Iguassun putouksilla Brasiliassa

Vierailimme Brasilian-puoleisilla Iguassun putouksilla päiväseltään Puerto Iguazún kylästä, Argentiinasta. Olimme Puerto Iguazún bussiasemalla tekemässä lähtöä jo kahdeksan maissa aamulla, mutta lopulta pääsimme bussiin vasta puoli kymmenen aikaan. Miten siinä niin kävi? Helposti, kun kyse on eteläamerikkalaisesta tiedonkulusta.

Kyselimme bussin lähtöpaikkaa kolmesta paikasta, joista kaikista saimme eri vastauksen niin aikataulujen kuin lähtölaitureidenkin suhteen. Lopulta saimme kuitenkin liput hommattua ja pääsimme bussin odottelun jälkeen matkaan. Ostimme varmuuden vuoksi meno-paluuliput (noin 8 euroa per naama), mikä ei näin jälkikäteen ajatellen ollut fiksua, sillä paluumatkalla vasta jouduimmekin odottelemaan! Jos meillä olisi ollut vähänkään hoppu, olisimme hypänneet taksiin.

Iguassun putoukset, Brasilia

Bussimatka sujui mukavasti ja rajamuodollisuudet nopeasti. Kukaan ei tosin bussissa neuvonut matkustajia millään tavalla homman etenemisestä, mutta siinä ei täälläpäin maailmaa ole mitään yllättävää. Massan mukana haahuillen asiat tuppaavat aina lopulta lutviutumaan. Saimme leimat passiin ja bussi karautti suoraan Iguassun kansallispuistoon.

Puistossa on Brasilian puolella iso ja komea sisäänkäynti, josta ostetaan sisäänpääsyliput (noin 15 euroa per naama). Sisäpuolella hypätään bussiin, joka kuljettaa turistit lippuun sisältyvän kävelyreitin pysäkille. Matkalla on pari muutakin pysähdystä, mutta niiden aktiviteetit eivät kuulu lipun hintaan. Me kävimme vain hintaan kuuluvalla kierroksella, kuten ylivoimainen enemmistö muistakin vierailijoista.

Nenäkarhu Iguassun putouksilla Brasiliassa Hemmo Iguassun putouksilla Brasiliassa

Kävelyreitillä oli joka paikassa aivan pirusti nenäkarhuja. Näistä eläimistä varoitellaan puistossa, sillä vaikka ne ovat miten söpöjä, ne voivat olla aggressiivisia ja viedä matkailijoiden eväät ja tavarat. Pahimmassa tapauksessa niiltä voi saada rabieksen. Tästä huolimatta näimme monien turistien työntyvän aivan nenäkarhujen lähelle ja yksi uuvelo jopa silitti nenäkarhua. Ei näin…

Iguassun putoukset, Brasilia Iguassun putoukset, BrasiliaIguassun putoukset, Brasilia

Kävelyreitin alkupuolella saimme hyvän käsityksen putousten laajuudesta, sillä niistä oltiin aluksi melko kaukana. Reitti kulki koko ajan lähemmäksi. Luulimme, että Brasilian puolella putouksilla ei kastu, mutta reitti menikin aivan kaikkein suurimman putouksen, Garganta del Diablon, viereen ja melkein sen alle. Kastuimme huomattavasti pahemmin kuin edellisenä päivänä Argentiinan puolella! Näkymät olivat uskomattoman hienot.

Iguassun putoukset, BrasiliaIguassun putoukset, BrasiliaIguassun putoukset, Brasilia

Kokonaisuudessaan kokemus oli Brasilian puolella niin upea, että kävi mielessä, että siellä Iguassun putoukset ovat ehkäpä vielä hienommat kuin Argentiinan puolella. Molemmissa on kuitenkin puolensa ja kummassakin kannatti ehdottomasti vierailla. Brasiliassa kierros on kevyempi, sillä siellä on käveltävänä vain yksi reitti. Joka tapauksessa hiki oli sielläkin kova, koska päivä oli erittäin kuuma. Viilentävä vesisuihku putouksilta ei siis haitannut.

Miltäs näyttää? Huvittaisiko sinua matkustaa näihin maisemiin?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Iguassun putouksilla Argentiinassa

Vierailumme Argentiinan puoleisilla Iguassun putouksilla alkoi parinkymmenen minuutin mittaisella bussimatkalla (noin 5 euroa per naama) Puerto Iguazún keskustasta kansallispuistoon. Puiston sisäänpääsylipun hintaan (noin 26 euroa per naama) kuuluu puiston sisällä kulkevalla junalla matkustaminen. Juna on hyödyllinen, sillä käveltävää on muutenkin paljon – tai ainakin kävelemisen määrä tuntuu suurelta, sillä alueella on todella kuuma. Junalla on lähtöaseman lisäksi kaksi muuta pysäkkiä. Näiden pysäkkien kohdalla on reitti tai reittejä itse putousten luokse.

Iguassun putoukset, Argentiina

Puistossa voi nähdä kaikenlaista mielenkiintoista jo ennen veden äärelle pääsemistä. Me näimme ennen junaan astumista puussa upean tukaanin, joka valitettavasti ehti lennähtää piiloon ennen kuin ehdimme kameraa sanoa. Kauniiden lintujen lisäksi puistossa voi nähdä valtavat määrät perhosia. Niitä oli meidän vierailumme aikaan toisen eli viimeisen pysäkin ravintolakeskittymän luona niin paljon, että syöminen oli vaikeaa perhosten lennellessä päin naamaa. Vastaavaa ei ole tullut koettua koskaan aiemmin.

Iguassun putoukset, Argentiina Iguassun putoukset, Argentiina

Ensimmäisellä pysäkillä kävimme kävelemässä kaksi kävelyreittiä (upper trailin ja lower trailin). Jälkimmäisellä kastuimme putouksen alla, mutta se ei siinä kuumuudessa menoa haitannut, oikeastaan päinvastoin. Kastumismahdollisuuksien takia putouksille kannattaa ottaa mukaan joko vedenkestävä kamera tai jotakin suojaa vedelle arkaa elektroniikkaa varten, mikäli meinaa kuvailla. Meidän elektroniikkamme on sen verran karvalakkimallia, että vesitiiviys ei kuulu vuosimalliin, joten kännykät ja järkkäri pysyivät vetisimmissä paikoissa visusti suojapusseissaan ja laukussa. Actionkameralla tuli kuvailtua muutamia pätkiä noissa muille vimpaimille soveltumattomissa olosuhteissa.

Iguassun putoukset, Argentiina Iguassun putoukset, ArgentiinaToisella eli viimeisellä pysäkillä vierailijoiden edessä on noin kilometrin mittainen veden päälle pilarien varaan rakennettu kävelysilta, joka mutkittelee rauhallisissa kansallispuiston maisemissa Garganta del Diablon eli Paholaisen kurkun luokse. Kyseinen putous on Iguassun putouksista suurin: 80 metriä korkea ja 150 metriä leveä. Tätä ei kuitenkaan putouksen luona hahmota, sillä siellä ei näe juuri mitään valtavien vesimassojen pauhutessa ja levittäessä joka puolelle sakean sumuverhon.

Iguassun putoukset, Argentiina Garganta del Diablo, Iguassun putoukset, Argentiina Garganta del Diablo, Iguassun putoukset, Argentiina

Meillä meni putouksilla neljä tuntia, mutta me olemme yleensä aika ripeitä tällaisissa vierailuissa kaikesta valokuvaamisesta ja pysähtelemisestä huolimatta. Nytkään emme käyttäneet aikaa yleiseen pällistelyyn itse kävelyreittien ulkopuolella. Nopea lounas toki tuli nautittua perhosia hätistellen. Suhteellisen nopeasta visiitistä huolimatta olimme väsähtäneitä kierroksen jälkeen, sillä sää oli paahtavan kuuma ja hiki virtasi koko päivän. Emme todellakaan olisi halunneet lähteä kiertelemään saman päivän aikana vielä Brasilian puoleisille putouksilla, eikä siihen olisi rajamuodollisuuksineen aikaa riittänytkään. Onneksi tätä ei tarvinnut edes miettiä, sillä olimme jo etukäteen päättäneet varata Brasilialle oman päivänsä. Suosittelemme samaa muillekin.

Päivästä Argentiinan puoleisilla Iguassun putouksilla jäi muistiin käsittämättömällä voimalla virtaava vesi, kuumankostea ilma ja joka puolelle levittäytyvä vehreys. Miltä maisemat teidän mielestänne näyttävät?

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Vierailusta Iguassun putouksilla

Kun mietimme, minne kaikkialle haluamme ehdottomasti tällä maailmanympärimatkallamme päästä, Iguassun putoukset olivat listalla aivan ensimmäisten joukossa. Putouksia on sesongista riippuen 150–270: sateisina kuukausina vettä ja putouksia on luonnollisesti enemmän. Suurin putous on 80 metriä korkea ja 150 metriä leveä Garganta del Diablo eli Paholaisen kurkku. Putoukset sijaitsevat Argentiinan ja Brasilian rajalla, ja niiden alue on molemmissa maissa kansallispuistoa. Kansallispuistot ovat Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Iguassun putoukset ovat maailman kolmanneksi suurimmat vesiputoukset Niagaran ja Victorian putousten jälkeen. Iguassu tarkoittaa intiaanikielellä isoa vettä.

Matkalla Puerto IguazúunMatkustimme Puerto Iguazúun Buenos Airesista. Puerto Iguazú on putouksia lähinnä sijaitseva kylä Argentiinassa. Bussimatka pääkaupungista kylään kestää noin 18 tuntia, minkä vuoksi varasimme yön yli kestävän bussimatkan firmasta nimeltä Via Bariloche. Liput maksoivat noin 71 euroa per lärvi (koska saimme ne paremmalla kurssilla dollareilla maksaessamme), ja kävimme ostamassa ne Retiron bussiasemalta Buenos Airesista. Paluumatkan liput ostimme Puerto Iguazún bussiterminaalista, ja ne maksoivat noin 91 euroa per naama. Yhtiö oli sama kuin tullessa, mutta matkoja tekevät muutkin firmat, kuten Tigre Iguazu ja Rio Uruguay. Puerto Iguazúun voi myös lentää, mutta liput olivat meille liian kalliit.

Puerto Iguazú, ArgentiinaValitsimme eri penkkivaihtoehdoista cama-tyypin liput, jotka takasivat lähes sängyksi taittuvat penkit sekä ilmaisen tarjoilun bussimatkan aikana. Diili osoittautui mielestämme hyväksi: illallisena tarjoiltiin herkullista lihapataa lisukkeineen ja ruokajuomaksi sai valita esimerkiksi puna- tai valkoviiniä. Paluumatkan illallinen ei ollut niin maistuva, jotakin paneroitua lihahässäkkää, mutta saatiinpahan sentään ruokaa. Illallisen lisäksi bussissa tarjoiltiin välipala ja aamiainen, ja nämä molemmat koostuivat aina samanlaisesta setistä: ällömakea dulce de leche -leivonnainen, kahvi tai tee ja jotain keksintynkää.

Bussimatka oli sikäli erikoinen, että bussista ei varsinaisesti päässyt ulos koko matkan aikana lainkaan. Joku kävi ovensuussa pikaisesti tupakalla, mutta ei sen enempää. Bussi pysähtyi vain muutamia kertoja todella pikaisesti poimimaan ihmisiä kyytiin ja kuljettajan vessataukojen ajaksi, mutta muuten painettiin eteenpäin turhia hidastelematta.

Krokotiili Iguassun putouksilla Nenäkarhu Iguassun putouksillaMajoituimme paikan päällä kolme yötä Puerto Iguazún kylässä Argentiinan puolella ja kävimme Brasilian puolella vain päiväseltään. Puerto Iguazú tarjoaa paljon majapaikkoja ja ravintoloita ja bussit esimerkiksi Buenos Airesista pysähtyvät näpsäkästi kylän keskustaan. Helppoa! Brasilian puolella putouksia lähin kylä on nimeltään Foz do Iguaçu.

Puerto Iguazún majoitusvaihtoehdoista täytyy sanoa, että ne olivat törkeän kalliita tasoon nähden. Me yövyimme Hostel Noeliassa, jossa kahden hengen huone omalla kylppärillä maksoi noin 40 euroa. Paikka oli armottoman netin kahlaamisen jälkeen paras saatavilla oleva vaihtoehto budjettimme huomioiden. Hostellihuoneemme jätti kuitenkin toivomisen varaa: vessanpönttö ei toiminut, siivoojaa ei näkynyt joka päivä (Puerto Iguazússa ei saa laittaa vessapaperia pönttöön, joten roskikset sietäisi tyhjentää usein), bongasimme kylppäristä muutaman torakan (jännä juttu edellisen huomioiden…), netti ei toiminut juuri lainkaan ja toimiessaankin oli todella hidas, ilmastointi oli välillä pois päältä ja vettä ei välillä tullut ollenkaan.

Kun ajatellaan, että saimme Buenos Airesista hyvältä paikalta kunnollisen, siistin hotellihuoneen pari euroa halvemmalla yöhinnalla kuin ankean hostellihuoneen Puerto Iguazústa, alkaa Puerto Iguazún majoitusvaihtoehtojen hinta-laatusuhde aueta. Toki Puerto Iguazústa olisi löytynyt vastaavan tasoisia majapaikkoja kuin Buenos Airesista, mutta ei lähimainkaan samaan hintaan. Jos vierailisimme Iguassun putouksilla toistamiseen, saattaisimme latoa taaloja tiskiin triplasti paremman majoituksen toivossa.

Pihvillä Puerto IguazússaMonissa oppaissa kehotetaan vierailemaan sekä Argentiinan että Brasilian puolella putouksia ihastelemassa, ja uskoimme näihin vakuutteluihin. Iguassun putoukset olivat meille (ainakin oletettavasti) kerran elämässä -kohde, joten myös sen vuoksi ajattelimme hoitaa niiden kiertelyn kerralla pakettiin eli käydä katsastamassa molemmat puolet samalla kertaa.

Näin jälkikäteen voin sanoa, että molemmilla puolilla vierailu kannatti ehdottomasti, joten suosittelen muitakin putouksille meneviä käymään myös rajan toisella puolella. Sisäänpääsylippu maksoi Argentiinan puolelle noin 26 euroa ja Brasilian puolelle noin 15 euroa.

Vesiputouksista 70 prosenttia sijaitsee Argentiinan puolella. Kävelyreitit vievät siellä todella lähelle putouksia, joten veden voiman pääsee todella kokemaan. Brasilian puolella puolestaan aukeaa mahtava kokonaisnäkymä putouksille. Siellä putousten laajuuden hahmottaa paremmin. Kummallakaan puolella vierailusta ei selviä kuivana, sillä ilma on putousten lähellä erittäin kosteaa. Lisäksi jotkut reitit vievät niin lähelle putouksia, että vettä tulee niskaan urakalla.

Iguassun putoukset, BrasiliaVietimme yhden kokonaisen päivän Argentiinan puoleisia putouksia ihastellen ja toinen päivä kului Brasilian puolella vierailemiseen. Itse putouksilla seikkailu Argentiinan puolella vie enemmän aikaa kuin Brasilian puoleisilla putouksilla pyöriminen, sillä Argentiinassa on enemmän kävelyreittejä kierrettävänä. Meistä oli järkevämpää majoittua Argentiinan puolella, jotta sillä puolella ei kuluisi vierailupäivänä aikaa rajamuodollisuuksiin.

Iguassun putouksilla

Rajan ylittäminen hoitui yksinkertaisesti: leima passiin ja takaisin bussin kyytiin. Rajan ylittämisessä eniten aikaa tuhrautui bussikyyteihin. Ostimme aamulla Puerto Iguazússa meno-paluuliput Brasilian puolelle ja takaisin, mutta näin jälkikäteen arvioiden olisi kannattanut ostaa vain menoliput. Olisimme selvinneet keikasta huomattavasti nopeammin, jos olisimme jättäneet paluulipun hankkimisen rajan toiselle puolelle. Jouduimme nimittäin päivän päätteeksi odottamaan jopa pari tuntia bussiamme Brasilian puolella, sillä aikataulut eivät pitäneet lainkaan paikkaansa. Meno-paluuliput bussiin maksoivat 8 euroa per naama.

Kannattiko matkustaa noin 18 tuntia suuntaansa Buenos Airesista asti katsomaan veden virtaamista? Kyllä vain! Putouksilla vierailu oli unohtumaton elämys. Jatkan aiheesta seuraavassa postauksessa.

Iguassun putouksilla vierailemisesta oli vastikään juttua myös Britannika-blogissa.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail