellisen kylmää niin siellä kuin muissakin paikoissa, joissa poikkesimme. Aurinkoinen päivä kului mukavasti kaupungin kujilla kuljeskellen, ilman varsinaista päämäärää. Kaupungin hälinä, kauniit yksityiskohdat ja historian läsnäolo viehättivät tälläkin kertaa. Prahaan oli mukavaa palata ihan vain fiilistelemään.


Reitti: Lübbenau – Praha 260 km
Leirintäalue: Camp Zizkov, http://www.praguecamping.com/
Hinta (2 henkeä, henkilöauto, iso teltta ja sähkö): 42,75 € per yö

Praha oli kesäreissumme neljäs yöpymiskaupunki. Viivyimme kaksi yötä. Leirintäalue oli erinomaisella paikalla, mutta rähjäinen ja sikahintainen. Auton takia menimme kuitenkin mieluummin sinne kuin pysäköimme kadun varteen jonkin muun majapaikan luona.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail