Puukkohippaset ja taidetta Buenos Airesissa

Jossain vaiheessa suunnittelimme, että kiertäisimme Argentiinaa enemmänkin. Maahan päästyämme olimme kuitenkin vähän väsähtäneitä jatkuvaan paikan vaihtamiseen, ja tiedossa oli pian visiitti Iguassun putouksille. Niinpä päätimme, että putouksilla käytyämme jumahtaisimme Buenos Airesiin pariksi viikoksi. Kahviloissa ja ravintoloissa viihtymisen lisäksi kiertelimme toki vähän kaupunkia.

Buenos Aires Kahvilassa Buenos AiresissaEnsimmäiset päivät putousvierailun jälkeen kuluivat San Telmossa, mistä kirjoitinkin viimeksi. Kävimme sieltä käsin myös tutustumassa La Bocan turistikaupunginosaan. La Boca on tunnettu räväkän värikkäistä rakennuksistaan Caminito-taiteilijakadulla ja vähän muuallakin. Kaupunginosa oli vierailumme aikaan täynnä turisteja, ja niin se taitaa olla lähes aina. Olimme liikkeellä siesta-aikaan, joten missään muualla kuin Bocassa ei sitten juuri ketään ollutkaan. Bocan kadut ovat turistien lisäksi täynnä jos jonkinlaista yrittäjää: monenlaisia myyjiä, tangon tanssijoita ja ravintoloiden sisäänheittäjiä. Tyrkyttäminen ja ravintoloiden turistihinnat eivät vetäneet meitä puoleensa, joten jonkin aikaa veikeillä kaduilla haahuiltuamme lähdimme kävelemään takaisin hotellille.

Caminito, La Boca, Buenos Aires Caminito, La Boca, Buenos Aires Caminito, La Boca, Buenos AiresLa Bocan nähtävyyksiin kuuluu myös Boca Juniorsin omistama La Bombonera -stadion, viralliselta nimeltään Estadio Alberto J. Armando. Boca Juniors on yksi Argentiinan suosituimmista jalkapallojoukkueista. Me emme käyneet stadionilla katsomassa peliä emmekä muutenkaan vierailleet siellä – kunhan kävelimme tuon rumaksikin luonnehditun rakennelman ohitse. Kuljeskelimme stadionin liepeillä paikallisista nuorista miehistä koostuvan porukan perässä. Havaitsimme toisella puolella tietä jotakin rähinää ja näimme miehen pitelevän toista miestä kiinni estäen tätä karkaamasta paikalta. Kolmas tyyppi juoksi nilkat vilkkuen karkuun jotakin sinistä käsissään kantaen. Tilanne eteni nopeasti, mutta ehdimme nähdä, että kiinni pitävällä miehellä ja hänen seurassaan olevalla miehellä oli puukot käsissään. Edessämme kulkenut miesporukka lähti juoksemaan eteenpäin – siis pakoon. Seurasimme vaistomaisesti esimerkkiä ja häivyimme nopeasti paikalta.

Jäimme pohtimaan, kuka tilanteessa oli tehnyt mitäkin ja saiko kiinni pidelty mies kenties puukosta. Vilkuilimme pitkään taaksemme. Lienee sanomattakin selvää, että La Bocan seutu ei enää tuntunut kovin turvalliselta.

Buenos AiresSan Telmosta vaihdoimme asumaan takaisin Monserratin kaupunginosaan samaan hotelliin, jossa olimme olleet ennen Iguassun putouksilla käymistä. Monserratista vaihdoimme vielä kerran majapaikkaa, tällä kertaa Vista del Sol -hotelliin San Nicolásin kaupunginosaan.

Buenos Aires

Emme ilmeisesti olleet saaneet tarpeeksemme turistikeskittymistä, sillä kävimme useampaan otteeseen katselemassa meininkiä Florida-kadulla. Kävelykatu oli täynnä ”cambio, cambio” -huutajia, eli pimeän rahan vaihtajia riitti. Ilmiö johtuu Argentiinan valuuttatilanteesta, jota sivusin aiemmin. Eräänä päivänä näimme siellä äänekkään väkijoukon, mutta emme olleet kartalla mielenosoituksen tarkoituksesta. Myöhemmin selvitimme, että perinteisesti 24.3. marssitaan diktaattorivallan (1976–1983) päättymisen muistoksi. Noihin aikoihin pääsi hengestään eri arvioiden mukaan 9000–30000 hallinnon mielestä väärin ajattelevaa ihmistä, joten sietää tuon ajanjakson päättymistä vähän muistellakin.

Yhtenä päivänä ajelimme metrolla Plaza Italia -asemalle Palermon kaupunginosaan ja kävimme käppäilemässä kasvitieteellisessä puutarhassa. Se ei ollut sinällään kovin kummoinen paikka, mutta oli siellä rauhallinen tunnelma, patsaita ja koristeellisia kasvihuoneita. Puutarhassa piti jonkun artikkelin mukaan olla paljon kissoja, mutta näimme vain yhden. Kun kerran Palermossa olimme, kävimme samalla reissulla myös MALBA-museossa (Museo de Arte Latinoamericano de Buenos Aires), joka esittelee latinalaisamerikkalaista taidetta.

Buenos Airesin kasvitieteellinen puutarha MALBA, Buenos Aires

Taidemuseoon pääsi puoleen hintaan, jos oli Samsungin puhelimen omistaja – hyödyimme siis tästä diilistä. Museo on melko pieni, eikä sen kiertämiseen mennyt kovinkaan kauan. Esillä oli modernia maalaustaidetta, joitakin veistoksia ja jonkin verran valokuvia. Omituisimmat jutut olivat performanssit kolmannessa kerroksessa. Esimerkiksi ledivaloista tai vastaavista kyhätty valolevy naamansa edessä istunut mies ei oikein auennut. Kaikessa outoudessaan museon performanssit jäivät kyllä mieleen.

Päiviimme Buenos Airesissa mahtui myös massiivinen lakko, joka pysäytti lähes koko kaupungin liikenteen. Tuona päivänä näimme parhaaksi pysytellä hotellin tuntumassa. Tehtailimme Buenos Airesissa matkajärjestelyjä Peruun, Floridaan ja New Yorkiin, ja saimmekin loppumatkan suunnitelmat hyvin pakettiin. Argentiinasta matkamme jatkui Limaan, Peruun.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Pari päivää Buenos Airesin San Telmossa

Via Barilochen bussi Puerto Iguazústa oli perillä Buenos Airesissa 18 tunnin matkaamisen jälkeen aamulla kahdeksan maissa. Ennen keikkaa Iguassun putouksille majoituimme Buenos Airesissa Monserratin kaupunginosassa. Viihdyimme siellä hyvin, mutta halusimme kokeilla myös jotain toista kaupunginosaa, joten tällä kertaa majoituimme muutamaksi yöksi San Telmon kaupunginosaan. Se on Buenos Airesin vanhinta aluetta, joten talot ovat koristeellisia ja etenkin illalla alue on tunnelmallinen. Kävelymatkalla metrolta Alma del Plata -hotellille emme kuitenkaan olleet kovin vakuuttuneita, sillä juuri sillä matkalla ei juuri ollut nähtävää. Ajattelimme ravintoloiden ja muiden elämää tuovien paikkojen olevan jossakin vähän muualla kuin aivan hotellimme kulmalla. Ennen asian selvittämistä oli otettava päikkärit rankan bussiyön jälkeen.

San Telmo, Buenos Aires

Illalla lähdimme tutkimaan lähitienoota. Ravintoloita löytyi kuin löytyikin hyvä rykelmä lyhyen kävelymatkan päästä. Kävi klassiset: haahuilimme liian kauan sitä oikeaa paikkaa etsien, ja kun lopulta saimme valinnan tehtyä, ravintola oli täyteen ammuttu. Päädyimme lopulta Calle Defensan ja Chilen kulmassa sijaitsevassa ravintolakeskittymässä johonkin lupaavalta näyttävään paikkaan, joka valitettavasti osoittautui vähemmän hyväksi valinnaksi. Söimme siellä koko Argentiinan-aikamme huonoimmat pihvit. Onneksi ravintolassa sentään soi hyvä musiikki ja se oli tunnelmallinen paikka.

Defensan ja Chilen kulmassa sijaitseva ravintolakeskittymä tuo mieleen Etelä-Euroopan turistirysien ravintolakadut, sillä lähes jokaisella ravintolalla on aktiivinen sisäänheittäjä ovella päivystämässä ja ravintolaa mainostamassa. Kilpailu asiakkaista on selvästi kova. Ruokien suhteen keskittymästä löytyy valinnanvaraa ja mukava puheensorina luo terasseille tunnelmaa. Me onnistuimme vain tekemään väärän valinnan ravintolan suhteen.

Illallisen jälkeen kävimme hauskassa ja työntekijän mukaan vastikään avatussa Garage barissa drinkeillä. Olimme liikkeellä muiden ihmisten aikatauluihin nähden liian aikaisin, joten baarissa ei meidän lisäksemme juuri muita asiakkaita ollut. Hammastahnan makuisen mojiton jälkeen luovutimme ja painuimme takaisin hotellille.

San Telmo, Buenos Aires San Telmo, Buenos Aires

Sunnuntaisin San Telmossa on Calle Defensalla katumarkkinat, jotka vetävät väkeä runsain massoin. San Telmon pääaukiolla on jokseenkin vakiintunut keskittymä katukauppiaita muinakin päivinä, mutta sunnuntaina myyjät levittäytyvät laajemmalle alueelle. Me kävimme katsomassa markkinameininkejä samalla kun kävimme lounaalla Sr. Telmo -nimisessä pizzeriassa. Kojuissa oli myytävänä paikallisia käsitöitä, kirpputoritavaraa ja antiikkia. Tunnelma oli hilpeä ja ryysis valtaisa.

San Telmossa on iltaisin helppo lähteä ravintolaan illalliselle tai maistelemaan drinkkejä, joten se on sikäli helppo paikka lomamatkalaiselle. Päiväsaikaan alueen liikkeistä voi tehdä antiikkilöytöjä. Jos hakusessa on matekuppi, niitä on myynnissä hyvät valikoimat sunnuntaimarkkinoilla. Me palasimme parin San Telmo -päivän jälkeen takaisin jo tutuksi tulleeseen Hotel A y B Internacionaliin Monserratin kulmille, missä ei ole niin tunnelmallista kuin San Telmossa, mutta turistipyydyksen fiilis puuttuu. Seikkailumme Buenos Airesissa jatkuivat sieltä käsin.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Vierailusta Iguassun putouksilla

Kun mietimme, minne kaikkialle haluamme ehdottomasti tällä maailmanympärimatkallamme päästä, Iguassun putoukset olivat listalla aivan ensimmäisten joukossa. Putouksia on sesongista riippuen 150–270: sateisina kuukausina vettä ja putouksia on luonnollisesti enemmän. Suurin putous on 80 metriä korkea ja 150 metriä leveä Garganta del Diablo eli Paholaisen kurkku. Putoukset sijaitsevat Argentiinan ja Brasilian rajalla, ja niiden alue on molemmissa maissa kansallispuistoa. Kansallispuistot ovat Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Iguassun putoukset ovat maailman kolmanneksi suurimmat vesiputoukset Niagaran ja Victorian putousten jälkeen. Iguassu tarkoittaa intiaanikielellä isoa vettä.

Matkalla Puerto IguazúunMatkustimme Puerto Iguazúun Buenos Airesista. Puerto Iguazú on putouksia lähinnä sijaitseva kylä Argentiinassa. Bussimatka pääkaupungista kylään kestää noin 18 tuntia, minkä vuoksi varasimme yön yli kestävän bussimatkan firmasta nimeltä Via Bariloche. Liput maksoivat noin 71 euroa per lärvi (koska saimme ne paremmalla kurssilla dollareilla maksaessamme), ja kävimme ostamassa ne Retiron bussiasemalta Buenos Airesista. Paluumatkan liput ostimme Puerto Iguazún bussiterminaalista, ja ne maksoivat noin 91 euroa per naama. Yhtiö oli sama kuin tullessa, mutta matkoja tekevät muutkin firmat, kuten Tigre Iguazu ja Rio Uruguay. Puerto Iguazúun voi myös lentää, mutta liput olivat meille liian kalliit.

Puerto Iguazú, ArgentiinaValitsimme eri penkkivaihtoehdoista cama-tyypin liput, jotka takasivat lähes sängyksi taittuvat penkit sekä ilmaisen tarjoilun bussimatkan aikana. Diili osoittautui mielestämme hyväksi: illallisena tarjoiltiin herkullista lihapataa lisukkeineen ja ruokajuomaksi sai valita esimerkiksi puna- tai valkoviiniä. Paluumatkan illallinen ei ollut niin maistuva, jotakin paneroitua lihahässäkkää, mutta saatiinpahan sentään ruokaa. Illallisen lisäksi bussissa tarjoiltiin välipala ja aamiainen, ja nämä molemmat koostuivat aina samanlaisesta setistä: ällömakea dulce de leche -leivonnainen, kahvi tai tee ja jotain keksintynkää.

Bussimatka oli sikäli erikoinen, että bussista ei varsinaisesti päässyt ulos koko matkan aikana lainkaan. Joku kävi ovensuussa pikaisesti tupakalla, mutta ei sen enempää. Bussi pysähtyi vain muutamia kertoja todella pikaisesti poimimaan ihmisiä kyytiin ja kuljettajan vessataukojen ajaksi, mutta muuten painettiin eteenpäin turhia hidastelematta.

Krokotiili Iguassun putouksilla Nenäkarhu Iguassun putouksillaMajoituimme paikan päällä kolme yötä Puerto Iguazún kylässä Argentiinan puolella ja kävimme Brasilian puolella vain päiväseltään. Puerto Iguazú tarjoaa paljon majapaikkoja ja ravintoloita ja bussit esimerkiksi Buenos Airesista pysähtyvät näpsäkästi kylän keskustaan. Helppoa! Brasilian puolella putouksia lähin kylä on nimeltään Foz do Iguaçu.

Puerto Iguazún majoitusvaihtoehdoista täytyy sanoa, että ne olivat törkeän kalliita tasoon nähden. Me yövyimme Hostel Noeliassa, jossa kahden hengen huone omalla kylppärillä maksoi noin 40 euroa. Paikka oli armottoman netin kahlaamisen jälkeen paras saatavilla oleva vaihtoehto budjettimme huomioiden. Hostellihuoneemme jätti kuitenkin toivomisen varaa: vessanpönttö ei toiminut, siivoojaa ei näkynyt joka päivä (Puerto Iguazússa ei saa laittaa vessapaperia pönttöön, joten roskikset sietäisi tyhjentää usein), bongasimme kylppäristä muutaman torakan (jännä juttu edellisen huomioiden…), netti ei toiminut juuri lainkaan ja toimiessaankin oli todella hidas, ilmastointi oli välillä pois päältä ja vettä ei välillä tullut ollenkaan.

Kun ajatellaan, että saimme Buenos Airesista hyvältä paikalta kunnollisen, siistin hotellihuoneen pari euroa halvemmalla yöhinnalla kuin ankean hostellihuoneen Puerto Iguazústa, alkaa Puerto Iguazún majoitusvaihtoehtojen hinta-laatusuhde aueta. Toki Puerto Iguazústa olisi löytynyt vastaavan tasoisia majapaikkoja kuin Buenos Airesista, mutta ei lähimainkaan samaan hintaan. Jos vierailisimme Iguassun putouksilla toistamiseen, saattaisimme latoa taaloja tiskiin triplasti paremman majoituksen toivossa.

Pihvillä Puerto IguazússaMonissa oppaissa kehotetaan vierailemaan sekä Argentiinan että Brasilian puolella putouksia ihastelemassa, ja uskoimme näihin vakuutteluihin. Iguassun putoukset olivat meille (ainakin oletettavasti) kerran elämässä -kohde, joten myös sen vuoksi ajattelimme hoitaa niiden kiertelyn kerralla pakettiin eli käydä katsastamassa molemmat puolet samalla kertaa.

Näin jälkikäteen voin sanoa, että molemmilla puolilla vierailu kannatti ehdottomasti, joten suosittelen muitakin putouksille meneviä käymään myös rajan toisella puolella. Sisäänpääsylippu maksoi Argentiinan puolelle noin 26 euroa ja Brasilian puolelle noin 15 euroa.

Vesiputouksista 70 prosenttia sijaitsee Argentiinan puolella. Kävelyreitit vievät siellä todella lähelle putouksia, joten veden voiman pääsee todella kokemaan. Brasilian puolella puolestaan aukeaa mahtava kokonaisnäkymä putouksille. Siellä putousten laajuuden hahmottaa paremmin. Kummallakaan puolella vierailusta ei selviä kuivana, sillä ilma on putousten lähellä erittäin kosteaa. Lisäksi jotkut reitit vievät niin lähelle putouksia, että vettä tulee niskaan urakalla.

Iguassun putoukset, BrasiliaVietimme yhden kokonaisen päivän Argentiinan puoleisia putouksia ihastellen ja toinen päivä kului Brasilian puolella vierailemiseen. Itse putouksilla seikkailu Argentiinan puolella vie enemmän aikaa kuin Brasilian puoleisilla putouksilla pyöriminen, sillä Argentiinassa on enemmän kävelyreittejä kierrettävänä. Meistä oli järkevämpää majoittua Argentiinan puolella, jotta sillä puolella ei kuluisi vierailupäivänä aikaa rajamuodollisuuksiin.

Iguassun putouksilla

Rajan ylittäminen hoitui yksinkertaisesti: leima passiin ja takaisin bussin kyytiin. Rajan ylittämisessä eniten aikaa tuhrautui bussikyyteihin. Ostimme aamulla Puerto Iguazússa meno-paluuliput Brasilian puolelle ja takaisin, mutta näin jälkikäteen arvioiden olisi kannattanut ostaa vain menoliput. Olisimme selvinneet keikasta huomattavasti nopeammin, jos olisimme jättäneet paluulipun hankkimisen rajan toiselle puolelle. Jouduimme nimittäin päivän päätteeksi odottamaan jopa pari tuntia bussiamme Brasilian puolella, sillä aikataulut eivät pitäneet lainkaan paikkaansa. Meno-paluuliput bussiin maksoivat 8 euroa per naama.

Kannattiko matkustaa noin 18 tuntia suuntaansa Buenos Airesista asti katsomaan veden virtaamista? Kyllä vain! Putouksilla vierailu oli unohtumaton elämys. Jatkan aiheesta seuraavassa postauksessa.

Iguassun putouksilla vierailemisesta oli vastikään juttua myös Britannika-blogissa.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail